Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Normatiivinen etiikka (Oikeusetiikka (Normatiivisen etiikan suuntaus, joka…
Normatiivinen etiikka
Oikeusetiikka
Normatiivisen etiikan suuntaus, joka painottaa erilaisten oikeuksien toteutumista; tärkeää esimerkiksi ihmisen oikeus vapauteen
-
Perusoikeudet = oikeuksia, jotka valtio säätää kansalaisille perustuslaissa; esim. äänioikeus
Ihmisoikeudet = oikeuksia, joiden katsotaan kuuluvan jokaiselle ihmiselle asuinpaikasta, uskonnosta, kansallisuudesta, sukupuolesta ja taloudellisesta asemasta riippumatta
Moraaliset oikeudet = oikeuksia, jotka ovat eettisesti perusteltuja eivätkä pohjaudu vain lakiin; esim. ihmisoikeudet
Subjektiiviset oikeudet = oikeuksia, jotka yhteiskunnan on taattava; esim. subjektiivinen oikeus ilmaiseen terveydenhoitoon tarkoittaa, että yhteiskunta on velvollinen järjestämään sen kansalaisilleen
Liberalistinen etiikka = normatiivisne etiikan suuntaus, joka korostaa yksilön oikeutta toteuttaa itseään parhaaksi katsomallaan tavalla, ilman yhteiskunnan rajoituksia
Liberalismi = aatesuuntaus, jonka keskeinen arvo on vapaus; voidaan jakaa esim. poliittiseen, taloudelliseen ja arvoliberalismiin
Vahinkoperiaate = J.S Millin kehittämä periaate, jonka mukaan yksilön tekemisiä saa rajoittaa vain silloin, kun tämä aiheuttaa vahinkoa muille; keskeinen käsite liberalismissa
Hyve-etiikka
Normatiivisen etiikan suuntaus, joka pitää hyveiden kehittämistä ja niiden mukaan toimimista hyvän elämän ytimenä
Hyve = Luonteenpiirre tai ominaisuus, jota pidetään kehittämisen arvoisena; hyve-etiikan peruskäsite
Kardinaalihyveet = päähyveet; Aristoteleen etiikassa viisaus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja rohkeus; keskiajalla kardinaalihyveiksi listattiin myös usko, toivo ja rakkaus
-
Käytännöllinen järki = Aristoteleen etiikassa toimintavalmius, joka mahdollistaa hyveiden mukaisen elämän; auttaa esim. erottamaan kohtuullisen keskitien ääripäiden välillä
Eudaimonia = onnellisuus, mielihyvä; esim. Aristoteleen filosofiassa elämän päämäärä
Potentia = mahdollisuus; Aristoteles katsoi, että todellisuus koostuu erilaisista potentioista, jotka pyrkivät toteutumaan ja siten toteuttamaan tarkoituksensa; esim. toukka on potentiaalinen perhonen
Aktualisoituminen = todellistuminen; Aristoteleen ajattelussa todellisuus koostuu mahdollisuuksista, jotka pyrkivät aktualisoitumaan; esim. siemenen potentia aktualisoituu, kun siitä kasvaa puu
Seurausetiikka
Normatiivisen etiikan suuntaus, jossa teon seuraukset määräävät sen, onko teko moraalisesti oikein
Utilitarismi = seurausetiikan suuntaus, joka katsoo teon olevan oikein, jos siitä seuraa mahdollisimman paljon hyötyä ja onnellisuutta mahdollisimman monelle
Tekoutilitarismi = utilitarismin laji, jonka mukaan toiminnan moraalisuuden ratkaisevat yksittäisten tekojen seuraukset
Sääntöutilitarismi = utilitarismin laji, joka ohjeistaa toimimaan sellaisen säännön mukaan, jonka noudattamisesta koituu hyviä seurauksia
hedonestisuus = näkemys, jonka mukaan hyvä elämä perustuu nautintoihin
Egoismi = itsekeskeisyys; näkemys, joka asettaa oman edun muiden edun edelle
Psykologinen egoismi = näkemys, jonka mukaan ihminen on olemukseltaan itsekäs
Altruismi = näkemys, joka asettaa muiden edun oman edun edelle
Supererogatorinen etiikka = velvollisuuden ylittävä etiikka; esim. kaiken omaisuuden lahjoittaminen köyhille, jolloin teko on moraalisesti arvokas, mutta sitä ei voi vaatia keneltäkään
Velvollisuusetiikka
Normatiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan teko on oikein, jos se tehdään velvollisuudesta moraalisääntöjä kohtaan; teon seurauksilla ei ole merkitystä
Periaate-etiikka = normatiivisen etiikan suuntaus, joka korostaa, että on oikein toimia tiettyjen sääntöjen ja periaatteiden mukaan jopa seurauksista välittämättä
Kategorinen imperatiivi = Immanuel Kantin moraalifilosofiassa ehdoton käsky; on toimittava aina niin, että toiminnasta voidaan johtaa yleinen laki; toisen muotoilun mukaan kaikkien ihmisten ihmisyyttä on kunnoitettava
Sopimusetiikka
Normatiivisen etiikan suuntaus, joka katsoo etiikan perustuvan sopimuksiin; etiikkaa ei ole ankkuroitu ehdottomiin periaatteisiin
Yhteiskuntasopimus = kuvitteellinen sopimus, jolla ihmiset antavat vallan jollekin korkeammalle taholle; keskeisiä yhteiskuntasopimusteoreetikkoja esim. Hobbes ja Rousseau
Scanlonin sopimusetiikan mukaan moraalisopimuksia ei laadi yhteiskunta, vaan ne ovat aina yksilöiden välisiä; Scanlon lähtee liikkeelle ihmisten tasavertaisuudesta
"Teko on väärin, jos joku teon vaikutuksia kokeva henkilö on eri mieltä siitä periaatteesta, jonka perusteella teko on tehty