Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Miten viimeisin jääkausi muokkasi uomen maisemaa kpl 7 (Jäätiköitymisen…
Miten viimeisin jääkausi muokkasi uomen maisemaa kpl 7
Jäätiköitymisen aikan ei sulamisen
Liikkuva jää hioi kalliotamme SILOKALLIOKSI. Jään pohjaan oli tarttunut kivia, jotka jättijät kallioon uurteita, jotka ovat jään liikkeen suuntaisia.
SIIRTOLOHKAREET syntyivät kun jää mursi kalliosta palasia ja kuljettine sitten jäätikön reuna alueille.
Virtaava jäätikkö myös puhdisti kallioperän murroslaaksoja irtaimesta maa-aineksesta ja otti ne mukaansa. Jäljelle jäänyt kuoppa saattoi täyttyä vedellä ja nain syntyi JÄRVIALLAS
Jäätikkö myös murskasi ja kasasi ja kuljetti mukaansa ottamia maa-aineksia.
Mannerjäätikön pohjassa kulkeutunut maa-aines puristui tiukaksi pohjamoreeninksi, joka peittää kallioperäämme lähes kaikkiallla ja tasoittaa mann pinnan epätasisuutta.
Paikoin pohjamoreenia kasaantui jäänliikkeen suuntaisiksi pisaranmuotoisiksi selänteiksi, joita ktsutaan DRUMLIINEIKSI. druliinilla on kalliosydä.
Pojamoreenin päällä on löyhempää pintamoreenia, joka syntyi kun jäätikkö suli ja sen sisällä päällä ja joka paikassa ollut kiviaines kassantui pohjamoreenin päälle.
SULAMISEN aikana jäätikösta vapautui paljon vettä, joka synnnytti jäätikkö jokia jäätikön pohjaa ja sisälle ja pinnalle.
Jäätikköjoet lajittelivat ja kasasivat kuljettamaansa maa-ainesta ja näin syntyivät Suomen lajittuneet kivennäismaalajit: Soraa, hiekka,hieta,hiesu ja savi. ELI KUN JOEN VIRTAUS J´HUDASTUI ENSIMMÄISENÄ JAÖI OAIKOILLEEN SORE,KOSKA SE ON PAINAVINTA JA HIENO JAKOISIN MAA-AINES MENI KAUIIMMMAKSI.
Jäätikköjoet laskivat sen aikaiseenmereen tai järveen. Kun veden virtaus väheni joki suihin kasaantui soraa ja hiekkaa, joista muodostui tasaisia SUISTOJA ELI DELTTOJA.
Keveämmät ainekset menivät virtauksen mukana kauemmmaksi jokisuista ja näin muodostuivat Etelä ja Lounaissuomen savikot
Jäättikköjoet kasasivat soraa ha hiekkaa myös jäätikön railoihinja tunneleihin. Kun jäätikkö suli ja jäätikön reuna siten perääntyi paljastu alta pitkia ja mutkittelvia HARJUJA
Jäätikkö joet kasasivat hikaa ja soraa myös jäätikösta irronneiden jäälohkareiden päälle, jotka myöhemmin sulivat ja SORA JA HIEKKA ROMAHTIVAT . nain myödostuivat SUPPAKUOPAT
Harjujen lähellä on useasti tuulenkasaamia lentohiekkakinoksia eli DYYNEJÄ.
Jäätikkö alkoi sulaa n. 18 000 v. sitten mutta sulamine pysähtyi akisti n. 13 000 v. sitten 200 vuodeksi.
Jäätikön reuna siis pysähtyi ja jäätikön jokisuihin oli ehtinyt kasaantua suuria delttoja, jotka kasvoivat vähitellen kiinni toisiinsa.
Yhdistyneitä delttoja kutsutaan REUNAMUODOSTUMIKSI, jotka ovat siis suuria maavalleja ja ne ovat JÄÄTIKÖN REUNAN SUUNTAISIA.
Reunamuodostumant ovat pääasiassa soraa ja hiekkaa, mutta nissä voi olla myös moreenia, koska jäätikön reuna liikkui edestakaisin reunamuosostuma alueella . Kylmän vaiheen aikan jää puski moreenia .
Suomessa reunamuodostumia ovat Salpausselät.
Jäätikkö jokien pyörteisiin ja putouksiin jäi usein isoja kirvia, jotka porasivat kalliota ja aiheuttivat niihin sileäpintaisia HIIDENKIRNUAJ. Suomen vanshimmat hiidenkirnut ovat jopa 100 000 v. vanhoja.