Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
LUKEMAAN OPPIMINEN JA OPETTAMINEN esi- ja alkuopetuksessa (Suomen kielen…
LUKEMAAN OPPIMINEN JA OPETTAMINEN esi- ja alkuopetuksessa
Lukemaan ja kirjoittamaan...
Oppiminen
Frith (1985) kolme vaihetta oppia lukemaan (HUOM: kielisidonnaisuus!)
Logografinen vaihe
visuaalisuus, tunnistaa
Alfabeettinen vaihe
yksittäiset äänteet, kirjain-äänne vastaavuus
Ortografinen vaihe
kokosanan tunnistaminen yhä nopeammin
Kognitiivinen kehitys
Alkaa jo ennen kouluikää
Nimeämisen taito (tunnistaa sana ja merkitys) ja sanavaraston laajuus
Fonologinen (äänne) ja kielellinen tietoisuus (rytmi, alkuäänteet)
Kielellisen ilmaisun ja luetun yhteys
Kirjainten tunnistaminen, niiden näkeminen varhaisessa aiheessa edistää oppimista koulussa
Visuaalisen erottelun taito
Motivaation määrän merkitys
Kielellinen tietoisuus
Äännetietoisuus (
fonologinen
)
suuri vaikutus lukutaidon oppimiseen
Sanojen merkitysten ymmärtäminen (
semanttinen
)
Lausetietoisuus (
syntaktinen
)
Tekstin käyttötarkoitukset (
pragmaattinen
)
Sanatietoisuus (
morfologinen
)
Harjoittelu
Sanat
sanalaput luokkahuoneen esineisiin, yhdyssanaleikki (sanalappuja pitkin luokkahuonetta, tarkoituksena yhdistää kaksi)
Tavut
tavutustaputus, -marssi
uuden sanan keksiminen vanhan sanan lopputavusta
Kirjaimet
kirjainten muodostaminen keholla, aakkoslaulu
Äänteet
laiva on lastattu - alkuäänne annetaan valmiiksi
pitkät ja lyhyet äänteet - sovitaan toiminnot mitä tehdään pitkien ja lyhyiden kohdalla, opettaja lukee sanoja (esim. saari-sari)
Lauseet
sanojen järjestyksen vaihtaminen, uusien sanojen lisääminen
Tekstit
kuvan ja tekstin tarkasteleminen yhdessä, sadusta keskuteleminen
Kielen käyttö
kapteeni käskee, otsaan lapulla sana ja kyselemällä selvittää mikä esine (esim.) on
Motivaatio
osatekijä: MINÄKUVA
osatekijä: TYÖSKENTELYTAVAT
osatekijä: MIELTYMYKSET
Sisäinen ja ulkoinen motivaatio
Vanhempien uskomukset, asenteet, toimintamallit, palaute
Opettajan merkkitys
Maahanmuuttajalapsi luokassa
Suomi toisena kielenä S2 opetus
Aloitetaan arkipäiväisenn elämän aiheilla eli perhe, suku, ystävät koti, yms., laajennetaan yhteiskunnallisiin aiheisiin ja muiden oppiaineiden sanastoon
Ääntämisen vaikeus, koska suomen kieli ortografinen (äänne pitkä/lyhyt) pitkät sanat, vaihtelevat muodot, mutta toisaalta säännönmukaisuus
Arviointi: arkihavainnot lapsen kielitaidosta
Identiteetti
S2 kielen oppiminen onnistuu parhaiten, kun lapsi tuntuu kuuluvansa kieliyhteisön jäseneksi
Kielellinen vahvistuminen tulee koulun ulkopuolellakin, kotona hyvä kerrata S2 kielen opetusta
Luku- ja kirjoitustaidon oppiminen
Sanojen ymmärtäminen kontekstissa ja esim. sadun merkityksen ymmärtäessä lapsi pystyy korjaamaan omia lukuvaikeuksiaan
LPP-menetelmä nähty Ruotsissa toimivaksi maahanmuuttajalasten kanssa kieli- ja lukutaitoa opetellessa, myös KPL (kirjoita, puhu, lue) toimiva
Ekapeli hyvä opettamaan S2 lapsia erottamaan äänteet paremmin
Vanhemmat lukemaan oppimisen tukena
Kodin ja koulun yhteistyö
Vanhempien haastattelu tai kysely
Monikulttuurisuus
Ekstraa
Tiedota
Yhteistyö tärkeää ja johtaa parhaisiin mahdollisiin oppimistuloksiin, kun kotona ja koulusa yhteisiä johdonmukaisuuksia
Kotitehtäviä vanhemmille
Lue lapselle
Lue lapsen kanssa
Kuuntele, kun lapsi lukee
Opettaminen
Jatkumo esiopetuksesta alkuopetukseen
Teoriat, eri aikakausilta
Kypsymisen teoria, 1950-luku
Ei voida oppia ennen tiettyä ikää (biologista kypsyyttä)
Perheellä ja ympäristöllä vähän vaikutusta
Kehityksen teoria, 1960-luku
Ei saanut opettaa esikoulussa
Opettajajohtoisuus, samaan tahtiin etenevää opetusta
Vanhemmat saivat tukea opettajan oppeja, mutta eivät opettaisi omiaan
KÄTS
Sukeutumisen teoria, 1970-luku
Lapsi aktiivinen toimija, lapsilähtöisyys, saivat kirjoittaa ja lukea itseään kiinnostavista aiheista
"Todellisen elämän" huomioiminen
Perheellä keskeinen merkitys, tarjoavat lukukokemuksia
LPP
Sosiokulttuurinen teoria, 1980-1990-luvut
Oppiminen sidoksissa kulttuuriin ja sen käytänteisiin
Toiminnallista, yhteisöllisyyttä ja kriittistä lukutaitoa
Vanhemmat osallisena prosessissa, heidän luku- ja kirjoitustapansa tutuimpia lapselle
Oppimisympäristöt rikkaita ja itsensä ilmaisu monipuolista (keskustelu, draama, piirtäminen jne.)
