Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta (Juutalainen vuodenkierto…
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta
Juutalaisen uskonnon harjoittaminen
Sapatti on tärkeä pyhäpäivä, jonka vietto perustuu kymmeneen käskyyn.
1) Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.
2) Sinulla ei saa olla muita jumalia. Älä tee itsellesi jumalankuvaa.
3) Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
4) Pyhitä lepopäivä.
5) Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
6) Älä tapa.
7) Älä tee aviorikosta.
8) Älä varasta.
9) Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
10) Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
Alkaa perjantai-iltana auringonlaskun jälkeen ja loppuu lauantai-iltana.
Silloin ei pitäsi tehdä työtä, vaan keskittyä ruokailuun, Tooran lukemiseen ja lepoon.
Ortodoksit pyrkivät välttäämään esim. sähkölaitteiden käyttöä ja liberaalit korostavat sapatin merkitystä iloisena vapaapäivänä, jota saa viettää perheen ja ystävien kanssa.
Sapattiateria nautitaan perjantai-iltana synagoga käynnnin jälkeen.
Aterian valmistukseen ja nauttimiseen on annettu omat rituaaliset ohjeet ja niiden nooudattamisesta vastaa perheen äiti.
Jumalanpalveluksessa luetaan juutalaisten pyhää kirjaa Tooraa.
Käytetään myös rukouskirjaa nimeltään Siddur.
Elämänkaarirituaalit
Juutalaiset poikalapset kuuluu Tooran mukaan ympärileikata kahdeksan päivän iässä.
Leikkausken yhteydessä luetaan rukouksia ja julkistetaan lapsen nimi.
Tyttölapsen nimi on perinteisesti julkistettu, kun äiti vie lapsen ensimmäistä kertaa synagogaan.
Tytön täyttäessä 12 vuotta ja pojan 13 vietetään uskonnolisen täysi-ikäisyyden juhlaa.
Tyttöjen juhlan nimi on bat mitsva.
Poikien bar mitsva.
Juhlaa vietetään yleensä syntymäpäivää seuraavana sapattina kotona ja synagogassa.
Juutalaiset häät ovat yhteisön juhla.
On jaksoja jolloin häitä ei ole soveliasta viettää.
Pääsiäisen ja viikkojuhlan välinen 7 viikon jakso sekä uudenvuoden juhlan ja suuren sovintopäivän välinen kymmenen pävän jakso.
Perinteisissä juutalaisissa häissä pari vihitään erityisen katoksen alla. Katos symboloi hääparin yhteistä kotia.
Seremonian jälkeen mies rikkoo lasin, joka symboloi Jerusalemin temppelin tuhoumista.
Hautajaiset
Hautausapuyhdistys huolehtii vainajan pesemisestä ja valkoiseen kuolinvaatteeseen pukemisesta.
Perinteen mukaan hautajaiset on järjestettävä kahden päivän kuluttua kuolemasta.
Juutalaiset haudataan yksinkertaisin menoin yksinkertaisessa ruumispussissa.
Halutaan osoittaa että jokainen ihminen on saman arvoinen yhteiskunnallisesta tai vauraudestaan riippumatta.
Hautajaisiin ei tuoda kukkia ja toimituksen päätteeksi jokainen paikalla olija sirottelee hautaan kolme lapiollista hiekkaa.
Vuoden päästä hautajaisista vainajalle järjestetään muistotilaisuus.
Juutalainen vuodenkierto
Perustana kuun ja auringon kierto.
Vuosi kestää 353-355 päivää.
Vuoteen lisätään aika ajoin kolmastoista kuukausi.
Juutalainen kalenteri alkaa oletetusta maailman luomisesta, jonka ajankohtana pidetään perinteisesti vuotta 3761 eKr.
Juutalaineen uusi vuosi ros hasana.
Ajoittuu syys- tai lokakuulle ja kestää kaksi päivää.
Synagogassa puhalletaan torveen, sofariin.
Ihmiset havahtuisivat, että aikakin päättyy ja heidätkin tuomitaan.
Ensimmäisen juhlapyhän iltana voidaan heittää leivänmuruja tai kiviä veteen.
Se symboloi syntien poisheittämistä.
Uusi vuosi aloitetaan syömällä hunajaa ja omenoita
Se symboloi parempaa elämää.
Seuraa kymmenen päivän ajanjakso, jolloin ihmiset muistelevat edellistä vuotta ja tekemiään syntejä.
Päättyy suureen sovintopäivään eli jom kippur juhlaan, joka on juutalaisista juhlista tärkein.
Rukoillaan ja paastotaan.
Paasto koskee uskonnollisen täysi-ikäisyyden saavuttaneita, mutta ei raskaana olevia, heikkokuntoisia tai vanhuksia.
Lehtimajajuhla eli sukkot sijoittuu syksyyn, suuren sovintopäivän jälkeen.
