Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta (juhlat (Pääsiäinen (eli pesah,…
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta
Uskonnonharjoittaminen
sapatti on juutalaisuudessa tärkeä pyhäpäivä, jonka vietto perustuu kymmeneen käskyyn
sapattia vietetään lauantaina, mutta se alkaa jo perjaintai-iltana auringonlaskun jälkeen
sapattina ei perinteen mukaan pitäisi tehdä työtä, vaan silloin keskitytään rukoiluun lepoon ja Tooran lukemiseen
juutalaiset suuntaukset tulkitsevat eri tavoin sitä, mikä luetaan työnteoksi
ortodoksijuutalaiset pyrkivät välttämään esim. sähkölaitteiden käyttöä ja autoilua
liberaalit suuntaukset korostavat sapatin merkitystä iloisena vapaapäivänä
Sapattiateria syödään perjantai-iltana synagogasta tulon jälkeen
aterian valmistumiseen ja nauttimiseen on annettu omat rituaaliset ohjeensa ja niiden noudattamisesta huolehtii periteisesti perheen äiti
synagoga-sana tulee kreikan kielen yhteen kokoontumista tarkoittavasta sanasta.
synagogaan kokoonnutaan erityisesti sapattina eli lauantaina
Jumalanpalveluksessa luetaan Tooraa sekä muita Heprealaisen raamatun tekstejä
Tooran tekstit ovat kuitenkin keskeisempiä ja se luetaan jumalanpalveluksessa kokonaan läpi vuoden kuluessa
sekä kotona että synagogajumalanpalveluksissa käytetään rukoskirjaa nimeltään Siddur
se sisältää erilaisiin tilanteisiin soveltuvia rukouksia niin arkeen kuin sapatin viettoon
rukoukset ovat pitkälti peräisin Toorasta ja Psalmien kirjasta.
rukous nähdään vahvasti yhteisöllisenä toimintana, jossa seurakunta yhdessä kunnioittaa Jumalaa
juutalaisuuden tärkein rukous on Sema Israel, suomeksi Kuule, Israel, joka kuuluu: "Kuule, Israel! Herra meidän Jumalamme, herra on yksi."
Tämä rukous on peräisin Toorasta ja sitä pidetään myös juutalaisuuden uskontunnuksena
elämänkaarirituaalit
kun tyttö täyttää 12 vuotta ja poika 13 vuotta, on aika viettää
uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhlaa
. Tyttöjen juhla on nimeltään bat mitsva ja poikien bar mitsva ja juhlaa vietetään yleensä syntymäpäivää seuraavana sapattina synagogassa ja kotona. :
Juutalaiset häät ovat yhteisön juhla. Juutalaisessa kalenterissa on jaksoja, joiden aikana häitä ei ole soveliasta viettää. Pääsiäisen ja viikkojuhlan välinen seitsemän viikon jakso on tällainen, koska silloin vietetään suruaikaa. Toinen vältettävä ajankohta on uudenvuoden juhlan ja suuren sovintopäivän välinen kymmenen päivän jakso, koska silloin ihmisen pitäisi keskittyä pahojen tekojensa katumiseen sekä vakavaan itsetutkiskeluun
Perinteisesti hääpari on valmistautunut vihkimiseen paastoamalla. Jotkut noudattavat tätä tapaa edelleen, mutta eivät kaikki. Perinteisissä juutalaisissa häissä pari vihitään erityisen hääkatoksen alla. Katos symboloi hääparin yhteistä kotia ja muistuttaa toisaalta ajoista, jolloin juutalaiset asuivat teltoissa erämaavaelluksen aikana.
Hääseremonian lopuksi mies särkee lasin, mikä symboloi Jerusalemin temppelin tuhoutumista. Iloisessa hääjuhlassa kulkee siis sivujuonteena mukana muisto juutalaisten historian vaikeista ajanjaksoista.
hautajaiset
juutalaisen perinteen mukaan hautajaiset on pidettävä kahden vuorokauden kuluessa kuolemasta.
taustalla käytännölliset syyt.Juutalaisuuden syntyalueella, Lähi-Idässä, ruumiin säilyttäminen pitkään oli kuumassa ilmanalassa ongelmallista ja yhteisön kannalta tauturiskin takia jopa vaarallista, joten hautajaiset oli järjestettävä pian.
juutalaisuus ja ruoka
eräs tärkeä piirre juutalasiessa elämäntavassa on puhtaus, joka koskee muun muassa ruokailua. Koser- eli puhtaussäännökset perustuvat Tooraan ja sen myöhempään tulkintaan ja määrittelevät, mitä saa syödä ja mitä ei.
eläimet on jaoteltu sallittuihin ja kiellettyihin. Esim. sianlihan syönti ei ole säännösten mukaan sallittua, kun taas naudanlihaa saa syödä. Kiellettyihin ruokiin kuuluvat myös esim. äyriäiset ja riistalinnut.
Veriruokien syömistä pitää välttää, koska elollisen olennon sielu katsottiin aikoinaan olevan veressä.
Ruoka-aineet jaotellaan kolmeen ryhmään: liharuoat, maitoruoat sekä neutraalit ruoat, joita ovat esim. kasvikset
juhlat
valon juhla
vietetään keskellä talvea
hanukka, joka kestää 8 päivää
Juhlan taustalla on vuonna 165 eKr, tapahtunut Jerusalemin temppelin häpäisy, kun hellenistijuutalaiset ja ei-juutalaiset seleukidit tunkeutuivat temppeliin niin kutsutun makkabilaiskapinan
purim-juhla
vietetään keväällä, viikkoa ennen pesahia eli pääsiäistä
juhlan tausta on Heprealaisen raamatun Esterin kirjassa, jossa kerrotaan, kuinka juutalainen Ester, joka oli Persian kuninkaan puoliso, onnistui neuvokkuudellaan pelastamaan juutalaiset heitä uhanneelta joukkotuholta.
