Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
VS AikJan (1900- luku), Ennen jäsenyyttä (Ennen jäsenyyttä tapahtuneet…
VS AikJan
1900- luku
Ennen jäsenyyttä
Ennen jäsenyyttä tapahtuneet muutokset
Täysivaltaisuuskäsityksen uudelleentarkastelu ja muuttuminen
Onko täysivaltaisuutta edes olemassa -> nykysiin vielä epärealistisempaa -> Suomen hallitusmuodossa ja nyk perustuslaissa -> Suomi täysivaltainen, ennen ajateltiin, etää täysivaltainen kun ei toisen valtion alainen eikä korkeampaa valtaa, ww2 ylein muutos: suhteellisempaan suuntaan
Suomen oikeuden eurooppalaistumisen toinen aalto: Sopimusten hyväksymis ja voimaansaattamisjärjestyksen murros
Liittyminen muihin järjestöihin mm euroopan neuvostoon ja ihmisoikeussopimukseen: ennakkopäätösarvo
Varhaiset eurooppalaiseen yhdentymiseen liittyvät kysymysasettelut
Liittymissopimukset ja Amsterdamin sopimus
Uusi perustuslaki
Nizzan sopimus
Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus
Perustuslain tarkistus
Puitteiden yleinen luonnehdinta
Puitteet
Valtiosääntöoikeudellisen tilanteen erityisyys
voimaansaattaminen supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä -> omintakeista, ei tosin Suomessa, -> täysin tavanomainen, asinamukainen ja oikeusjärjestyksen tunnistama voimaansaattamistapa
Unionijäsenyyden aikana perustuslait kokonaisuudistettu -> oikeudellinen viitekehys ei enää voimassa -> korvautunut uudella perustuslailla -> vaikuttanut jäsenyyden arviointiin, + perustuslain tarkistus -> koski myös yhdeltä osin unionijäsenyyttä -> nyt uudistettu perustuslaillinen sääntelykehikko
Kertomus Suomen ja unionijäsenyyden kypysmisestä: Perustuslainsäätäjän toiminnassa vaihettaista kypsymistä kokonaisuudiksissa ja uuden perustuslain tarkistuksessa
muutoksen näyttää: kokonaistarkastelu PeLaSä toimien jatkumosta Valtiosääntökomitean 1992 mietinnöstä aina perustustuslain tarkistuskomitean mietintöihin
Tästä jatkumosta näkyy:käsitys jäsenyyden valtiosääntöoikeudellisesta merkityksestä sekä kotimaisen arvioinnin valtiosääntöisistä puitteista on koko ajan tarkentunut ja kehittynyt (samalla EU myös muuttunut, joka ollut edellytys kotimaisen valtiosääntöoikeudelliselle kehitykselle: luonnehtiminen EU:n integraatiolle avautumiseksi -> tarkentunut käsitys että Eu valtiosääntörajoitukset saavat erityiskohtelun vert muihin kansväl velvoitteisiin
Tärkeä rooli perustuslainsäätäjän toimilla ja perustuslakivaliokunnan käytännöillä
Perustuslakivaliokunta ollut vielä enemmän mahdollistaja -> sen toimet kehittänyt myös perustuslainsäätäjän toimintaa, toisaalta läheinen suhde toisiinsa: vuoroveto
sääntely-ympäristö ei ollut tyydyttävä -> Perustuslain ponttimena mm unionijäsenyys -> uudet puitteet
PeV -> 2 teesiä: 1. kokonaisuudistuksen jälkeen perusteella perustuslaki on perustuslaki Suomessa, joka on unionin jäsen -> huomioon unionijäsennyys, 2. Koska näin on -> EU jäsenyydelle annetaan merkitystä perustulakia tulkitessa
Perustuslain kokonaisuudistuksessa suunta auki Suom ValSään ja unionisuhteen syventämiselle, ottamiseksi perustulain sisältöön, valtiosäännön kehitys enemmänkin pitkä loiva kaarre: valmisteluasiakirjoista ei näy että PeLaSä AIKOISI aikosi jotain perustavanlaista muutosta enemmänkin kodifiontia: voimassa olevien käytäntöjen avulla
1995
2000
2006-2008