Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
3.1 Lääkeaineen pitoisuuden määrittäminen tablettinäytteestä HPLC-UV …
3.1 Lääkeaineen pitoisuuden määrittäminen tablettinäytteestä HPLC-UV -menetelmällä
HPLC-UV
Näytteen esikäsittely
Tutkittavat liuokset laimennetaan
Suodatetaan liukenemattomat aikeet ruoiskusuodattimella – suodattaa mm. apuaineita
Soveltuu epäorgaaisten-, orgaanisten yhdisteiden ja peptidien analytiikkaan
UV-detektori mittaa näytevyöhykkeen absorbanssia
HPLC kromatografiassa eluenttiliuosta pumpataan laitteistton läpi. Eluentti kulkee ensin kolonnin läpi, minkä jälkeen detektorin läpi, ja lopulta jäteastiaan
Kolonni erottelee näytteet niiden retentioajan peruusteella
Retentioaika riippuu molekyylin ja kolonnin välisistä vuorovaikutuksista
Pitoisuus voidaan määrittää piikin pinta-alan avulla
Erottaa myös lähisukuiset yhdisteet, joita UV-vis ei välttämättä erota
Koeasetelma
Punnitin 10 kpl 500 mg -tabletteja ja hierrettiin ne huhmareessa
Punnittiin siitä massa joka vastasi 40 mg asetyylisalisyylihappoa, liuotettiin se 10 ml:n mittapullossa etanoliin. 1/10 laimennos, laimennettiin 0,2% fosforihappoliuoksella
HPLC-UV -analyysi
Kromatogrammien tarkastelu
Standardinäytteet (5 kpl). Laaditaan standardisuora niiden pinta-alojen avulla. Määritetään suoran yhtälö
Lasketaan tutkittavan nöytteen pitoisuus
Merkitys lääkeanalytiikassa
Tärkeä tekniikka kvantitatiivisessa lääkeainetutkimuksessa
Aineilla ominainen retentioaika
Euroopan farmakopeassa kokeita jotka tehdään HPLC:llä, mm.lähisukuisten yhdisteiden tutkiminen, aineiden tunnistaminen ja pitoisuusmääritykset
Stabiilisuustutkimus
Puhtaus
Meetaboliittien analysointi biologisista näytteistä
Virhelähteet
Virheet laimennoksissa
Näytteet
Standardit
Suodattaminen, likenematon ASA voi jäädä suodattimeen
HPLC
Carry-over
Analyyttiä voi jäädä kolonniin
Kolonnin ikääntyminen