Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kiina (Kohtaaminen (Kohtaaminen osapuolien näkökulmista (Kiinalaisten…
Kiina
Kohtaaminen
Syitä paikallisen ja eurooppalaisen kulttuurin kohtaamiselle
Myöhemmin myös britit ja hollantilaiset alkoivat tunkeutua Kiinaan tekemään kauppaa. Kulttuurien kohtaamiselle suurin syy on taloudellisen hyödyn tavoittelu.
Ensimmäiset eurooppalaiset tulivat Kiinaan 1500-luvulla tekemään kauppaa.
Kiinan oli sisäänpäin kääntynyt ja sulkeutunut yhteiskunta, ja jopa tutkimusmatkailua oli rajoitettu. Näin ollen eurooppalaiset olivat syyllisiä kohtaamiselle, sillä he tulivat Kiinaan, eikä päinvastoin.
Kohtaaminen osapuolien näkökulmista
Kiinalaisten suhtautuivat eurooppalaisiin jyrkästi ja osittain kielteisesti. Eurooppalaisten toimintaa rajoitettiin, eikä esimerkiksi kristinuskoa onnistuttu levittämään kiinalaisille.
Torjuva asenne ei estänyt länsi-maita hyödyntämästä Kiinaa taloudellisesti ja Britit alkoivat 1800-luvulla viemään Kiinaan ooppiumia, tarkoituksenaan koukuttaa kiinalaiset siihen. He onnistuivat ideassaan ja kohta iso osa kiinalaisista veitti aikansa ooppium-luolissa.
Britit pitivät Kiinaa ja kiinalaista kulttuuria mielenkiintoisena ja jatkoivat kaupankäyntiä kaikin mahdollisin keinoin. Kiinan hallinto tulistui ooppiumin vaikutuksista kansaan ja alkoi syyttää siitä brittejä. Tämä johti niin sanottuihin "ooppium sotiin", jotka kiinalaiset hävisivät.
Länsi-maiden näkökulmasta Kiinan kanssa kohtaaminen oli todella hyödyllinen taloudellisesti.
Tausta
Alue ennen eurooppalaisia?
Dynastiat
Kiinan historia jaotellaan dynastioihin, joilla tarkoitetaan eri hallitsijoiden tai hallitsijasukujen valtakausia. Tässä joitakin tärkeimmistä dynastioista.
Qin-dynastia (221-206 eaa.)
Qin Shi Huangdi oli ensimmäinen hallitsija, joka yhdisti saman hallinnon alle lähes koko nykyisen Kiinan alueen. Dynastian aikana mm. kirjoitusjärjestelmää uusittiin ja Kiinan muuri yhdistettiin valtavaksi yhtenäiseksi puolustusrakennelmaksi. Vaikka dynastian kesto oli melko lyhyt, on sen merkitys Kiinan historiassa kuitenkin ollut suuri. Qin-dynastiasta lähtien Kiina on pääasiassa pysynyt yhtenäisenä alueena.
Ming-dynastia (1368-1644)
Ming-dynastia oli Kiinan dynastioista viimeinen, jossa hallitsija oli kotimaista alkuperää. Dynastiaa edelsi Kiinaa hallinneiden mongolien karkoitus. Ming-dynastian aikaan Kiinan kulttuuri kukoisti ja sitä pidetäänkin järjestyksen ja vaurauden aikana.
Qing-dynastia (1644-1912)
Qing-dynastia oli Kiinan viimeinen keisaridynastia. Dynastia sai alkunsa kun Mantsurialainen kansa, mantsut, valloittivat Pekingin. Mantsujen vallan aikana Kiina laajeni Tiibetiin, Mongoliaan ja Taiwaniin. Lopulta vuonna 1912 yli 2000 vuotta kestänyt keisarien aika Kiinassa päättyi, kun keisarivalta romahti.
Kiinan kansantasavalta (1949-)
Vuonna 1949 kommunistisen puolueen puheenjohtaja Mao Zedong nousi valtaan Kiinassa. Tästä alkoi nykypäivään kestänyt Kiinan kansantasavallan aika. Maon valtaannousun myötä Kiinasta tehtiin kommunistinen valtio. Japanin ja Kiinan välinen sota oli yksi keskeisistä syistä kommunismin suosion kasvulle. Sota romutti Kiinan taloutta ja hallintoa.
Paikallisen kulttuurin tunnuspiirteitä
Uskonnot
Kunguftselaisuus, taolaisuus sekä buddhalaisuus ovat Kiinassa keskeisimmät filosofiset suuntaukset tai opit. Asukkaista noin 85% omaa jonkinlaisen uskonnollisen vakaumuksen
Kiinaa on pidetty keskeisimpänä ja vahvimpana kulttuurina Itä-Aasiassa jo valtion varhaisista ajoista asti. Kiinan kulttuuri on myös yksi maailman vanhimmista. Kulttuuri on ollut suurin vaikuttaja Itä-Aasiassa, esimerkiksi kielen, arkkitehtuurin ja musiikin avulla. Valtavassa maassa kulttuurit kuitenkin jakautuvat useille eri aluelle eikä yhtä kokonaisuutta ole helppoa kuvailla. Kulttuurin tavat ja perinteet vaihtelevat maantieteellisen sijainnin ja ihmisten etnisten ryhmien mukaan. Kiinan 1.4 miljardia ihmistä jakautuvat 56 eri etniseen vähemmistöryhmään.
Vaikutukset
Vaikutukset paikalliseen kulttuuriin?
Kiinalainen kulttuuri on erittäin vahva, eikä näinollen kärsinyt merkittävästi kohtaamisessa. Kävi jopa niinkin, että kiinalainen kulttuuri tarttui eurooppalaisiin, jota he veivät mukanaan Eurooppaan.
Kiinasta tuli eurooppaalaisen imperialismin kohdemaa 1800-luvulla ja Kiina jaettiin länsimaisiin etupiireihin, ilman kiinalaisten päätösvaltaa.
Miten kohtaaminen näkyy paikallisessa kulttuurissa nykypäivänä?
Se miten kohtaaminen ilmenee nykypäivänä, näkyy Kiinan kansainvälistymisenä. Kiinaan voi nykyään melko vapaasti matkustaa ja Kiinasta matkustetaan ympäri maailmaa. Kiinassa kiinalainen kulttuuri on hyvin vakaasti voimissaan, mutta toisaalta se sekottuu sulavasti eurooppalaisen kulttuurin kanssa, eikä esimerkiksi kiinalaisten yhteiskunnalinen ideologia ole enää vuosisatojen takaista.
Kohtaaminen ei paikallisessa kulttuurissa näy kovinkaan vahvasti. Kiinalainen perinne ja kulttuuri on erittäin vahva, joka ei kärsinyt kohtaamisesta erityisesti. Joitain esimerkiksi tapoja tosin rajoitettiin hieman ja kulttuuria pyrittiin sortamaan esimerkiksi ooppiumilla. Vaan toisin kävi ja Kiinalaista kulttuuria vietiin eurooppaa, sen sijaan että eurooppalainen kulttuuri olisi levittäytynyt Kiinaan.