Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Oikean ja väärän jäljillä (Onko arvoja olemassa? (Eettinen relativismi…
Oikean ja väärän jäljillä
Mitä moraalin piiriin kuuluu?
Moraaliagentti
Tarkoittaa moraalista toimijaa, moraalisen valinnan tekijää, joka on vastuussa teoistaan; esim. aikuinen, terve ihminen
Moraalinen subjekti
Tarkoittaa sitä, mikä pitää ottaa moraalisessa toiminnassa huomioon; esim. ihminen ja eläimet ovat moraalisia subjekteja, kivi ei
Moraaliväitteiden piirteitä
Universaalisuus
Yleispätevyys; moraaliväitteiden piirre, jolla tarkoitetaan sitä, että kaikkia ihmisiä pitää koskea samat moraaliperiaatteet
Käskevyys eli preskriptiivisyys
Moraaliväitteiden piirre, jonka mukaan jotkin asiat ovat suositeltavia tai vältettäviä
Moraaliväitteiden autonomisuus
eli itsenäisyys
Tarkoittaa, että niitä ei voi johtaa muista arvokkaina pidetyistä asioista tai tosiseikoista
Ylivertaisuus
Kuvaa suhdetta muihin väitteisiin, jonka mukaan moraaliarvojen pitää olla tärkeämpiä kuin muiden motiivien
Omissio
Tekemättä jättäminen
Akti
Teko, jota voidaan arvioida moraalisesti
Onko arvoja olemassa?
Eettinen relativismi
Tämän mukaan myös oikea ja väärä riippuvat ihmisestä ja kulttuurista
Voidaan jakaa
kahteen osaan
Subjektivismi
Näkemys, jonka mukaan asioiden arvo ja moraali riippuvat siitä, mitä ihmiset arvostavat, eivätkä asiat ole arvostuksista riippumattomasti hyviä, huonoja tai arvokkaita
Kulttuurirelativismi
Näkemys, jonka mukaan arvot ja moraali vaihtelevat kulttuureittain eikä niitä voi panna paremmuusjärjestykseen
Arvo-objektismi
Näkemys, jonka mukaan asioiden arvo ja se mitä pidetään oikeana ja vääränä ei riipu ihmisten näkemyksistä, vaan asiat voivat olla oikeasti hyviä tai pahoja; vastakohtana subjektivismi
Humen giljotiini
David Hume näkemys, jonka mukaan siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, kuinka niiden tulisi olla
Emotivismi
Näkemys, jonka mukaan moraaliväitteet kertovat vain esittäjänsä tunteista eivätkä tavoita sitä, mikä on todella oikein tai väärin
Nihilismi
Näkemys, jonka mukaan arvoja ei ole olemassa
Supernaturalismi
Näkemys, jonka mukaan arvot eivät ole kokemuksella havaittavissa, vaan jotain "yliluonnollista"
Naturalismi
Kanta, jonka mukaan moraalia voidaan tutkia kuten muitakin luonnollisia ominaisuuksia
Naturalistinen
virhepäätelmä
Virhe, joka tapahtuu, jos yleisesti havaittavista ominaisuuksista päätellään, mikä on hyvää
Moraalirealismi
Kanta, jonka mukaan arvot ovat todella olemassa maailmassa
Intuitionismi
Näkemys, jonka mukaan tieto oikeasta ja väärästä perustuu ihmisen sisäiseen moraalitajuun eli intuitioon
Mitä etiikka on?
Etiikka tutkii moraalia
Moraali tarkoittaa yksilön tai yhteisön käsitystä
hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä
Moralismi on joustamatonta ajattelua,
jossa omat arvot ja moraali kivettyvät
kyseenalaistamattomaksi opiksi
Etiikassa pohditaan, mihin erilaiset
moraalikäsitykset perustuvat, kuinka
perusteltuja ne ovat ja mitä moraali
ylipäätään on
Etiikan opiskelun yksi tarkoitus on havahduttaa näkemään, että olemme jatkuvasti moraalisissa valintatilanteissa
Etiikassa on kyse oikeasta toiminnasta ja hyvästä elämästä
Arvot
Ohjaavat toimintaa
Arvot kertovat siitä, mikä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista
Arvoalueet
Taloudelliset arvot
Uskonnolliset arvot
Sosiaaliset arvot
Moraaliset arvot
Välinearvo
Tarkoittaa arvoa, jota ei tavoitella itsensä takia,
vaan jotta sen avulla saadaan jotakin muuta, esim. raha
Itseisarvo
Tarkoittaa arvoa, jota ei tavoiitella
minkään muun kuin sen itsensä vuoksi
Normit
Suojelevat arvoja
Normi on sääntö, käsky tai kielto
Kun normeja kyseenalaistetaan, voidaan puhua normikriittisyydestä
Etiikan osa-alueet
Normatiivinen etiikka
Pyrkii määrittelemään periaatteita moraalisesti oikealle toiminnalle
Metaetiikka
Pohtii, mitä arvot ovat, ovatko arvot olemassa ja mihin arvot perustuvat
Deskriptiivinen etiikka
Kuvaileva etiikka; tutkii ja vertailee erilaisia moraalikäsityksiä, mutta ei ota kantaa niiden paremmuusjärjestykseen
Soveltava etiikka
Etiikan teorioita sovelletaan konkreettisten eettisten ongelmien ratkaisuun