Pääsiäinen
eli pesah
ajoittuu kevääseen
on yksi tärkeimmistä juutalaisten vuotuisista juhlista
juhlaa vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi ja se kestää yleensä seitsemän päivää
juhlan aikana juutalaisessa kodissa ei saa syödä eikä säilyttää mitään sellaista ruokaa, joka hapatettu.
Alkaa synagogassa järjestettävällä iltajumalanpalveluksella. Sen jälkeen kodeissa kokoonnutaan ruokapöydän ääreen nauttimaan niin kutsuttu seder-ateria.
viikkojuhla
eli savuot ajoittuu seitsemän viikon ja yhden päivän päähän pääsiäisestä
juhlaa vietetään sen Tooran kertomuksen muistoksi, jossa Mooses tuli toisen kerran alas vuorelta tuomaan erämaassa vaeltavalle kansalle Juamalan heille antamat kymmenen käskyä
juhlaa vietetään myös sadonkorjuujuhlana
pyhiinvaellusjuhlat
pyhiinvaellus juhlia ovat perinteisesti lehtimajajuhla, pääsiäinen ja viikkojuhla
kun Jerusalemin temppeli oli vielä olemassa, tapana oli tehdä sinne pyhiinvaellus
juutalaisuuden pyhä kirjallisuus
Heprealainen raamattu eli Tanak vastaa pääpiirteissään kristittyjen käyttämää Vanhaa testamenttia
Juutalaiset jakavat sen kolmeen osaan: Toora eli viisi Mooseksen kirjaa, Profeetat ja Kirjoitukset
Toora käsittää niin kutsuttujen alkukertomusten lisäksi kertomuksia henkilöistä ja tapahtumista, joiden merkitys juutalaiselle itseymmärrykselle on suuri
kertomuksia patriarkoista eli kansan kantaisistä sekä juutalaisen kansan vaiheista hyvine ja huonoine aikoineen aina siihen asti, kun kansan kerrotaan pääsevän Palestiinaan asettuvan sinne. Lisäksi Tooraan sisältyy juutalainen laki, jonka tiivistelmänä toimii samoin Toorasta löytyvät kymmenen käskyä
Profeettakirjoissa käydään edelleen läpi juutalaisen kansan vaiheita. Painopiste on kuitenkin siinä, kuinka ihmisten tulisi käyttäytyä ja elää elämäänsä, jotta Jumala suojelisi heitä
Kirjat sisältävät myös kuvauksia, siitä miten kansan käy, jos ei elä oikein.
Profeetat puuttuvat sekä eettisiin että uskonnollisiin kysymyksiin, Kirjoitukset koostuvat teksteistä, joita on käytetty eri tilanteissa
joukossa on lauluja, elämänviisauksia sekä kertomuksia
Profeettojen ja Kirjoitusten merkitys ei ole yhtä suuri kuin Tooran
juutalainen etiikka
juutalaisessa uskonnollisessa ajattelussa ihmisellä on kaksi tärkeää suhdetta, suhde Jumalaan ja suhde toisiin ihmisiin.
kumpaakin säädellään Toorassa
Tooran kymmenessä käskyssä on määritelty, että toisen ihmisen henkeä ja omaisuutta tulee kunnioittaa
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on juutalaisen ajattelun mukaan erittäin tärkeää.
köyhistä ja kärsivistä on huolehdittava mahdollisimman hyvin.
ihminen ja luonto ovat juutalaisuuden mukaan Jumalan luomina lähtökohtaisesti hyviä.
niimpä juutalaisuus lähtee siitä, että ihmisen lisäksi myös luontoa on kunnioitettava
tämä perustuu jo Tooran antamaan ohjeeseen siitä, että ihmisen tehtävänä on luonnon viljely ja varjelu
Juutalaisuus myöntää kuitenkin pahan olemassaolon sekä sen, että hyväksi luotu ihminen toimii joskus väärin eli tekee syntiä.
Ihmisen pitää katua aidosti ja pyrkiä välttämään syntiä
juutalaisuuden asema Lähi-Idässä
Juutalaisuuden kansallisuusaloitteen, sionismin synnyn myötä 1800-luvulla juutalaisia alkoi muuttaa yhä enemmän siirtolaisina Palestinaan.
Suionistisen ajattelun mukaisesti he olivat sitä mieltä, että Palestiinan alue kuuluu heille
alueella asuneille arabeille tämä merkitsi tarvetta oman palestinalaisen identiteetin muodostamiseen
toisen maailmansodan ja holokaustin jälkeen juutalaisille mahdollistettiin kansainvälisin sopimuksin muuttaminen Plaestiinan alueelle
Israelin valtion vuonna 1948 julistautui itsenäiseksi
se tuli yllätyksenä kansaiväliselle yhteisölle, alueen muille valtioille ja uuden valtion alueella asuneille arabeille
alueelta lähti pakolaisina ympäröiviin maihin noin yli 700 000 arabia
Israel
Israel on ainoa valtio maailmassa, jonka väestöstä enemmistö on juutalaisia.
Israel myös tukee erityisesti juutalaisten maahanmuuttoa ja antaa heille kansallisuuden, mutta myös ei-juutalaiset maahanmuuttajat hyväksytään.