Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Havaitseminen (havaitsemiseen vaikuttavia tekijöitä (konteksti (ympäristö,…

- - - - näkö ja kuulo heikentyneet
  - - - tutkimuksen mukaan 5–10 tuntia viikossa pelaavilla on parempi havaitsemiskyky kuin vähemmän pelaavilla
      - suoriutuminen sensorisen deprivaation kokeissa paranee
- - - - kohde ei siis näytä suurenevan sitä lähestyttäessä tai pienenevän siitä loitotessa
  - - - kohde ei muuta muotoaan, vaikka sitä katsoisi eri näkökulmasta
  - - - kohde tulkitaan samanväriseksi niin valoisassa kuin hämärässä
- - - - havaintokynnyksen alapuolella olevia ärsykkeitä, joita ihmiset eivät tietoisesti havaitse
      - voivat jossain määrin vaikuttaa ihmisen toimintaan, mutta ei pitkäaikaisesti
- - - - sensoriset hermosolut muuntavat ärsykkeen sähköiseksi hermoimpulssiksi, joka kulkee hermosoluja pitki aivoihin
        
        vaihe: havaitseminen
        
        aivot käsittelevät aistien vastaanottamaa tietoa, jolloin ärsykkeestä ja sen ominaisuuksista syntyy psyykkinen kokemus eli havainto
        
        havaintokokemus syntyy lukuisten aivoalueiden yhteistoiminnasta, jolloin eri aisteista tulevaa tietoa ja muistitietoa yhdistellään
    - - aistinelimenä silmät
        
        reagoi sähkömagneettiseen säteilyn tiettyihin aallonpituuksiin eli valoon
        
        aistitieto siirtyy takaraivolohkon priimaarille näköalueelle
        
        sekundaari alueiden kautta asoosiaatio alueille
        
        kuinka-rata
        
        etäisyys
        
        binokulaariset vihjeet
        
        2 more items...
        
        etäisyyksien havaitseminen tärkeää, jotta ympäristössä voi toimia tehokkaasti
        
        mahdollistaa esim. esineisiin tarttumiseen ja esteiden väistämisen
        
        silmien asento riippuu kohteen etäisyydestä
        
        kuvavihjeet
        
        2 more items...
        
        liike
        
        kykyä havaita kohteiden ja oman kehon liikkeen nopeutta ja suuruutta
        
        vetää huomion puoleensa tehokkaasti
        
        havaitsija tunnistaa oman liikkeensä tasapainoaistin ja raajojen asentoaistin tiedon kautta
        
        kohteen liikesuunnan ja -nopeuden päättely
        
        1 more item...
        
        liikehavainto voidaan tuottaa myös esittämällä nopeasti peräkkäisiä liikkumattomia kuvia, jotka poikkeavat hieman toisistaan
        
        mikä-rata
        
        värit
        
        auttavat kohteiden tunnistamisessa
        
        1 more item...
        
        signaaleja eli tietoa välittäviä merkkejä
        
        esteettinen mielihyvä ja tunteiden virittäminen
        
        kulttuurista riippumattomia näköjärjestelmän rakenteen samankaltaisuuden vuoksi
        
        muodot
        
        tunnistinsolut
        
        3 more items...
        
        kohteiden tunnistaminen esim. ihmiset, esineet ja rakennukset
        
        Mikä tai kuka kohde on?
        
        primaarilta näköalueelta sekundaarien näköalueiden kautta ohimolohkojen alaosien assosiaatioalueille
      - illuusio
        
        näköharha
        
        puutteellisten ympäristövihjeiden seurauksena havainto on virheellinen tai tulkinnaltaan ongelmallinen
      - näköhavainto perustuu ympäristöstä silmien verkkokalvolle saapuvaan tietoon
    - - aistinelimenä korvat
        
        reagoi ilman molekyylien aaltoliikkeeseen eli ääneen
    - - kosketus
      - lämpö
      - kipu
      - raajojen asento
      - aistinelimenä iho
        
        reagoi esim. ihon kosketukseen
    - - aistinelimenä nenä
        
        reagoi kemiallisiin ärsykkeisiin
    - - aistinelimenä kieli
        
        reagoi kemiallisiin ärsykkeisiin
  - - - eri alueet aivoissa erikoistuneet tiettyjen ärsykkeiden käsittelyyn
  - - - alimmissa tasoissa käsitellään ärsykkeen peruspiirteitä
      - ylemmissä tasoissa tapahtuu monimutkaisempi tiedonkäsittely
      - ärsykelähtöinen havaitseminen
        
        aistinelinten solut
        
        talamus (erityisesti kuulo- ja näköaisti)
        
        aivokuoren primaari alue
        
        sekundaari alueet
        
        assosiaatioalueet
        
        havaitseminen pitkälti aistitiedon ohjaamaa
      - skeemojen ohjaama havaitseminen
        
        ylemmistä tasoista laskeutuvia yhteyksiä, joiden kautta voidaan vaikuttaa tiedon valintaan ja havainnon muodostumiseen
        
        skeemojen merkitys lisääntyy havainto-olojen huonotessa esim. hämärässä
        
        muutossokeus
        
        skeemojen ohjaama tiedonkäsittely niin vahva, että äkillistä suurtakin muutosta ympäristössä ei välttämättä huomaa
- - - - hyvän muodon laki
        
        näköaisti
        
        havainnon kohteista muodostuvat kokonaisuudet ovat mahdollisimman yksinkertaisia
        
        esim. osittain päällekkäiset esineet osataan tulkita kokonaisina
      - yhteisen liikkeen laki
        
        näköaisti
        
        samaan suuntaan liikkuvat kohteet ryhmitellään yhteen
      - ajallisen lähekkäisyyden laki
        
        kuuloaisti
        
        ajallisesti lähellä toisiaan olevat sävelet ryhmitellään yhteen
      - periaatteita, jotka selittävät, miten havainnon kohteet erottuvat taustastaan ja miten havainnon osat ryhmittyvät yhteen
  - - - vauvat erityisen kiinnostuneita havaitsemaan liikkeitä ja ihmisiä
      - sensomotorinen vaihe
        
        aistihavainnoilla saatu tieto opitaan yhdistämään motorisiin liikkeisiin