Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta (Juutalainen vuodenkierto…
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta
Uskonnon harjoittaminen
Sapatti
Tärkeä juutalaisten vapaa päivä, mitä vietetään perjantai-illasta lauantai-iltaan.
Perustuu kymmeneen käskyyn (2.Moos 20:8)
Sapattina ei perinteiden mukaan saisi tehdä minkäänlaista työtä, tällöin pitäisi keskittyä pelkästään rukoiluun, lepoon ja Tooran lukuun.
Liberaalisuuntaukset
Pitävät sapaattia iloisena vapaa päivänä, mitä vietetään ystävien ja perheen kanssa.
Ortodoksijuutalaiset
Pyrkivät välttämään sähkölaitteiden käyttöä ja esim.autolla ajoa.
Sapattiateria
Nautitaan perjantai-iltana synagogasta paluun jälkeen
Perinteisesti aterian valmistuksesta ja ohjeiden ja rituaalejen noudattamisesta huolehtii äiti .
Synagoga
Juutalaisten kokoontumispaikka, missä pidetään jumalanpalveluksia ja luetaan Tooraa.
Synagogissa pidetyissä jumalanpalveluksissa sekä kotona luetaan rokouskirjaa, eli Sidduria.
Tärkein esine synagogissa on Toora-käärö
Elämänkaarirituaalit
Aikuistumisseremonia
Tytöillä vietetään, kun täyttää 12 vuotta. Pojat viettävät täyttäessään 13 vuotta.
Tyttöjen juhlaa kutsutaan bat mitsvaksi ja poikien bar mitsvaksi.
Juhlaa vietetään syntymäpäivää seuraavana sapattina synagogassa ja kotona.
Häät
Perinteisesti hääpari valmistautuu häihin paastoamalla, mutta kaikki eivät noudata tätä enää nykypäivänä.
Hääpari vihitään perinteisissä juutalaisissa häissä erityisen hääkatoksen alla, joka symboloi yhteistä kotia ja muistuttaa juutalasiten viettämistä ajoista teltoissa erämaavaelluksen aikana.
Juutalaisessa kaverissa on aikoja, jolloin häitä ei ole soveliasta viettää. Tääläinen aika on esimerkiksi uudenvuoden juhlan ja suuren sovintopäivän välinen kymmenen päivän jakso.
Hääseremonian lopuksi sulhanen rikkoo lasin. Tämä symboloi Jerusalemin temppelin tuhoutumista.
Juutalaiset häät ovat yhteisön juhla.
Ympärileikkaus
Ympärileikkauksen yhteydessä luetaan rukouksia ja julkistetaan lapsen nimi.
Nykyään ympärileikkauksen eettisyys kyseenalaistetaan, koska se ei ole lääketieteellisistä syistä tehtävä leikkaus. Juutalaisuuden keskuudessa on syntynyt ympärileikkausta vastustavia järjestöjä.
Poikalapset tulee Tooran mukaan ympärileikata kahdeksan päivän iässä.
Hautajaiset
Seurakunnan hautausapuyhdistys huolehtii myöskin vainajan hautajaisista.
Juutalaisen perinteen mukaan hautajaiset on pidettävä kahden vuorokauden kuluttua kuolemasta. Tämä johtuu siitä, että Lähi-Idässä, josta juutalaisuus on kotoisin, ruumiin säilyttäminen pitkään oli kuumassa ilmanalassa ongelmallista ja yhteisön kannalta tautiriskin takia jopa vaarallista.
Juutalaisen kuoltua seurakunnan hautausapuyhdistys huolehtii vainajan pesemisestä ja valkoiseen kuolinvaatteeseen pukemisesta.
Juutalaisuus ja ruoka
Ruoka-aineet jaetaan kolmeen ryhmään:
maitoruoat
neutraalit ruoat, esim. kasvikset
liharuoat
Läheskään kaikki juutalaiset eivät noudata puhtaussäännösten määräämää ruokavaliota, mutta monet kuitenkin sianlihan syömistä.
Koser- eli puhtaussäännökset määritävät mitä saa syödä ja mitä taas ei saa syödä. Nämä säännöt perustuvat Tooran tulkintoihin.
Esimerkiksi äyriäiset ja riistalinnut ovat kiellettyjä ruokia.
Sianlihan syöminen on kiellettyä, kun taas naudanliha sallittua.
Veriruokia pitää välttää, koska ennen ajateltiin elollisen olennon sielun olevan veressä.
Juutalainen vuodenkierto
Juutalainen kalenteri
Perustana kuun ja auringon kierto
Vuosi kestää 353-355 päivää
Aurinko vuoden tahdissa pysymiseksi lisätään vuoteen aina välillä 13 kuukausi
alkaa vuodesta 3761 eKr, eli oletetusta maailman luomisesta
Juutalainen uusi vuosi
Se ajoittuu syys- ja lokakuulle ja kestää kaksi päivää
Sitä seuraa kymmenen päivän ajanjakso, jolloin ihmisen pitäisi muistella edellisenä vuonna tekemiään syntejä ja katua niitä.
Suuri sovintopäivä
Päättää uuden vuoden juhlaa seuraavan kymmenen päivän ajan jakson, mikä oon juutalaisten juhlista kaikkein tärkein.
Näihin aikoihin paastotaan ja rukoillaan
Paasto koskee uskonnollisen täysikäisyyden saavuttaneita, mutta ei kuitenkaan heikkokuntoisia, vanhuksia ja raskaana olevia.
Lehtimajajuhla
Pidetään syksyllä, suuren sovintopäivän jälkeen
Tällöin juutalaiset rakentavat pihoillensa majoja lehtevistä oksista-
Seurakunnat kokoavat nykyään yhteisen majan synagogan pihalle-
Tätä juhlaa vietetään myös sadonkorjuu juhlana
Lehtimajat kuvastavat juutalaisten väliaikaisia asumuksia matkalla egyptistä kohti luvattua maata.
Valon juhla
Vietetään keski talvella
kestää 8 päivää
Juhlan taustalla on vuoden 165 eKr. tapahtunut Jerusalemin temppelin häpäisy.
Tällöin hellenistijuutalaiset ja ei juutalaiset seleukidit tunkeutuivat temppeliin ja tekivät siitä Zeuksen palvonta paikan. Tämä tapahtui siis makkabilaiskapinan aikana.
Purim-juhla
Juhlitaan keväällä viikkoa ennen pääsiäistä.
Juhlan tausta löytyy Heprealaisen raamatun Esterin kirjasta.
Esterin kirjassa kerrotaan, kuinka juutalainen Ester, joka oli Persian kuninkaan vaimo, onnistui neuvokkuudellaan pelastamaan juutalaiset joukkotuholta.
Pääsiäinen
Juhlitaan keväällä
Yksi tärkeimmistä juutalaisten vuosittaisista juhlista.
Kestää seitsemän päivää
Juhlaa vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.
Viikkojuhla
Vietetään seitsemän viikon ja yhden päivän päästä pääsiäisestä
Vietetään Tooran kertomuksen muistoksi , missä Mooses tuli toisen kerran alas vuorelta tuomaan Jumalan antamat kymmenen käskyä.
Vietetään myös sadonkorjuu juhlana
Pyhiinvaellusjuhlia
Tälläisiä ovat esimerkiksi
lehtimajajuhla
pääsiäinen
viikkojuhla
Jerusalemin temppelin ollessa vielä olemassa oli tapana tehdä sinne pyhiinvaellus.