Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
OIVALLUS 5 - I PERSOONALLISUUS (DAN MCADAMS - PERSOONALLISUUDEN KOLME…
OIVALLUS 5 - I PERSOONALLISUUS
DAN MCADAMS - PERSOONALLISUUDEN KOLME TASOA
ihmisen yksilöllisyys koostuu
1) tilanteisiin reagoiva ihminen - koostuu tyypillisistä reagointitavoista ja piirteistä
2) suunnitelmia toteuttava ihminen - koostuu tavoitteista, motiiveista ja sopeutumistavoista
3) tarinaansa kertova ihminen - koostuu siitä tarinasta, jonka varassa ihminen hahmottaa omaa elämäänsä.
Persoonallisuuspsykologia on psykologian osa-alue, jonka tavoitteena on ymmärtää persoonallisuuden olemusta ihmiseten toimintaa ohjaavana kokonaisuutena - yhteisten psyykkisten ominaisuuksien tutkimista :arrow_right: yksilöllisten erojen tunnistaminen ja selittäminen
Minuuteen liittyy kaksi ulottuvuutta:
1) kokeva minä tai subjektiminä
toimijana
minuuden kokemuksellinen puoli, kokemukseen omasta olemassaolosta ja itsestä havaintojen tekijänä ja toimijana (aistiminen, ajattelu, toiminta)
korostaa aistimusten, ja tunteiden vastaanottamista :arrow_right: valitsee, toteuttaa ja päättää
omakohtaiset kokemukset
2) objektiminä
kohteena
minuuden itseä havainnoiva ja käsityksiä muodostava puoli.
oman elämän tapahtumat ja itseä koskeva tieto
minäkäsitys (kaikki uskomukset itsestä - suppeampia minäkuvia), identiteetti (yksilöllistä minätietoa - kuka minä olen?)
SOSIAALINEN IDENTITEETTI = vastaa kysymykseen "kuka minä olen?" viittaamalla yksilölle tärkeisiin ihmissuhteisiin, ryhmiin ja sosiaalisiin kategorioihin.
ihminen löytää paikkansa osana yhteisöä: samaistuminen, yhteenkuuluvuus ja yksilöön kohdistuvat odotukset.
HENKILÖKOHTAINEN IDENTITEETTI = vastaa kysymykseen "kuka minä olen?" kuvaamalla yksilön taipumuksia, luonteenpiirteitä ja muita ominaisuuksia.
Persoonallisuuden käsitteen avulla voidaan kuvata ja ymmärtää toisen ihmisen toimintaa.
ITSETAJUNTA = kyky tunnistaa itsensä muista erillisenä
MINÄKÄSITYS = uskomuksien kokonaisuus, joita meillä on itsestämme ja mitä ihminen tietää itsestään (luonteenpiirteet, älykkyys)
ITSEREFLEKTIO = kyky havannoida omia ajatuksia ja kokemuksia
ITSETUNTO = miten yksilö arvioi minäkäsitykseensä kuuluvia asioita. Hyvä itsetunto tarkoittaa sitä, että ihminen hyväksyy itsensä ja arvostaa itseään.
Itsetunto vaihtelee eri tilanteissa:
onnistumiset/epäonnistumiset
ominaisuudet eivät määritä itsetunnon tasoa - ihminen, jolla on huono itsetunto voi olla hyvinkin viehättävä
ihmisellä voi olla vääristynyt käsitys itsestään
-stressin voimakkuus ja sen heikko hallinta voivat selittää heikon itsetunnon ja sen myötä sairastuvuuden kynnyksen madaltuminen
henkilöllä, jolla on paljon toisten arvostamia ominaisuuksia, ei välttämättä ole hyvä itsetunto
Persoonallisuus kuvaa ihmisen olemusta ja toimintaa kokonaisvaltaisesti. Persoonallisuus viittaa yksilölle luonteenomaisiin ajattelutapoihin, tunteisiin ja käyttäytymiseen eli omaisuuksiin, jotka tekevät ihmisestä yksilöllisen ja muista erottuvan. Persoonallisuuden ajatellaan olevan jatkuvuutta, piirteet ovat suhteellisen pysyviä vaikkakin muutoksia tapahtuu hitaasti. Persoonallisuutta koskevan tiedon avulla voidaan ennakoida, miten yksilö todennäköisesti kokee asioita ja miten hän käyttäytyy eri tilanteissa.
