Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta (Juutalainen vuodenkierto (Perustuu…
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta
Uskonnon harjoittaminen
Synagoga
Juutalaisten kokoontumispaikka, jossa järjestetään yleensä jumalanpalveluksia.
Tärkein esine Toora-käärö, jota säilytetään omassa kaapissaan synagogan itäseinustalla. Luetaan keskellä synagogaa olevan bima-korokkeelta
Naiset ja miehet istuvat erillään, erityisesti ortodoksijuutalaisissa synagogissa
Miehet peittävät päänsä rukouspäähineellä, kipalla ja naiset usein huivilla tullessaan synagogaan
Jumalanpalveluksia luetaan Tooraa ja muita Heprealaisen raamatun tekstejä
Sapatti
Juutalaisille tärkeä pyhäpäivä, jota vietetään lauantaina, mutta joka alkaa perjantai-iltana auringonlaskun jälkeen
Perustuu kymmeneen käskyyn
Pyhitetty lepopäiväksi, jolloin pyritään välttämään työntekoa, joskin työnteon määritelmä vaihtelee juutalaisen suuntauksen mukaan. Sapattina keskitytään rukoiluun, lepoon ja Tooran lukemiseen.
Sapattiateria on omien rituaalisten ohjeidensa mukaan valmistettava ateria, joka syödään perjantai-iltana synagogasta tulon jälkeen ja joka pyritään rauhoittamaan
Siddur eli rukouskirja
Kotona ja synagogajumalanpalveluksissa luettava kirja, joka sisältää erilaisiin tilanteisiin soveltuvia rukouksia
Elämänkaarirituaalit
Ympärileikkaus on kahdeksanpäiväisille juutalaispojille toimitettava toimenpide, jonka yhteydessä luetaan rukouksia ja julistetaan lapsen nimi. Tyttöjä ei ympärileikata, vaan heidän nimensä perinteisesti julkistetaan äidin viedessä lapsen ensikertaa synagogaan
Uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhlat
Bat mitsva on 12-vuotiaille tytöille, yleensä syntymäpäivää seuraavana sapattina, vietettävä juhla
Bar mitsva, on 13-vuotiaille pojille, yleensä syntymäpäivää seuraavana sapattina, vietettävä juhla
Juutalaiset häät on yhteisön juhla, jossa hääpari vihitään perinteisesti hääkatoksen alla (symboloi yhteistä kotia) ja jonka lopussa mies särkee lasin (symboloi Jerusalemin temppelin tuhoutumista). Hääpari valmistautuu perinteisesti paastoamalla. Juutalaisille häille on tiettyjä ajankohtia, jolloin niitä ei ole soveliasta juhlistaa
Juutalaiset hautajaiset ovat perinteisesti kahden päivän kuluessa pidettävä rituaali, jonka järjestää seurakunnan hautausapuyhdistys. Vainaja pestään ja puetaan valkoiseen kuolinvaatteeseen. Hautajaismenot ovat koruttomat ja vainaja pyritään hautaamaan mahdollisuuden salliessa ruumispussissa, jolla pyritään osoittamaan ihmisten olevan kuoleman edessä tasa-arvoisia. Hautaustoimituksen jälkeen, jokainen paikalla oleva sirottelee hautaa kolme lapiollista hiekkaa. Muistotilaisuus pidetään vuoden päästä kuolemasta
Juutalainen vuodenkierto
Perustuu kuun ja auringonkiertoon.
Vuosi kestää 353-355 päivää, joskin aika ajoin kalenteriin lisätään kolmastoista kuukausi, jotta pitkällä aikavälillä pysytään aurinkovuoden tahdissa
Juutalainen uusi vuosi, eli rosh hashana, on kaksipäiväinen ja sijoittuu syys- tai lokakuulle. Uutta vuotta edeltävän kuukauden jumalanpalveluksissa puhalletaan pässinsarvesta tehtyyn torveen, shofariin, jonka tulisi saada ihminen havahtumaan, että hänetkin tuomitaan ajan päättyessä. Ensimmäisen juhlapäivän iltana voidaan heittää leivänmuruja veteen (symboloi syntien poisheittämistä) ja uusi vuosi aloitetaan syömällä omenaa ja hunajaa (niiden makeus symboloi parempaa elämää)
Uutta vuotta seuraa kymmenpäiväinen ajanjakso, jolloin tulisi muistella edellisenä vuonna tekemiään syntejä ja katua niitä. Päättyy suureen sovintopäivään eli jom kippuriin, jolloin uskonnollisen täysi-ikäisyyden saavuttanet paastoavat (riippuen kunnostaan) ja kaikki rukoilevat
Lehtimajajuhla eli shukkot on suuren sovintopäivän jälkeen ja silloin mahdollisuuksien mukaan rakennetaan majoja (symboloivat juutalaisten asumuksia heidän matkallaan Egyptistä luvattuun maahan), joissa uskonnollisesti täysi-ikäiset miehet ovat perinteisesti asuneet koko juhlaviikon ajan. Yksi pyhiinvaellusjuhlista, kun Jerusalemin temppeli oli vielä olemassa
