Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KOULUUN! (V KOULUELÄMÄÄ (Kodin ja koulun yhteistyö (Opettajalla omat…
KOULUUN!
V KOULUELÄMÄÄ
Kodin ja koulun yhteistyö
Opettajalla omat tapansa tiedottaa ja ilmoittaa
Vanhemmilla on toisistaan poikkeavia odotuksia
Vaikka erityistä informoitavaa ei ole, voi hyvin sujuvina aikoinakin kodit odottaa tietoja koulun sujumisesta
Aina vanhemman ja open
kemiat ei kohtaakaan
, jolloin on tärkeää, ettei lapsi joudu kahden auktoriteetin väli ristiriidassa (esim. opettajan moittiminen kotona)
Vanhempainillat
Erityisen tärkeää, että vanhemmistakin muodostuu yhteisö
Vanhemmat ovat koulun vähiten käytetty resurssi
Vinkkejä www.vanhempainliitto.fi
II MITÄ KOULUSSA TAPAHTUU?
SAMA PÄIVÄ, ERI TARINA
Lapsen kertoessa koulupäivästään vanhemmalleen puuttuu usein tarinasta suurempi asiayhteys ja taustatiedot = kannattaa tarkistaa opettajalta asioiden laidat ennen kuin vetää herneen nenäänsä
ERILAISIA OPPILAITA JA VANHEMPIA
Ihanneoppilas
Opettajien määrittelyjä: "tulee toimeen muiden kanssa", "sietää pettymyksiä" tai "kykenee noudattamaan ohjeita"
Hyvät ryhmätyötaidot ja toisten huomioiminen opettajalle tärkeämpiä piirteitä kuin oppilaan hyvä tiedollinen osaaminen
Hankala oppilas
"Itsekäs, ajattelee negatiivisesti, kiusaa"
Hankalia oppilaita ei ole --> vain enemmän tai vähemmän haastavia yksilöitä
Vrt. lapsityrannit
Lahjakas lapsi
"Lahjakkaiden lasten jättäminen oman onnensa nojaan, koulu tasapäistää oppilaat"
Eriyttäminen ylöspäin
Vanhempien kanssa yhteistyössä suunnittelemassa lahjakkaalle lapselle eriyttämistä, jota sitten tuetaan kodin puolella
Suomalaiskoulut keskittyvät heikompienkin tukemiseen (ei eliittikouluja), mutta opettajan aktiivisuudesta kiinni miten lahjakkaat lapset huomioidaan
Vanhemmat
Muuttuneet, yhä aktiivisemmassa roolissa lastensa koulunkäynnissä --> opettajan kanssa yhteyksissä enemmän
Positiivinen palaute puolin ja toisin, opettajille kehuja hyvästä työstä ja opettaja kertoo lasten onnistumista (useimmiten otetaan yhteyttä negatiivisista asioista)
KKK = kuuntele, keskustele ja kunnioita
Jos vanhemmat puhuvat lastensa kuullen pahaa opettajasta ja koulusta voi lapsi ottaa tästä mallia ja menettää arvostustaan henkilökuntaa kohtaan
Kriittinen saa olla, mutta pitää olla myös avoin keskustelulle
EKALUOKKALAISEN ITSETUNTO
Käsitys itsestä oppijana muodostuu ensimmäisten luokkien aikana ja vaikuttaa vielä isommillakin luokilla
Tyhjällä kiittelyllä ja kannustamisella ei paranneta kenenkään itsetuntoa, sen sijaan hyvistä yrityksistä kannattaa aina kiittää
Lapsen harrastusten aloittaminen kannattaa lykätä myöhemmäksi --> koulun aloitus suuri ja resursseja vievä muutos
On jätettävä aikaa lapsen leikkimiseen (mielikuvituksen kehittäminen) ja vanhempien kanssa olemiseen
Musta pedagogiikka (Alice Miller)
