Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
3.1 Lääkeaineen pitoisuuden määrittäminen tablettinäytteestä HPLC-UV …
3.1 Lääkeaineen pitoisuuden määrittäminen tablettinäytteestä HPLC-UV -menetelmällä
Koeasetelma
Näytteiden valmistus:
-> 10,0 ml itsevalmistettua, rasitusolosuhteissa säilytettyä ja itsevalmistettua sekä valmista 0,1-prosenttista asetyylisalisyylihapon liuosta -> laimennetaan 1/3 0,2 % fosforihappovesiliuoksella
-> itse hierretyistä Aspirin -tableteista (500 mg, 10 kpl) punnitaan tarkasti massa, joka vastaa 40 g ASA:a ja liuotetaan ad 10 ml etanolia -> otetaan 1 ml näyte ja laimennetaan ad 10 ml 0,2 % fosfaattipuskuria
Suodatus: suodatetaan näytteet yhdellä ruiskusuodattimella HPLC -analyysipulloihin
Valmistetaan asetyylisalisyylihaposta 10 mg/ml kantaliuos etanoliin -> tehdään laimennokset 10 ml:n mittapulloihin automaattipipettiä käyttäen siten, että lopullisten standardinäytteiden (5 kpl) pitoisuudet ovat välillä 100 – 500 mg/ml -> suodatetaan osanäytteet ruiskusuodattimella HPLC -analyysipulloihin
Näytteiden analysointi HPLC:llä
Kromatogrammeista tunnistetaan asetyylisalisyylihapon tuottama signaali -> standardinäytteiden piikkien pinta-alojen avulla laaditaan kalibraatiosuora (y akselilla pinta-ala, x-akselilla pitoisuus) -> kalibraatiosuoran yhtälön ja tutkittavien näytteiden asetyylisalisylihappopiikkien pinta-alojen avulla lasketaan tutkittavien näytteiden pitoisuudet (mg/ml) ja %-pitoisuudet (m/m)
HPLC-UV -menetelmän merkitys lääkeanalytiikassa
keskeinen tekniikka kvantitatiivisessa lääketutkimuksessa
pystytään erottelemaan aineita toisistaan
aineiden tunnistus
lääkeaineen pitoisuuden tutkiminen
Menetelmän perusteet
Näytteet täytyy esikäsitellä ennen HPLC -analyysiä jotta niissä olevat kiinteät partikkelit eivät tuki analyysilaitteistoa -> suodatus membraanisuodattimen läpi
HPLC = korkean erotuskyvyn nestekromatografia
Pumppu -> injektori -> kolonni (erottuminen) -> detektori (havaitsee kolonnista eluoituvat näytevyöhykkeet) -> tiedonkeruulaitteisto (muuttaa detektorin datan kuvaajaksi)
Kolonnissa liikkuvana faasina on neste ja stationaarifaasina kiinteä faasi (esim. silika + hiilivetyketjut)
-> stationäärifaasi pooliton, liikkuva faasi poolinen (käänteisfaasikromatografia) -> polaariset näytteet eluoituvat ensin (erottuminen perustuu hydrofobisuuseroihin)
Eluoituminen -> UV-absorption kasvu -> piikin muodostuminen kromatogrammiin
Signaalin pinta-ala suoraan verrannollinen tutkittavan aineen pitoisuuteen
Virhelähteet
ASA:n punnitsemisvirheet
ASA ei ole kunnolla liuennut liuottimeen
Virheet laimennoksissa: epätarkka pipetointi, näytteisiin lisätään eri määrät kantaliuoksia
ASA:n väärät rasitusolosuhteet
Aspirin -tablettihierrettä punnitaan väärä massa, massaa ei merkitä tarkasti ylös
Aspirinhierre liuotetaan huonosti etanoliin (huono sekoitus) tai käytetään väärää liuotinta
Apuainesakan ei anneta laskeutua astian pohjalle
Laskuvirheet työn eri vaiheissa esim. laskettaessa standardinäytteisiin tulevan kantaliuoksen tilavuutta
Standardinäytteiden punnitus- tai mittausvirheet (esim. epätarkka pipetin arvo)
Näyteliuokset suodatetaan väärässä järjestyksessä
Ruiskusuodatin unohdetaan huuhdella seuraavalla suodatettavalla liuoksella
Analyysipullojen epätarkka merkitseminen (voivat sekoittua)
Analyysipullojen asettaminen väärässä järjestyksessä HPLC -laitteeseen
Stationäärifaasin väärä polaarisuus
Yhdisteiden tai välineiden epäpuhtaudet
HPLC laitteisto ei toimi niin kuin pitäisi
Tunnistetaan ASA kromatrogrammeista väärin