Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ortodoksisen kirkon sakramentit (Pappeus (Ulkoisia toimittajia…
Ortodoksisen kirkon sakramentit
Kaste
Merkitsee Jumalan yhteyteen tulemista, vanhasta elämästä luopumista ja uudeksi ihmiseksi syntymistä.
Kastetta edeltää nimenanto. Ortodoksilapselle annetaan vain yksi nimi, joka muistuttaa siitä pyhästä, jonka mukaan lapsi on nimetty.:
Yhdistetään usein kastetoimitukseen.
Lapselle valitaan yksi ortodoksikummi, joka vastaa lapsen puolesta kastelupauksiin ja lukee uskontunnustuksen kastetoimituksessa.
Kaste toimitetaan kirkossa, johon kuuluu vedensiunaamisrukouksia ja kastettavan voitelu öljyllä. Kastettava kastetaan veteen kolme kertaa Pyhän Kolminaisuuden nimeen. Sen jälkeen puetaan kastepuku ja kaulaan pujotettava kasteristi.
Kasteen jälkeen toimitetaan välittömästi mirhavoitelun sakramentti.
Mirhavoitelu
Pyhän Hengen vuodattamisen toimitus, eli mirhavoitelu. Kun kaste käsitetään lupauksena liittyä Jumalaan, mirhavoitelu toimii kirkon antamana vahvistuksena, eli sinettinä tälle lupaukselle.
Ortodoksisessa kirkossa käytettävää mirhaa valmistetaan Konstantinopolin patriarkaatin kirkossa aina pääsiäistä edeltävällä viikolla aina kymmenen vuoden välein. Kaava sille on keksitty 700-luvulla.
Pappi voitelee mirhaa kastettavan otsalle, ohimoille, rinnoilla, käsille ja jaloille, lausuen "Pyhän Hengen lahjan sinetti".
Ehtoollinen
Ortodoksisuuden keskeisin sakramentti.
Merkitsee yhteyttä Kristuksen kanssa.
Ehtoolliseen valmistuaudutaan lukemalla edellisenä iltana rukouskirjasta valmistavat rukoukset ja paastoamalla vähintään kuusi tuntia ennen ehtoollista.
Ehtoollisella on leipää ja viiniä, jotka uskon mukaan muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.
Ehtoolliselle osallistuneet onnittelevat toisiaan poskisuudelmin ja sanoen "sielun ja ruumiin parannukseksi", johon vastataan "Jumalan kunniaksi."
Avioliitto
Liitolle haetaan Jumalan siunausta ja vahvistusta.
Jos molemmat puolisot ovat ortodokseja, pari voidaan vihkiä avioliittoon kirkon vanhan tavan mukaisesti liturgian yhteydessä.
Varsinaista vihkitoimitusta edeltää kirkollinen kihlaus.
Vihkitoimituksen kruunauksessa vihittävien yläpuolella kannatellaan vihkikruunuja, jotka muistuttavat puolisoita avioliiton molemminpuolisesta uhrautumisesta.
Vihittäville tarjotaan juotavaksi yhteinen viinimalja. Sen jälkeen pappi ja vihkipari kiertävät kolme kertaa vihkipöydän ympäri. Kiertäminen ja ympyrän muoto symboloivat ikuisuutta ja täydellisyyttä.
Sairaanvoitelu
Parantamisen voiman on uskottu säilyvän krikossa, sillä Kristus on jatkuvasti läsnä Pyhän Hengen kautta.
Sairaanvoitelu on erityinen toimitus, jossa rukoillaan sairaalle parannusta.
Sairaanvoitelu toimitetaan sairaan omasta pyynnöstä.
Sairaanvoitelu on palvelus, jonka aikana luetaan seitsemän eri otetta evankeliumista. Sairasta voidellessaan pappi kastaa pumpulipuikon öljyyn ja tekee sillä ristinmerkin otsaan, ohimoille, rintaan ja käsiin sekä mahdollisesti sairaaseen kohtaan kehossa.
Pappeus
Ulkoisia toimittajia sakramenteissa.
Pappeuden virka jakaantuu kolmeen asteeseen; piispuus, pappeus ja diakonius.
Jokainen piispa on kolmen muun piispamn virkaan vihkimä, näiden vihkimysten ketju ulottuu aina aposteleihin asti. Tätä kutsutaan apostoliseksi seuraannoksi.
Piispa vihkii pappeja ja diakoneja.
Diakonit avustavat papistoa: he eivät toimita sakramentteja itsenäisesti.
Ortodoksisessa kirkossa papiksi voidaan vihkiä muhteeton mies, joka on ennen vihkimistä avioitunut tai päättänyt elää naimattomana.
Synnintunnustuksen sakramentti
Syntien tunnustaminen sekä anteeksiantorukous.
Toimitus tapahtuu kirkossa tai muussa sopivassa tilassa. Läsnä on ainoastaan pappi ja synnintunnustukseen tullut henkilö. Pappia sitoo vaitiolovelvollisuus.
Sakramentti merkitsee ihmisen paluuta Jumalan yhteyteen.
Katumus merkitsee mielenmuutosta, koko käyttäytymisen ja ajattelutavan muutosta.
Sakramenttiin on tapana osallistua tarpeen mukaan, erityisesti paastojen aikaan.