Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
OIVALLUS 3 - II KOGNITION HERMOSTOLLINEN PERUSTA (Hermosto on elimistön…
OIVALLUS 3 - II KOGNITION HERMOSTOLLINEN PERUSTA
Hermosto on elimistön osa, jonka avulla vuorovaikutus ympäristön kanssa tapahtuu. Hermosto prosessoi ympäristöstä saatavaa tietoa ja muokkaa sen avulla käyttäytymistä ja elimistön sisäisiä tiloja. Hermosto mahdollistaa mielen toiminnan.
AIVOJEN PLASTISITEETTI = aivojen muovautuvuus
Hermosolulla on viestimiseen tarkoitettuja kahdentyyppisiä ulokkeita:
tiedon vastaanottamiseen erikoistuneita
TUOJAHAARAKKEITA eli DENDRIITTEJÄ
tiedon eteenpäin lähettämiseen erikoistunut yksittäinen
VIEJÄHAARAKE eli AKSONI.
KUVANTAMISMENETELMILLÄ
saadaan jatkuvasti tarkentuvaa tietoa psyykkisiin toimintoihin liittyvistä aivoalueista. Menetelmien avulla aivotoimintaa voidaan myös seurata ja muuttaa lähes reaaliajassa. Kuvantamismenetelmät pohjautuvat aivojen sähkömagneettisten ja radioaktiivisten ominaisuuksien mittaamiseen.
KESKUSHERMOSTO koostuu aivoista ja selkäytimestä, jotka sijaitsevat suojassa kallon ja selkärangan sisällä selkäydinkanavassa.
voidaan verrata komentokeskukseen, jossa ääreishermostosta välitettyä tietoa käsitellään ja sen toimintaa säädellään.
AUTONOMINEN HERMOSTO jakautuu kahteen osaan:
PARASYMPAATTINEN OSA (hallitseva levossa, varastoi kehoon energiaa, toimii esim. ruoansulatuksen aikana, rentoutuessa ja nukkuessa)
SYMPAATTINEN OSA (aktivoituu levossa tilanteessa, jossa pitää toimia nopeasti, "taistele/pakene!", fyysisen ponnistelun aikana ja tehostaa energin käyttöä)
Hermosto rakentuu soluista, hermosoluista eli neuroneista. Keskushermosto koostuu jopa 100 miljardista hermosolusta, jotka muodostavat keskenään hermoverkkoja.
Haarakkeissa on lukuisa joukko LIITOSKOHTIA eli SYNAPSEJA.
Synapsien keskeinen ominaisuus on MUOTOUTUVUUS eli PLASTISITEETTI. Hermoverkkojen muotoutuvuus on muistamisen, oppimisen ja muun älykkään toiminnan edellytys :arrow_right: mahdollistaa sen, että ihminen muistaa kokemansa ja oppii sen perustella ennakoimaan tilanteita ja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Yhteydet, joita käytetään vahvistuvat (esim. harjoittelun merkitys) ja käyttämättömät yhteydet heikkenevät.
ÄÄREISHERMOSTO tuo keskushermostoon ärsykkeitä ympäristöstä ja elimistön tilasta sekä välittää keskushermoston komennot lihaksiin. Sen tehtävä on aistia, tuottaa tahdonalaisia lihasliikkeitä (SOMAATTINEN HERMOSTO) sekä säädellä elimistön sisäistä tilaa eli sydämen, keuhkojen, ruoansulatuskanavan ja sisäelinten toimintaa, toimii tahdosta riippumatta ja ylläpitää elimistön tasapainotilaa sekä mukauttaa sitä ympärisön olosuhteita vastaavaksi hormonien avulla (AUTONOMINEN HERMOSTO).
KUVAT S. 35-36
AIVOT jakautuvat kahteen puoliskoon (vasen ja oikea aivopuolisko) ja neljään lohkoon (otsalohko, päälaenlohko, ohimolohko ja takaraivolohko).
HARMAA AINE = aivokudos, joka sisältää hermosolujen soomaosia.
Hermosto jaetaan kahdeen osaan, KESKUSHERMOSTOON ja ÄÄREISHERMOSTOON.
ISOAIVOT = aivojen päällimmäinen osa, joka sisältää tyvitumakkeet, limbisen järjestelmän ja aivokuoren lohkot. (säätelee ja muokkaa keskushermoston vastaanottamaa tietoa)
AIVOKUORI = muutamia millimetrejä paksu harmaan aineen kerros aivojen pinnalla.
VALKOINEN AINE = aivokudos, joka sisältää hermosolujen aksoneita (viejähaarakkeita). Valkoinen aine muodostaa hermoradat.
AIVOKURKIAINEN (Corpus Callosum) = hermorata, joka yhdistää aivopuoliskot toisiinsa.
OTSALOHKO = aivokuoren etummainen osa. Sen etuosat ohjaavat toimintaa sekä säätelevät tunteiden ilmaisua ja sosiaalista käyttäytymistä, ja niitä voisi verrata orkesterin kapellimestariin. Takaotsalohkossa suunnitellaan ja toteutetaan lihaslikkeitä.
TAKARAIVOLOHKO = aivokuoren takimmainen osa. Siellä käsitellään aistitietoa, ja sijaitsee näköalueita.
