Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Oikean ja väärän jäljillä (Onko arvoja olemassa (Voiko tietää mikä on…
Oikean ja väärän jäljillä
Mitä etiikka on?
Etiikka tutkii moraalia
Moraali
tarkoittaa:
ihmisten tai ihmisryhmien käsitys oikeasta ja väärästä
Etiikka
filosofian osa-alue, joka tutkii
hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää
Arvot ohjaavat toimintaa
Arvot
ovat jotakin yleisesti
hyvänä pidetty tai tavoiteltava asia
esim. rehellisyys
Välinearvo
arvo, jota ei tavoitella sen itsensä
takia vaan jotta sen avulla saadaan
jotakin muuta
Itseisarvo
arvo, jota ei tavoitella minkään
muun kuin sen itsensä vuoksi
Normit suojelevat arvoja
Normi
sääntö tai ohje, joka perustuu
esim. moraaliin tai lakiin
Normikriittisyys
näkökulma, joka kyysenalaistaa vakiintuneita
normeja ja moraalisia ajattelutapoja, koska ne
syrjivät joitakin ihmisryhmiä
Etiikan eri osa-alueet
Normatiivinen etiikka
osa-alue, joka pyrkii määrittelemään
periaatteita moraalisesti oikealle toiminnalle
Deskreptiivinen etiikka
kuvaileva etiikka; tutkii ja vertailee erilaisia
moraalikäsityksiä, mutta ei ota kantaa
niiden paremmuusjärjestykseen
Metaetiikka
osa alue, joka pohtii mitä arvot ovat,
ovatko arvot olemassa ja mihin
arvot perustuvat
Soveltava etiikka
osa-alue, jossa etiikan teorioita sovelletaan
konkreettisten eettisten ongelmien ratkaisuun
Mitä moraalin piiriin kuuluu?
Moraaliagentti on vastuussa teoistaan
Moraalinen agentti
moraalinen toimija, moraalisen valinnan
tekijä, joka on vastuussa teoistaan
esim. aikuinen
Ketkä ja mitkä pitää ottaa huomioon?
Moraalinen subjekti
Se, mikä pitää ottaa huomioon; esimerkiksi
ihminen on moraalisubjekti kun taas kivi ei ole
Moraaliväitteiden piirteitä
Universaalisuus
Yleispätevyys. Piirre, jolla tarkoitetaan sitä, että kaikkia
ihmisiä pitää koskea samat moraaliperiaatteet
Prespektiivisyys
Piirre, jonka mukaan jotkin asiat ovat
suositeltavia tai vältettäviä
Autonomisuus
Piirre, jonka mukaan niitä ei voi johtaa muista
väitteistä; Immanuel Kantin filosofiassa moraali ei
perustu tunteisiin vaan mooralilain noudattamiseen
Ylivertaisuus
Piirre, jonka mukaan moraaliarvojen pitää olla
tärkeämpiä kuin muiden motiivien; jos moraaliarvot ja
muut arvot ovat ristiriidassa, moraalisten arvojen pitää voittaa
Tehdä vai jättää tekemättä
Omissio
Tekemättä jättäminen
Akti
aktiivinen valinta tai toiminta,
jota voidaan arvioida moraalisesti
Onko arvoja olemassa
Voiko tietää mikä on hyvää ja oikein
(objektiivisista tosiasioista)
Supernaturalismi
metaetiikassa näkemys, jonka mukaan arvot eivät ole
kokemuksella havaittavissa, vaan jotain "yliluonnollista"
Naturalismi
kanta, jonka mukaan moraalia voidaan tutkia kuten muitakin
luonnollisia ominaisuuksia; esim. selvittämällä millainen
ihminen on, voidaan päätellä mikä on hänelle hyväksi
Naturalistinen virhepäätelmä
virhe, joka tapahtuu, jos yleisesti havaittavista ominaisuuksista
päätellään, mikä on hyvää; voimme esim. havaita terveellisten
elämäntapojen hyödyt mutta se ei tarkoita, että ne ovat
moraalisesti oikein tavoiteltavia
Intuitionismi
metaetiikan näkemys, jonka mukaan tieto oikeasta ja väärästä perustuu ihmisen sisäiseen moraalitajuun eli intuitioon
Jokainen on oikeassa
(yksilöistä ja kulttuurista)
Eettinen relativismi
myös tämän näkemyksen mukaan oikea ja
väärä riippuvat ihmisestä ja kulttuurista
Relavitismi
(Totuus on näkökulmakysymys)
Subjektivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan asioiden arvo
ja moraali riippuvat siitä, mitä ihmiset arvostavat,
eivätkä asiat ole arvostuksista riippumattomasti hyviä,
huonoja tai arvokkaita esim. rehellisyys
Kulttuurirelavitismi
näkemys, jonka mukaan arvot ja moraali vaihtelevat kulttuureittain eikä niitä voi panna paremmuusjärjestykeen; minkään kulttuurin käsitykset eivät ole ehdottomasti oikeita
Erilaisia näkemyksiä
Emotivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan moraaliväitteet
kertovat vain esittäjänsä tunteista eivätkä tavoita,
sitä mikä on todella oikein tai väärin
Nihilismi
Näkemys, jonka mukaan arvoja
ei ole olemassa
Moraalirealismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan
arvot ovat todella olemassa maailmassa
Humen giljotiini
näkemys, jonka mukaan siitä miten asiat ovat,
ei voi päätellä sitä, kuinka niiden tulisi olla
(- on mahdollista tietää vain se, minkä voimme aistein havaita)