Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Miten hoitaja voi motivoida potilasta elämäntapamuutokseen? (OMAHOITOON…
Miten hoitaja voi motivoida potilasta elämäntapamuutokseen?
VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS
Fyysinen ympäristö: Intimiteettisuojan säilyttäminen
Potilaskeskeisyys ja omahoitajuus: Potilas kokee, että hoitajalla on asiantuntemusta ja tietoa potilaan tilanteesta
Ohjaussuhteen muodostuminen: Huomioidaan ohjattavan omat näkemykset elämästään, itsestään sekä muutostoiveistaan. Yhteistä suunnittelua ja päätöksentekoa potilaan ehdoilla.
Potilaan kokemus: turvallisuudesta, kannustavasta ja myönteisestä ilmapiiristä, vahvistaa uskoa elintapamuutokseen. Luottamus, salliva asenne ja keskinäisen yhteistyön korostaminen tukee potilaan avoimuutta kertoa toiveistaan, arvoistaan, kokemuksistaan ja mahdollisuuksistaan.
Sanallinen ja sanaton viestintä: Selkeä ja ymmärrettävä puhe, kuunteleminen, empatia, oikeiden kysymysten esittäminen oikeaan aikaan.
Elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä kertominen näyttöön perustuen.
OMAHOITOON OHJAUS
Potilaan autonomian, voimaantumisen ja pystyvyyden tunteen tukeminen
Potilas osallistuu elintapamuutoksensa suunnitteluun ja toteuttamiseen, ja ottaa vastuun ratkaisuistaan. Hoitaja selvittää potilaan toiveet, kokemukset, pelot, uskomukset.
Potilas kokee, että voi vaikuttaa omaan terveydentilaansa.
Potilas on tietoinen hoitokeinoista, hoidon tavoitteista sekä on valmis ottamaan vastuuta omasta hoidosta ja elintavoista. Usko omaan pystyvyyteen ja omiin voimavaroihin
Ei sovellu kaikkiin tilanteisiin, sillä kaikki potilaat halua tai ole kykeneviä tekemään itseään koskevia päätöksiä.
Motivaatiota ei tavoitella pakon kautta
Hoitaja rohkaisee potilasta ottamaan vastuuta omasta terveydestään sekä tukee hänen päätöksiä
MOTIVOIVA HAASTATTELU
Tarpeen, kun potilas tarvitsee muutoksia elämäntapoihinsa (tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön vähentäminen sekä liikunta- ja ruokatottumusten muuttaminen)
Hoitajan ja potilaan välinen yhteistyö, luottamus ja ymmärretyksi tuleminen.
Avoimia kysymyksiä, jotka alkavat sanoilla mitä, miten ja miksi? Suljettuja kysymyksiä tulee välttää keskustelun alussa, koska niihin voi vastata kyllä tai ei. Toisaalta suljettujen kysymysten käyttö avoimien kysymysten jatkona auttaa potilasta tarkentamaan ja täydentämään omaa kertomustaan sekä pohtimaan omia motiivejaan.
Potilaan itseluottamuksen ja omien kykyjen tukeminen Pienet edistymiset huomioidaan, ja ensin tuodaan esille asioiden hyvät puolet.
Hoitajaa tekee haastattelusta yheenvedon, sillä se luo potilaalle mahdollisuuden kuunnella omaa puhettaan ja näin edistää omaa motivoitumistaan
Reflektoiva kuuntelu: Reflektion avulla potilas voi saavuttaa uudenlaista sisäistä ymmärrystä käyttäytymisestään
MUUTOSVAIHEMALLI
Esiharkintavaihe: Potilas ei ole vielä harkinnut elintapamuutoksen tekemistä. Hän tiedostaa väärät elintavat, mutta ei ole tietoinen ongelmansa laajuudesta, eikä koe pystyvänsä muuttamaan elintapojaan. Potilas kokee muiden painostusta jolloin hän kieltää ongelmansa tai vähättelee puolustautuakseen.
Harkintavaihe: Potilas pohtii muutokseen liittyviä ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita, niin että hän kokee muutoksen haitat suuremmiksi kuin hyödyt.
Päätöksentekovaihe: Potilas on motivoitunut elintapamuutokseen ja aloittanut muutoksien tekemisen.
Toimintavaihe: Potilas muuttaa elintapojaan. Repsahdukset ovat mahdollisia ja paluu takaisin muutokseen vaatii rohkaisua ja kannustusta. Sosiaalisen tuen merkitys ja itsensä palkitseminen vähentää repsahduksia.
HOITOON / MUUTOKSEEN SITOUTUMINEN
Sisäiset tekijät
Kognitiiviset tekijät: Muisti, tiedon ja ohjeiden ymmärtäminen
Persoonallisuus: Mukavuudenhalu, päättäväisyys, optimismi vs. pessimismi, itsetunto, masentuneisuus
Elämänasenteet: Tulevaisuuteen suuntautuneisuus
Uskomukset: Luottamus kykyyn muuttaa asioita itse, muutoksen hyväksyminen
Pelot: Kuoleman, sairauden tai vammautumisen pelko
Ulkoiset tekijät
Ammattihenkilöihin liittyvät tekijät: Luottamus ammattitaitoon, saatu tieto, koettu vuorovaikutus
Hoidosta koettu hyöty vs. haitta: Koetut vaikutukset ja haittavaikutukset
Sairauteen ja oireisiin liittyvät tekijät: Sairauden vakavuus, oireiden vaikeusaste ja hoidolla saatu lievitys
Terveydenhuoltojärjestelmään liittyvät tekijät: Palvelujen saatavuus ja hinta, hoidon jatkuvuus, vastaanottoajan pituus
Sosiaalisen verkoston tuki
Voimaantuminen