Lapsien tahdon tukahduttamista vanhempien unelmien saavuttamiseksi
"Lapsista on tehtävä tottelevaisia, itsekkyys ja ilkeys kitkettävä pois" (Huom. 1700-lukua)
Seurasin Summerhill-ideologia (1960), jossa lasta ei rajoitettu millään tavalla, jotta hänelle ei tule traumoja ja kolhuja itsetuntoon --> lapsen oli opittava yrityksen ja erehdyksen kautta, hylättiin oman onnensa nojaan
Terve ja hyvä itsetunto
Lapsella sekä vapauksia että rajoituksia
Elämässä on vastoinkäymisiä ja menetyksiä, jotka kolahtavat itsetuntoon --> normaalia, rauhoittumisen kautta psyyke ja itsetunto tasaantuvat
Itsetunto vaihtelee ikäkausittain
Vanhempien pidettävä lapsiaan fyysisesti hyvänä (kiintymyssuhde): halauksia, pörröttää tukkaa ohimennen, hellä kosketus tai kaunis katse --> lapselle varmuus, että vanhempi rakastaa
Varhaisesta hellyydestä ja läheisyydestä syntyy hyvän itsetunnon pohja: olen hyvä ja rakastamisen arvoinen, tuotan heille iloa sellaisena kuin olen (vrt. Aasian maihin joissa suorituksilla ostetaan vanhempien hyväksyntää)
Myös tärkeää kuulla sanat "I'm so proud of you" vanhemmaltaan
Auttaa lapsia tunnistamaan tunteitaan ja niiden purkautumista, mentalisaatio
Anna empatiaa saadaksesi sitä takaisin
Kasvatusvinkit: oletetaan lasten olevan yhtenäinen joukko, joille kaikille sopii samat menetelmät
Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja vanhemman työ löytää sopivat kasvatusmenetelmät hänelle
Häpeä hyvän itsetunnon vihollinen
Ennen pidettiin kurinpitokeinona
Opettajalta/vanhemmilta vaaditaan lämpöä, sensitiivisyyttä ja rauhallisuutta, jotta noloista tilanteista selvitään sen rikkomatta oppilaan itsetuntoa
Inhimillisyyteen kuuluu kuitenkin häpeän tunne
Väärin tehdessään lasta on toruttava, luotava normeja
IV SOSIAALISET SUHTEET KOULUSSA
Kiusaaminen koulussa
Monen vanhemman pelko
Erilaisia kiusattuja ja kiusaajia (ei yhtä syytä)
Monenlaisia menetelmiä puuttua kiusaamiseen
KiVa-koulu
Puuttuminen, opettajalle puhuminen
Puhutaan kiusaamisesta niin kuin se todellisuudessa toteutuu (havaintoja)
"Lyö takaisin" on huono neuvo lapselle
Luokka on monipuolinen yhteisö
Monikulttuurisuus on lisänny sekä suvaitsevaisuutta että suvaitsemattomuutta luokissa
Opettajalla voi olla paikoin paljonkin lautasella luokan monipuolisesta yhteisöstä jotuen
Sosiaaliset taidot kehittyvät vielä, kokemuksia kuitenkin päiväkodista
Kaikille ei "ei" ole tuttu sana (sellaisena, joka pitää eikä muutu)
Lapsi ei ole hänen käytöksensä (lapsi on tärkeä ja rakas vaikka käyttäytyisikin tyhmästi)
Sopeutuminen kouluun
Turvallisesti kiintynyt lapsi
Hyvä tunneäly
Luottaa opettajaan
Sopeutuu hyvin
Välttelevästi kiintynyt lapsi
Haluaa suoriutua hyvin
Kasvatuksessa korostettu rationaalisuutta, itsenäisyyttä
Haluaa olla reipas (vaikka hampaat irvessä)
Suoriutuminen voi olla keino saada aikuisen huomio
Voi olla
