Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Oikean ja väärän jäljillä (Metaetiikka (Metaetiikka on moraalifilosofian…
Oikean ja väärän jäljillä
Etiikka
Filosofian osa-alue, joka tutkii moraalia
Deskriptiivinen etiikka tutkii ja vertailee erilaisia moraalikäsityksiä, mutta ei anna normatiivisen etiikan tapaan suosituksia siitä, miten pitäisi toimia
Normatiivinen etiikka pyrkii määrittelemään periaatteita moraalisesti oikealle toiminnalle
Moraali
Moraali on yksilön tai yhteisön käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta sekä tuon käsityksen mukaista toimintaa
Moralismi on joustamatonta ajattelua, jossa omat arvot ja moraali kivettyvät kyseenalaistamattomaksi opiksi
Moraaliagentti on moraalinen toimija, moraalisen valinnan tekijä, joka on vastuussa teoistaan
Moraalisubjekti on se, mikä pitää ottaa huomioon moraalisessa toiminnassa, esim. ihminen ja kissa on, mutta kivi ei
Arvot
Arvot kertovat siitä, mikä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista
Välinearvot ovat välineitä jonkin toisen arvon saavuttamiseksi
Esim. rahan avulla voi saavuttaa jotakin muuta
Itseisarvoissa ei itsessään tarvitse olla mitään hyötyä, vaan sitä tavoitellaan ainoastaan sen itsensä takia
Normi
Sääntö, käsky tai kielto, jonka tehtävänä on suojella arvoa
Metaetiikka
Metaetiikka on moraalifilosofian osa-alue, joka pohtii, mitä arvot ovat, ovatko ne olemassa ja mihin ne perustuvat
Eettinen relativismi on näkemys, jonka mukaan että moraali riippuu ajasta, olosuhteista tai kulttuurista, eikä arvoja voi laittaa paremmuusjärjestykseen
Moraalirealismi on kanta, jonka mukaan moraaliset arvot ovat olemassa ihmisestä riippumatta
Supernaturalismin mukaan moraaliarvot liittyvät johonkin yliluonnolliseen ilmoitukseen, kuten Jumalan sanaan
Naturalismissä etsitään vastausta ympäröivästä maailmasta. Moraalitajun pitäisi tämän näkemyksen mukaan tulla luonnostaan
Intuitionismin mukaan ihmisellä on sisäinen moraalitaju ja moraalinen tieto perustuu intuiitioon
Naturalistinen virhepäätelmä tapahtuu, jos yleisesti havaittavista ominaisuuksista päätellään, mikä on hyvää
Humen giljotiini on David Humen näkemys, jonka mukaan siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla
Nihilismi on näkemys, jonka mukaan arvoja ei ole olemassa
Emotivismi on metaeettinen näkemys, jonka mukaan moraaliväitteet kertovat vai esittäjänsä tunteista, eivätkä tavoita sitä, mikä on todella oikein vai vääri
Moraaliväitteet
Moraaliväitteessä universaalisuus tarkoittaa sitä, että moraaliväitteet koskevat kaikkia
Universaali moraaliväite on esim väite "tappaminen on väärin"
Moraaliväitteessä preskriptiivisyys eli käskevyys erottaa moraaliväitteet kuvailevista väitteistä. Sen mukaan jotkin asiat ovat suositeltavia tai vältettäviä
Moraaliväitteissä autonomisuus eli itsenäisyys kertoo siitä, ettei niitä voi johtaa muista arvokkaina pidetyistä asioista tai tosiseikoista
Moraaliväitteissä ylivertaisuus on piirre, jonka mukaan moraaliarvojen pitää olla tärkeimpiä kuin motiivien
Omissio
Tekemättä jättäminen
Akti
Teko, aktiivinen valinta tai toiminta, jota voidaan arvioida moraalisesti