Juutalaiset rakentavat pihoillensa majoja lehtevistä oksista.
Symboloivat niitä väliaikaisia asumuksia, joissa juutalaiset asuivat vaeltaessaan erämaassa matkallaan Egyptistä kohti luvattua maata.
Vietetään myös sadonkorjuujuhlana.
Pyhiinvaellusjuhla
Kahdeksan päiväistä valon juhlaa, hanukkaa vietetään keskellä talvea.
Juhlan aikana lapset saavat lahjoja ja tarjolla on monenlaisia herkkuja eli vähän kuin Joulu.
Juhlan taustalla on vuonna 165 eKr. tapahtunut Jerusalemin temppelin häpäisy.
Keväällä, viikko ennen pääsiäistä vietetään purim-juhlaa.
Juhlan tausta on Heprealaisen raamatun Esterin kirjassa.
Pääsiäinen eli pesah on keväällä ja on yksi juutalaisten tärkeimmistä juhlista.
Sitä vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi ja se kestää yleensä seitsemän päivää.
Juhlan aikana juutalaisessa kodissa ei saa säilyttää eikä syödä ruokia. jotka pvat hapatettu.
Juhla alkaa iltajumalanpalveluksella synagogassa. Tämän jälkeen kokoonnutaan koteihin syömään seder-ateria. Seder aterian jälkeen syödään juhla-ateria viinin kera.
Pyhiinvaellusjuhla
Viikkojuhla eli savuot ajoittuu seitsemän viikon ja yhden päivän päähän pääsiäisestä.
Pyhiinvaellusjuhla
Juutalainen ruokakulttuuri
Juutalaisen ruoan tulee olla puhdasta.
Košer- eli puhtaussääntö perustuu Tooraan ja se määrittää mitä saa ja ei saa syödä.
Eläimet on jaoteltu sallittuihin ja kiellettyihin ruokiin. Sääntöjen mukaan sianlihan syöminen on kiellettyä, mutta naudanliha on sallittua. Äyriäiset ja riistalinnut ovat myös kiellettejyn listalla. Veriruokien syömistä tulisi välttää, sillä elollisen olennon sielun katsottiin aikoinaan olevan veressä.
Ruoka-aineet jaotellaan kolmeen ryhmään: liharuoat, maitoruoat sekä neutraalit ruoat, joita ovat muun muassa kasvikset.
Läheskään kaikki juutalaiset eivät noudata näitä sääntöjä, mutta moni välttää sianlihan syömistä.
Juutalaiset, jotka noudattavat Košer-säännöksiä, omistavat erikseen ruoanlaittopisteet ja astiat liha- ja maitotuotteille, sillä niitä ei syödä eikä valmistaa yhdessä.
Juutalainen etiikka
Uskonnon mukaan ihmisellä on kaksi tärkeää suhdetta, suhde Jumalaan ja suhde toisiin ihmisiin
Kumpaaakin säädellään Toorassa.
Jumalaa kohtaan ihmisen täytyisi Tooran mukaan osoittaa kuuliaisuuta.
Kymmenessä käskyssä, jotka ovat Toorassa on määritelty, että toisen ihmisen henkeä ja omaisuutta tulee kunnioittaa.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on erittäin tärkeää juutalaisessa ajattelussa.
"Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan"
Ihminen ja luonto ovat juutalaisuuden mukaan Jumalan luomina lähtökohtaisesti hyviä.
Luontoa täytyy kunnioittaa.
Juutalaisuus myöntää pahan olemassaolon ja synnin tekemisen.
Syntiä ihmisen täytyy juutalaisuuden mukaan aidosti katua ja pyrkiä välttämään.
Juutalaisuuden asema Lähi-idässä
Juutalaisen kansallisuusatteen, sionismin synnyn myötä juutalaisia alkoi muuttaa yhä enemmän siirtolaisina Palestinaan.
Toisen maailmansodan ja holokaustin jälkeen juutalaisille mahdollistettiin kansainvälisin sopimuksin muuttaminen Palestiinan alueelle.
Israelin valtio itsenäistyi vuonna 1948 ja alueelta lähti pakolaisina ympäröiviin maihin arvioiden mukaan yli 700 000 arabia.
Israel
Ainoa valtio maailmassa, jonka väestössä on eniten juutalaisia.
Tukee juutalaisten maahanmuuttoa ja antaa heille kansalaisuuden, mutta myös ei-juutalaiset maahanmuuttajat hyväksytään.
Politiikassa vaikuttaa niin maallisia kuin uskonnollisia puolueita.
Uskonnollisissa puolueissa on maltillisia ja radikaaleja ryhmiä.
Maltilliset puolueet pitävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja moniarvoisuutta tärkeänä.
Radikaaleihin puolueisiin voidaan lukea ortodoksit, jotka vaalivat perinteistä juutalaista elämäntapaa
Ultraortodoksien vaikutusvalta on kasvanut viime vuosina.