Valon juhla eli hanukka on keskitalvella vietettävä, kahdeksanpäiväinen juhla, jonka taustalla on Jerusalemin temppelin häpäisy hellenistijuutalaisten ja ei-juutalaisten seleukidien toimesta. Temppeli kuitenkin vallattiin takaisin, mutta sitä piiritettiin kahdeksan päivän ajan. Temppelissä olleet kynttilät eivät kuitenkaan saaneet sammua, koska öljyä oli jäljellä vain päiväksi. Juhlan aikana lapset saavat lahjoja ja monenlaisia herkkuja on tarjolla
Purim-juhla on keväällä, viikkoa ennen pääsiäistä vietettävä juhla, jonka taustalla on juutalaisen Esterin, Persian kuninkaan puolison, neuvokkuus, jolla hän pelasti juutalaiset joukkotuholta
Pääsiäinen eli pesah on yleensä seitsemänpäiväinen, juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen kunniaksi vietettävä juhla, jonka aikana kotona ei saa syödä tai säilyttää hapatettua ruokaa. Alkaa iltajumalanpalveluksella synagogassa ja jatkuu kotona seder-aterialla ja juhla-aterialla. Seder-aterian ruoka-aineilla on symbolista merkitystä ja joku perheenjäsen selittää tämän merkityksen aterian aikana. Yksi pyhiinvaellusjuhlista, kun Jerusalemin temppeli oli vielä olemassa
Viikkojuhla eli shavuot on seitsemän viikon ja yhden päivän päähän pääsiäisestä sijoittuva juhla, jota vietetään sen Tooran kertomuksen muistoksi, jossa Mooses tuli toisen kerran alas vuorelta tuomaan juutalaiselle kansalle Jumalan heille antamat kymmenen käskyä. Yksi pyhiinvaellusjuhlista, kun Jerusalemin temppeli oli vielä olemassa
Juutalaisuus ja ruoka
Puhtaus on tärkeä piirre juutalaisessa elämäntavassa ja koskee myös ruokailua puhtaussäännösten eli kosherin muodossa
Perustuvat Tooraan
Kiellettyjä ruoka-aineita esimerkiksi sianliha, äyriäiset, riistalinnut sekä veriruoat
Ruoka-aineet jaotellaan kolmeen ryhmään: liharuokiin, maitoruokiin ja neutraaleihin ruokiin
Liha- ja maitoruokia ei saa syödä tai valmistaa yhdessä ja niille on omat astiansa ja joskus jopa ruoanlaittopisteensä
Juutalainen etiikka
Juutalaisessa uskonnollisessa ajattelussa ihmisellä om kaksi tärkeää suhdetta, suhteet Jumalaan sekä toisiin ihmisiin, joita molempia säädellään Toorassa
Toorassa on kymmenen käskyä, joissa määritellään ettei toista ihmistä tai hänen omaisuuttaan saa vahingoittaa tai varastaa vaan niitä tulee kunnioittaa
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on juutalaisille tärkeää ja kultainen sääntö eli "kohtele toisia kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan" on tärkeä elämänohje juutalaisuudessa
Juutalaisuudessa ihmistä ja luontoa pidetään lähtökohtaisesti hyvinä, mutta myönnetään pahan olemassaolo ja hyväksi luodun ihmisen synnin tekeminen. Luontoa on kunnioitettava kuten ihmistä ja syntiä tekevän täytyy aidosti katua sitä ja pyrkiä välttämään synnin tekoa uudestaan
Juutalaisuuden aseman Lähi-Idässä ja Israel
Sionismin, juutalaisen kansallisuusaatteen, synnyn myötä 1800-luvulla juutalaisia alkoi muuttaa Palestiinan alueelle, jonka ajateltiin kuuluvan juutalaisille. Tämä kuitenkin aiheutti alueella asuneille arabeille muodostaa oma palestiinalainen identiteetti
Israelin valtio julistautui itsenäiseksi vuonna 1948, yllättäen kansainvälisen yhteisön sekä muut valtiot
Ainoa valtio maailmassa, jossa enemmistö juutalaisia. Valtio tukee erityisesti juutalaisten maahamuuttoa (saavat heti kansalaisuuden), mutta myös muut maahanmuuttajat hyväksytään (kansalaisuus viidessä vuodessa
Politiikassa vaikuttaa sekä maallisia että uskonnollisia puolueita, joissa on sekä maltillisia että radikaaleja ryhmiä.
Ultraortodoksien eli perinteistä juutalaista elämäntapaa vaalivien suosio on kasvussa
Alue on nykyään jännitteinen ja konflikteja sekä molemminpuolisia hyökkäyksiä on useita. Kysymyksiä, jotka aiheuttavat riitaa ovat esimerkiksi palestiinalaisten itsehallintoalueiden, Länsirannan ja Gazan kaistan, tilanne (joille Israel on rakentanut laittomasti siirtokuntia) sekä Jerusalemin asema (kolmen uskonnon juutalaisuuden, islamin ja kristinuskon pyhä kaupunki)