Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
MARTIN UBANI (2013): Peruskoulun uskonnonopetus (Katsomusopetus,…
MARTIN UBANI (2013):
Peruskoulun uskonnonopetus
Uskonto, kasvatus ja didaktiikka
Uskonnonopetus on uskonnonkasvatusta, mutta kaikki uskonnonkasvatus ei ole uskonnonopetusta
Uskonnollinen suvaitsevaisuus ja oppiainerajat ylittävä suvaitsevaisuus
Näkökulmat uskonnonopetukseen (s.22)
Uskonnon didaktisen tutkimuksen peruskysymyksiä (s.24)
Kaksi keskeistä teoriaa (s.34)
kontekstuaalinen
eksistenssianalyyttinen
Katsomusopetus, koulutuspolitiikka ja oppivelvollisuuskoulu
Uskonnonopetus on pakollista kaikissa pohjoismaissa
Uskonnonopetuksen ulottuvuuksia (s.44)
Uskonnonopetuksen lähtökohdat (s.47)
opettaa uskonnosta
opettaa uskonto
opettaa uskonnon avulla
Uskonnonopetuksen sisältöalueet
Elämänkatsomus, etiikka ja yleissivistys
Uskonnonopetuksen koulutuspolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä (s.51)
kulttuuri (tieteet ja taiteet)
yhteiskunta (politiikka ja valtarakenteet)
uskonnot
ideologiat
"Kolme suurta aatetta"
kansallisuusaate
taloudellinen kasvu
yhteiskunnallinen tasa-arvo
YK:n ihmisoikeuksien julistus, kouluissa alettiin korostaa arvokasvatusta, kansallista identiteettiä ja kansainvälisyyttä
Vaikutti osaltaan elämänkatsomuksen syntyyn
Valtakunnallisten opetussuunnitelmien lisäksi paikalliset suunnitelmat
Oppikirjojen tarkastus nyt kuntien ja koulujen tehtävä ei enää kouluhallituksen
Uskonnonvapaus
Rukous pedagoginen sisältö, ei opetusmenetelmä (s.72)
Tunnustuksellisuus (Kähkönen, s.76)
juridinen (lainsäädäntö)
teologinen (uskonnontunnustus ja oppi)
pedagoginen
Uskonto ja luokkahuonekulttuuri
Koulukulttuuri ja sen alakulttuurit (oppilaiden väliset suhteet tai opettajanhuone) ja pedagogiset (oppiaineet)
Uskonnon luokkahuonekulttuurin lähikulttuurit (s.91)
Uskonnon perspektiivejä (s.97)
institutionaalinen
funktionaalinen
yksilöllinen
substantiaalinen
Yksiuskontoinen, moniuskontoinen ja uskontojen välinen (s.101)
Uskonnon opettaminen ja luokkayhteisössä oppiminen
Osallisuus suhteessa kulttuuriin muuttuu osittaisesta osallisuudesta täyteen osallisuuteen
Perifeerinen ja täysi osallisuus (s.110,112)
Vuorovaikutus
Opettajan opetusten ja keskustelujen kautta
Opettajan tehtävä
herättää, auttaa, korostaa ja näyttää
Välineellinen (oppikirjat)
Oppilaiden välillä
Oppilas ja oppimisympäristö
Oppimis- opetustapahtuman (jolla on oma todellisuus, tavoitteet, säännöt ja kieli) tarkoituksenmukaisuus (s.114)
Opetustapahtuman fyysinen, mentaalinen, kommunikatiivinen ja historiallinen konteksti
Uskonnonopetusta luonnehtii (s.117)
intiimi vuorovaikutus
kriittinen ajattelu
integroivat käytänteet
holistinen tietokäsitys
Oppilas ja uskonnonopetus
Oppilaan persoonallisuus oppimisprosesissa
Minäkäsitys ja minätietoisuus (s.136)
Opetustuokion merkitykset, relevanssilajit
Hyvä uskonnonopettaja