Persoonallisuutta on hankala ja monimutkainen tutkia, vaikka ihmisillä on monia yhteisiä piirteitä mutta jokainen on omalaatuinen.
IDENTITEETTI = miten yksilö arvioi minäkäsitykseensä kuuluvia asioita ja käsitystä omasta arvosta, kuka minä olen.
Kulttuuri, jossa ihminen elää, vaikuttaa monella tavalla ihmisen kehitykseen. Lapsen perinnölliset taipumukset ilmenevät aina tietyssä kontekstissa ja tietyssä kulttuurissa. Kulttuuri vaikuttaa siihen, millainen merkitys tietyille perinnöllisille taipumuksille annetaan ja millaisia odotuksia luodaan.
Yksilön ja ympäristön vuorovaikutus:
1) reaktiivinen vuorovaikutus = yksilön ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten hän tulkitsee ympäristötekijöitä ja kuinka hän reagoi niihin.
2) evokatiivinen vuorovaikutus = yksilön ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaiseksi hänen ympäristönsä muodostuu esim. toisten ihmisten yksilöstä tekemien tulkintojen kautta
3) proaktiivinen vuorovaikutus = yksilön ominaisuudet vaikuttavat siihen, minkälaisiin ympäristöihin hän hakeutuu.
GEENIEKSPRESSIO = geenien vaikutuksen ilmeneminen eli toimiiko tietty geeni jonakin hetkenä aktiivisesti vai ei.
EPIGENEETTISET MUUTOKSET tarkoittavat muutoksia DNA-juosteen pinnalla olevissa molekyyleissä.
Epigeneettisissä tekijöissä eli EPIGENOMISSA tapahtuu herkästi muutoksia erilaisten ympäristötekijöiden seurauksena ja muutokset ovat myös jossain määrin periytyviä.
HOX! identtiset kaksoset
Geenien osuutta yksilöllisten erojen selittämisessä kuvataan PERIYTYVYYSASTEEN avulla, joka kertoo prosenttilukuna sen, kuinka iso osa yksilöiden välisistä eroista voidaan katsoa johtuvan perintötekijöistä.
VOIKUKKA-ORKIDEA HYPOTEESI = oletus, jonka mukaan geenimuoto vaikuttaa siihen, kuinka herkkä yksilö on ympäristötekijöiden suotuisille ja epäsuotuisille vaikutuksille.
SOSIAALISTUMINEN = kokonaisvaltainen tapahtumasarja, jonka kautta kehittyvästä yksilöstä tulee oman sosiaalisen ryhmänsä ja kulttuurinsa täysivaltainen jäsen.
Positiivinen psykologia pyrkii edistämään ihmisten hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja.
TUTKIMUSMENETELMIÄ
:
1) ITSEARVIOINTI
2) KOKEMUSOTANTAMENETELMÄ
3) HAASTATTELU
4) HAVAINNOINTI
5) PERSOONALLISUUSTESTIT (KYSELYLOMAKKEET, PROJEKTIIVISET TESTIT)
MUITA:
KOULUARKISTOT, RIKOSREKISTERI, VÄESTÖREKISTERI, PALKKA TAI VEROTUSTIEDOT SEKÄ MUUT VIRANOMAISLÄHTEET.
Persoonallisuutta tutkiessa, tutkimus voi olla
kvantitatiivista eli määrällistä
tai
kvalitatiivista eli laadullista
.
Kvantitatiivisessa aineisto muutetaan eli operationalisoidaan matemaattisiksi suureiksi ja kvalitatiivisessa aineisto on esim. tekstejä, testejä tai havaintoja.
TUTKIMUSPROSESSIN LÄPINÄKYVYYS tarkoittaa, että tutkimusraportista selviää kaikki mahdolliset asiat, jotka vaikuttavat tutkimuksen kuluessa tehtyihin valintoihin ja saatuihin tuloksiin.
HYVÄ TESTI = STANDARTOITU eli vakioitu, hyvä RELIABILITEETTI eli luotettavuus ja tarkkuus ja hyvä VALIDITEETTI eli pätevyys.
Sosiaalipsykologia tutkii yksilöiden ja ryhmien välisiä suhteita sekä yksilöä yhteisöjen osana.
Keskeiset tutkimusmenetelmät:
1) kokeellinen tutkimus 2) kyselylomakkeet 3) havainnointi 4) laadulliset menetelmät 5) fysiologiset mittaukset