OHIMOLOHKO = aivokuoren osa, joka sijaitsee ohimissa pään sivulla. Siellä käsitellään aistitietoa, ja sijaitsee korvan tuntumassa kuuloalueita.
PÄÄLAENLOHKO = aivokuoren osa, joka sijaitsee pään takaosassa päälaella. Siellä käsitellään aistitietoa, tässä tapauksessa vasemmalla puolella – kielellisen aineksen prosessointi ja oikealla puolella – kuvien ja kasvojen prosessointi, ja sijaitsee tuntoaivokuoret.
TALAMUS = tumake, jossa käsitellään aistitietoa ja välitetään sitä aivokuorelle ja muihin aivojen osiin. ("aistitiedon väliasema")
TUMAKKEET = harmaan aineen keskittymiä.
Rakenteellinen aivokuvantaminen: lääketieteellinen diagnosointi
:arrow_right: aivosairauksien aiheuttavat anatomiset muutokset, aivokasvaimet
TYVITUMAKKEET = sijaitsevat aivokurkiaisen alla ja ovat tärkeitä tavoitteellisen toiminnan toteuttamisessa
esim. mielihyvätumake säätelee palkkiohakuista käyttäytymistä ja mielihyvän kokemuksia.
AIVOLISÄKE = yhdessä hypotalamuksen kanssa toimiva, hormoneita tuottava aivojen osa.
LIMBINEN JÄRJESTELMÄ = sisältää joukon tumakkeita väliaivoissa sekä aivokuoren sisäosia
HIPPOKAMPUS = aivokuoren sisäosan poimu, jossa on paljon muistitoimintoja. Alue siis säätelee muistia, tunteita ja aggressiota sekä seksuaalisia toimintoja. Tieto siirtyy otsalohkoihin.
MANTELITUMAKE (amygdala) = osallistuu vaarallisten ja uhkaavien ärsykkeiden prosessointiin aivoissa, säätelee pelon tunnetta. Alue siis säätelee muistia, tunteita ja aggressiota sekä seksuaalisia toimintoja.
REKONSTRUKTIO = uudelleen rakentamista.
HYPOTALAMUS = keskeinen osuus kaikessa käyttäytymisen säätelyssä. Hypotalamus vastaanottaa tietoaistijärjestelmistä, sisäelimistä sekä limbiseltä alueelta. Se reagoi ympäristön ja elimistön tilan muutoksiin säätelemällä hormonituotantoa. /tasapaino kehossa muutenkin.
PIKKUAIVOT = aivojen ala- ja takaosassa sijaitseva aivojen osa, joka säätelee liikkeiden koordinaatiota.
AIVORUNKO = aivojen osa, joka säätelee välttämättömiä elintoimintoja ja refleksejä.
LATERALISAATIO = oikean ja vasemman aivopuoliskon työnjako, kognitiivisten toimintojen painottuminen jompaankumpaan aivopuoliskoon. Vasemmassa aivopuoliskossa sijaitsee muun muassa kieli, oikea näkökenttä, ongelmanratkaisu sekä työmuistin fonologinen silmukka. Oikeassa aivopuoliskossa sen sijaan sijaitsee esimerkiksi tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vasen näkökenttä, kokonaisuuden hahmottaminen sekä työmuistin visuospatiaalinen lehtiö.
BROCAN ALUE = vasemmalla, puheen tuottaminen, artikulaatio
WERNICKEN ALUE = vasemmalla, kielen ymmärtäminen
ETUOTSALOHKOT = tärkeä osa työmuistin toiminnassa. Ne koordinoivat muihin osiin tallennettuja tietoja eli jäsentävät, muokkaavat ja arvioivat informaatiota.
tietokonetomografia eli tietokonekerroskuvaus (TT)
: aivojen kuvaaminen röntgensäteiden avulla.
magneettikuvaus eli magneettiresonanssikuvaus (MRI):
veryatomien magneettisiin ominaisuuksiin perustuva elimistön kudosten kuvantamismenetelmä.
Toiminnallinen aivokuvantaminen: tieteellinen tutkimus
:arrow_right: erilaisten kognitiivisten ja emotionaalisten prosessien hermostollinen perusta.
positroniemissiotomografia (PET):
radioaktiivisuuteen (radioaktiivinen aine verenkierrossa: aine kerääntyy aktivoituneelle alueelle :arrow_right: näkyvät positronihiukkasina laitteessa) perustuva elimistön kudosten kuvantamismenetelmä.
funktionaalinen/toiminnallinen magneettikuvaus (FMRI):
samanlainen kuin MRI, mutta toiminta mukana, mittaa aivojen energian käyttöä :arrow_right: tietyn aivoalueen aktivoituminen lisää verenvirtausta kyseisellä alueella :arrow_right: voidaan tutkia mitkä alueet aktivoituvat erilaisten psyykkisten toimijoiden aikana.
elektroenkefalografia eli aivosähkökäyrä (EEG):
mitataan aivokuoren pinnalta aivosähkösignaaleja (:arrow_right: rekisteröidään iholta elektrodien avulla), tutkitaan esim. erilaisten ärsykkeiden aiheuttamia reaktioita (epilepsia).
magnetoenkefalografia (MEG):
mittaa aivokuoren toiminnan synnyttämiä magneettikenttiä kallon pinnalta.