Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
OIVALLUS 5 - III ÄLYKKYYS (Älykkyys on yksilö kognitiivista suorituskykyä.…
OIVALLUS 5 - III ÄLYKKYYS
Älykkyys on yksilö kognitiivista suorituskykyä. Älykkyys on taustalla piirre tai tekijä, joka kuvaa kykyä ratkoa ongelmia, mahdollisuutta päätellä sekä ymmärtää omaa ympäristöä sopeutuen siihen. Älykkyys ei liity pelkästään tiedon määrään, vaan valmiuteen oppia ja ratkoa ongelmia, mikä heijastuu siis kaikessa toiminnassa. Älykkyys on myönteisenä koettu ja haluttu piirre, jolla on merkitystä sosiaalisen aseman kannalta.
Tutkitaan:
älykkyystestien avulla - standartoituja kognitiivista suorituskykyä mittaavia tehtäväkokonaisuuksia.
älykkyysosamäärä eli suhdeluku
mentaalinen ikä eli lapsen suoriutumisen taso (BINET - SIMON)
CHARLES SPEARMAN - YLEINEN, JOUSTAVA JA KITEYTYNYT ÄLYKKYYS
positiivisia korrelaatoita selitti jonkinlainen yleinen älykkyys, jota hän nimitti g-faktoriksi.
Yleinen älykkyys
abstrakti päättelykyky (g-faktori)
:arrow_right: -
Joustava älykkyys
= yleistä päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, kykyä havaita yhteyksiä ja säännönmukaisuuksia, kykyä oppia nopeasti uutta ja soveltaa opittua. -
Kiteytynyt älykkyys
= kaikkea muistiin tallentunutta tietoa, hyvä yleistieto ja sanavarasto.
Aivopuoliskojen toiminta on LATERALISOITUNUTTA. Vasemmalla kielellinen ja looginen tiedon käsittely ja oikealla avaruudellinen tiedon käsittely.
DAVID WECHSLER - WAIS
= älykkyystesti, jossa normaalijaumaa noudattavia ominaisuuksia.
neljä erityyppistä tehtäväosiota, joiden tehtävät perustuvat tutkijoiden käsitykseen siitä, minkälaisia kykyjä älykkyyteen sisältyy.
korrelaatio = kahden mitattavan muuttujan yhteisvaihtelua
faktorianalyysi = tilastomatemaattinen menetelmä, joka yksinkertaistaa ja tiivistää havaittujen asioiden välisiä yhteyksiä silloin, kun havaintoja on paljon.
älykkyysprofiili = tehtäväkokonaisuuksien erittely, kertoo tarkemmin vahvuuksista ja heikkouksista.
Kaikilla ihmisillä on kyky käyttää järkeään ja kehittää persoonallisuuttaan.
ROBERT STERNBERGIN mukaan älykkyyttä tarvitaan edistämään yksilön sopeutumista ympäristöön.
1) analyyttinen älykkyys (ongelmanratkaisu)
2) käytännöllinen älykkyys (sopeutuminen ympäristöön)
3) luova älykkyys (uuden tiedon käsittely)
näiden lisäksi tutkijat ovat löytäneet: kielellinen älykkyys, hahmotuskyky, mentaalinen rotaatio
HOWARD GARDNER - MONIÄLYKKYYSMALLI
-
kielellinen älykkyys:
kyky hahmottaa kieltä (runoilija)
loogis-matemaattinen älykkyys:
kyky ymmärtää abstrakteja ja matemaattisia käsitteitä, kyky loogiseen ajatteluun (tutkija)
musikaalinen älykkyys:
kyky erotella ja tuottaa erilaisia äänenkorkeuksia eli säveliä, äänensävyjä ja rytmejä (muusikko)
kehollis-kinesteettinen älykkyys:
kyky hallita kehon liikkeitä ja käsitellä esineitä (näyttelijä)
-
avaruudellinen älykkyys:
kyky visualisoida, kyky tehdä tarkkoja havaintoja ympäristöstä sekä toisaalta kyky tuottaa ja manipuloida mielikuvia erilaisista objekteista (arkkitehti)
interpersoonallinen älykkyys:
kyky huomata ja eritellä toisten ihmisten mielialoja, motiiveja ja tarkoitusperiä (opettaja)
-
intrapersoonallinen älykkyys:
kehittynyt yhteys omaan sisäiseen elämään (omien halujen yms. itsen ymmärtäminen ohjaamaan elämää)
Älykkyys ilmenee "erityisenä" lahjakkuutena, mutta yleistä älykkyyttä ei ole. Kaikki ovat jossakin määrin älykkäitä kaikissa suhteissa, mutta eivät välttämättä erityisen älykkäitä jollakin tietyllä tavalla.
TOIMINNANOHJAUKSELLA tarkoitetaan esim. kykyä valikoida ja säädellä tarkkaavaisuuden avulla sekä sisäisiä yllykkeitä että ulkoisia ärsykkeitä niin, että pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Käytännössä tämä ilmenee esim. kykynä keskittyä vaikealta tuntuviin koulutehtäviin. Toiminnanohjaus aktivoituu, kun tehtävä hipoo suorituskyvyn rajoja ja voi vähentää työmuistin kapasiteetin kuormitusta.
Vanhempien sosioekonominen asema on yhteydessä lapsen älykkyyteen. SOSIOEKONOMISELLA ASEMALLA tarkoitetan yksilön koulutusta, tulotasoa ja ammattiasemaa.
Jos vanhemmat ovat koulutettuja, hyvässä asemassa ja varakkaita, he todennäköisesti arvostavat koulutusta ja oppimista ja tukevat ja ruokkivat lasten uteliaisuutta ja älyllisiä harrastuksia.
2) Geenien vuorovaikutus (periytyvyys)
Koulunkäynti vaikuttaa älykkyyteen merkittävällä tavalla.
ÄLYKKYYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT:
1) Vanhempien sosioekonominen asema
3) Työmuisti (joustava- ja yleinen älykkyys)
4) Toiminnanohjaus
5) Koulunkäynti (koulutus)
6) Sisäiset mallit (stereotypiauhka)
7) Vuorovaikutus (erilaiset näkemykset, mielipiteet)