Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ortodoksisen kirkon elämä ja oppi (Pyhät toimitukset eli mysteeriot (Tein…
Ortodoksisen kirkon elämä ja oppi
Paasto
Merkitsee pidättäytymistä tietyistä ruoista sekä toisten ihmisten loukkaamisesta.
Se merkitsee myös erottautumista tottumuksista tai taipumuksista, jotka erottavat ihmisen Jumalasta.
Harjoitetaan henkisen kasvun vuoksi eli pyrkimyksenä on saavuttaa sen avulla Jumalan kaltaisuus
Auttaa ymmärtämään, mikä on oikeasti tärkeää elämässä.
Tärkein paasto on suuri paasto
Suuri paasto alkaa laskiaisena ja päättyy pääsiäisenä.
Lyhyempiä paastoja pidetään myös muina aikoina vuodessa
Paasto merkitsee myös erottautumista tottumuksista tai taipumuksista, jotka erottavat ihmisen Jumalasta.
Raamattu ja traditio
Raamattu
On tärkein opin ja tiedon lähde.
Raamattu on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma.
"Alkuperäistä" Raamattua yhtenäisenä kirjakokoelmana ei ole, vaan alussa oli suuri määrä erilaisia tekstejä, jotka ovat kehittyneet yksitellen ja myöhemmin kanonisointiin.
Kristinuskossa oleva Raamattu jakaantuu Vanhaan- ja Uuteen testamenttiin.
Se pohjautuu varhaisempaan juutalaisuuden käyttämään heprealaiseen Raamattuun eli Tanakhiin, joka kristinuskon Raamatusta poiketen se ei sisällä Uutta testamenttia eikä apokryfisiä kirjoja.
Traditio
Traditio eli perimätieto on Jeesuksen apostoleille sanallisesti antama uskon takaus, joka kulkee eteenpäin Kirkon piirissä yhdeltä sukupolvelta seuraavalle ilman lisäyksiä, vaihtamisia tai poistamisia.
Pyhät toimitukset eli mysteeriot
Mirhalla voitelu
Avioliitto
Sairaanvoitelu
Lapsikaste
Pappeus
Katumus
Eukaristia eli ehtoollinen
Tein tästä aiheesta oman coggle esityksen.
Ortodoksisen kirkon sakramentit
Jumalallistuminen
tarkoittaa maailmankaikkeuden pyhittymistä Jumalan armovoimalla hyvän palvelukseen.
Ihmisluonnon jumalallistuminen on osa tätä maailmankaikkeuden pyhittymistä ja siihen pyritään esimerkiksi askeettisen elämäntavan avulla.
Tavoitteena on muuttaa sekä kehittää ihmisluontoa kohti Kristuksen antamaa esikuvaa. Tähän tavoitteeseen päästään askel askeleelta lähestyen päämäärää, jota ei kuitenkaan voida koskaan saavuttaa.
Liturgia
On kirkon toiminnan ehdoton ydin.
Ortodoksinen liturgia on moniin aisteihin vetoava tapahtuma, jota voidaan luonnehtia “pyhäksi draamaksi”.
Koostuu kolmesta osasta: valmistavasta, opettavien sekä uskovien osasta.
Valmistavassa osuudessa papit valmistelevat ja siunaavat ehtoollisaineet alttarilla ikoniseinän takana.
Kun ehtoollisaineet, jotka ortodoksisen näkemyksen mukaan ovat Kristuksen ruumis ja veri, on siunattu, altaa kirkkosalin puolella opettavien liturgia.
Nimitys johtuu siitä, että tähän osioon saavat osallistua myös ne, joita ei ole kastettu osaksi kirkkoa.
Opettavien liturgia koostuu siunauksista, rukouksista, Raamatun luvusta sekä lyhyestä saarnasta.
Uskovien liturgian ydin on ehtoollisen vietto. Ortodoksien mukaan ehtoollinen on toiselta nimeltään eukaristia, eli kiitosuhri.
Ikonit
Virallisen ortodoksisen teologian mukaan ikoneja ei palvota, vaan niiden avulla keskitytään rukoilemiseen sekä muistelemaan pyhien ihmisten opetuksia ja esimerkkiä.
Ikoni tarkoittaa kuvaa.
Ovat olennainen osa kirkkorakennusta sekä keskeinen ortodoksinen tunnusmerkki.
Kirkon mukaan ikonit ovat “ikkunoita tuonpuoleiseen”.
Ikonien maalaaminen on myös osa uskonharjoitusta ja sitä säätelevät monet tarkat ohjeet. Ikoneissa ei esimerkiksi saa olla perspektiiviä sekä niiden maalaamisessa on käytettävä ainoastaan luonnon materiaaleja.
Vakavasti uskonsa ottaneiden ortodoksien kotona on myös koti-ikoni, joka on usein sijoitettu huoneen itäiseen nurkkaan. Yleinen ikoni aihe on Neitsyt Maria. Neitsyt Maria kuvataan lähes aina Jeesus-lapsi sylissään.
Ikonit voivat olla myös ihmeitä tekeviä. Tämän vuoksi pyhiinvaellukset merkittäviin kirkkoihin sekä merkittävien ikonien äärelle ovat tärkeä osa ortodoksisuutta.