vihamielis-riippuvainen
Ristiriitaisesti kiintynyt lapsi
Marisemisen ja raivon kautta oma tahto läpi
Vaikea alistua auktoriteettiin
Sopeutuminen voi tuottaa haasteita
Lapsella saattaa syntyä kiintymyssuhde opettajaan
Ei tarvitse säikähtää
Opettaja voi olla se lämpimin aikuinen lapsen elämässä
Toisten lasten kanssa synkkaa, toisten ei
I KOULUNKÄYNTIIN VALMISTAUTUMINEN
Lähtötaso
Oma nimi, pukeutua itse, huolehtia omista tavaroista hieman (vanhemmat toki auttavat), plussaa olisi sosiaaliset valmiudet
Vuoron odottaminen, jonottaminen tulisi oppia
Älä vertaa muihin lapsiin, toiset kehittyvät toisia nopeammin
Mitään näistäkään ei tarvitse täysin osata, koulussa sitä opetellaan
Oppiminen edellyttää 10 h unta joka yö
Latenssi-ikä
eli varhaislapsuudesta keskilapsuuteen
Keskilapsuus
Halu tietää seksuaalisuudesta, seksuaalisuuden herääminen
Ihastutaan vasta sukupuolen vanhempaan, halutaan mennä naimisiin
Esioperaationaalisesta vaiheesta konkreettiseen vaiheeseen
Kuolema
Vanhemmasta eroaminen vaikein asia sisäistää, ei kuolema itsessään
Suosituissa kirjasarjoissa orpolapsia (Peter Pan, Peppi Pitkätossu, Harry Potter)
Pyssyleikit on kuolemanpelon käsittelyä --> BÄÄM!!! hahhahhaa kuolet! hetken päästä on taas elävänä mukana leikissä
Vanhemmilla on oma elämä, tehtävä selväksi lapselle (varsinkin yksinhuoltajien kohdalla)
Ystävyyssuhteet
etsivät itsensä kaltaisia, tytöt tyttöjen seuraan ja pojat poikien seuraan
Oman identiteetin lujittaminen, ei niinkään vastakkaisen sukupuolen väheksymistä
Tyttöjen ja poikien (yleiset) väliset erot
Tyttöjen ystävyyssuhteet intiimimpiä, ei selkeitä johtajia vaan konditionaaleja
Pojilla suuri tarve kuulua ryhmään, tarvitsevat ryhmän johtajaa
Ulkopuolelle jääminen huono asia. Mikäli lapsi ei kuukaudessa kuulu mihinkään ryhmään (leimautuu), asiaan on puututtava.
Sukupuolierot
Vastakkainasettelua siitä, että toisaalta ei oo tasa-arvoistavaa puhua tyttöjen ja poikien välisistä eroista (en ymmärrä miksi, yleistäminen se se myrkyllinen tässä on)
Väite: miehillä on testoa veressä ja siksi heille kehittyy "miesaivot", joka sleittää tyttöjen ja poikien erot oppimisessa
Väite: tytöt suoriutuvat paremmin, koska yhteiskunta kasvattaa tytöistä kuuliaisia ja pojista toiminnallisia j a itsenäisiä
IN REALITY nämä ovat vain tilastotyttöjä ja -poikia. Kaikki ei selity näillä, vaan kaikkia tulee tutkia yksilönä
Sukupuoliherkkä opetus
Selitettiin tyypillisiä sukupuolirooleja poikien rämäpäisyydestä tyttöjen herkkyyteen ja aikaisempaan kehittymiseen, mutta esim. poika tarvii tukea, jotta uskaltautuisi astumaan maskuliinisuutensa ulkopuolelle (esim. baletti)
Tasapuolinen opetus on sitä, että ottaa sukupuoleen tyypilliset vahvuudet ja heikkoudet huomioon, muttei tule katsoa tekoja ja tapahtumia tämän varjollatai sormien läpi
III MITÄ JA MITEN KOULUSSA OPITAAN?
LUKUTAITO JA LUKEMISEN TAITO
Lukutaito vrt. lukemisen taito
Lukutaito
= kirjainmerkkien ja äänteiden yhdistäminen tavuiksi/sanoiksi/lauseiksi
Lukemisen taito
= motivaatio, lukija oivaltaa tarinoiden lukemisen ilon
Iltasatujen lukemisen merkitys
sanavarasto, kyky kuunnella ja keskittyä
lapsi voi lukea vanhemmilleen ja toistepäin
Kotiläksyt
vanhemmilta kannustus varsinkin lukuläksyjen kanssa (usein jäävät tekemättä, ei ole niin konkreettinen)
läksyjen kanssa harjoitetaan tietoja, mutta myös velvollisuuksien täyttämistä, itsekurin harjoittamista ja tavoitteisiin pyrkimistä
tehdään hyvissä ajoin (illalla ei enää energia riitä)
Internet
Vanhempien asetettava rajat kuinka kauan lapsi saa olla tietokoneella, myöhemmin lapsen kasvaessa on hänen otettava itselleen vastuuta ja valvottava omaa ajankäyttöään
Uhkat: riippuvuus, kiusaaminen, vieraiden henkilöiden kanssa jutteleminen
Vanhempien hyvä ottaa selvää mitä lapset tekevät sallitulla ajallaan, ei sen takia että voivat kyylätä ja kieltää hauskuudet vaan asettua lapsen asemaan ja koittaa ymmärtää miksi he pitävät niin paljon kyseisestä pelistä tai sivustosta
Ensimmäisen luokan oppimistavoitteet
Oppimis
tavoitteita
"pien- ja suuraakkoset, lukee tavuittain ja kirjoittaa sanoja"
"(ev.lut.) raamatun kertomuksia, kirkkovuoden juhlat"
"lukusanat ja numerosymbolit, yhteen- ja vähennyslaskut väliltä 0-20"
opiskelutaitojen omaksuminen
sosiaalisten pelisääntöjen opettelu
"vuorokaudenajat, ihmisen kehon osat, vuodenajat"
Perusopetuslaki, perusopetusasetus, pops
yleisluontoiset opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
kunta- ja koulukohtainen ops
vanhemmilla halua vaikuttaa
ei tiettyä kiveen hakattuja kriteerejä, joita lapsen on opittava (lapset ovat hyvin erilaisissa kehityksen vaiheissa)
takaa oppilaalle tasa-arvoisen, turvallisen ja oikeudenmukaisen kohtelun
OPPIMINEN ON MUTKIKAS PROSESSI
Oppimisen edellytykset
Koulukypsyys
Temperamentti (tyyleistä jotkut sopivat tietyille opettajilla paremmin)
hitaasti lämpenevä (vastustavat uutta, totutteleminen vie paljon aikaa)
haastava (tunnereaktion intensiivisiä, eivät siedä rutiineista poikkeamista)
helppo (positiivinen ja sopeutuva)
Sosiaaliset taidot
Itseluottamus
Sopeutuminen
Oppimiseen vaikuttavat tekijät
Muisti
Motivaatio
itseä kiinnostavat aiheet
Kodin arvomaailma
Esim. lapsi saanut aina tahtonsa läpi, koulussa opettajan auktoriteetin hyväksyminen ja hänen ohjeidensa mukaan toimiminen on vaikeaa
Palaute (vanhemmilta tai opettajalta)
Lukivaikeus
perinnöllinen ongelma, varhainen puuttuminen
Ekapeli
erityisopetus
Yksinkertaisin oppimisen muoto ehdollistuminen, Pavlovin koirat
Levottomuus ja ADHD
useimmiten levottomuus johtuu siitä, että he ovat lapsia - kypsymättömiä ja keskeneräisiä
mikäli yöunien pituus ja laatu, liikkuminen, kodin ilmapiiri, lapsen turvallisuuden tunteminen ovat kunnossa ja silti rauhaton voidaan lähteä tutkimaan muita syitä