Menetelmät
Synteettiset
Kirjaintavumenetelmä
Äännetavausmenetelmä
Liukumismenetelmä
Oivallusmenetelmä
KÄTS
jokaisella tasolla tunnistetaan, kirjoitetaan ja luetaan
kirjain-äänne-, tavu- ja sanataso
Analyyttiset
Kokosanamenetelmä
Domanin menetelmä
Lausemenetelmä
LPP-menetelmä
keskustelu, sanelu, laborointi, uudelleenlukeminen ja jälki-käsittely
Yhteisöllisiä toimintatapoja
Osallistava oppimisympäristö
Leikki
Pullopostia, tavulappuja, sanojen muodostaminen
Sadutus
Aikuinen lukee ääneen ja keskutellaan
Sujuva lukeminen
toistaminen
minuuttilukeminen
yhteen ääneen lukeminen
lukuvartti
äänikirjojen kuunteleminen lukiessaan
mallin antaminen (lue paljon ääneen)
Luetun ymmärtäminen
toistava
päättelevä
arvioiva
soveltava
Lukijalla oltavat taidot opetusmenetelmästä riippumatta:
dekoodaustaito
ymmärtämisen taito
toiminnallinen käyttötaito (esim. runot)
analysointitaito (kenelle kirjoitettu)
Arviointi
VALMIUDEN ARVIOINNIN KOHTEITA:
Vuorovaikutus (osaa kuunnella, ilmaista ja osallistua)
Kielellinen tietoisuus (esim. tavutus)
Kielellinen ymmärtäminen (esim. ohjeiden ymmärtäminen)
Lukeminen ja kirjoittaminen (motivaatio, kiinnostus, tietyt taidot esim. oman nimen kirjoitus)
HUOM. Välineitä monenlaisia (ks kirjan s. 145)
lukutesti, kuullun ymmärtäminen, kirjoittamisen testi
Riskilasten tunnistaminen
Mahdollistaa tuen annon
Tärkeää jo alkuvaiheessa
Menetelmiä tunnistaa (ks. kirjan s. 147)
JATKUVA ARVIOINTI
luokalla huomio kirjoittamaan ja lukemaan oppimisessa
luokalla huomio luetun ymmärtämisessä ja tuottavassa kirjoittamisessa
Arviointi jatkuvaa seurantaa ja tarkkailua, voidaan toteuttaa väli- tai päättöarvointeja (esim. ALLU ja ARMI)
Itsearvioinnin merkitys (motivaatio, onnistuminen, oppiminen)
KEINOJA HARJOITTELUN KAUTTA ARVIOINTIIN (s. 149)
Lukemisen äänittäminen
Tekstien tallentaminen
Yhteisen "kirjan" julkaiseminen
Itsearviointilomakkeet
Lehtitekstien tallentaminen
Kirjoitustaidon opettaminen
Oppilaalla oltava fyysisiä valmiuksia (motoriikka), keskittymiskykyä ja kiinnostusta
Karkea motoriikka
Koko vartalon liikkeet, tasapaino
Muotopiirustus
Hieno motoriikka
Silmä-käsi-koordinaatio
Visuaalinen havaitseminen (rivillä pysyminen, ennakointi)
Kynäote
Ensisijainen ote pysyvä, vaikea muuttaa
Muovinen tuki, paksumpi kynä
Kirjoitusasento
Kätisyys
Kirjainmerkkien opettaminen
Oikea aloituskohta, piirtäminen oikeaan suuntaan, kynän nouseminen tietyissä kohdissa (hyvä oppia heti oikein, vaikea muuttaa myöhemmin)
Isot kirjaimet eskarissa, kerrataan ykkösellä ja tutustutaan tekstauskirjaimiin
Lorut, tarinat ja laulut, joissa kirjaimet toistuu
Piirretään ensin suuri kokoisia kirjaimia (karkea motoriikka) ja muuallekin kuin paperiin (ilmaan, lumeen, hiekkaan jne)
Sijoittuminen viivastolle (ullakko, asuinkerros ja kellari, lattia ja katto)
Vasenkätisille mallit oikeaan laitaan (jotta ei jää käden alle) ja vahvistaa kirjoitussuunta vasemmalta oikealle (joka ei ole heille luontevin suunta)
Kirjoittaminen
Tuottava kirjoittaminen
Prosessi (suunnittelu, muodostaminen, kirjoittaminen, tarkastaminen ja muokkaaminen)
Eri genrejen harjoittelua, tutustuminen eri tekstityyppeihin (tekstiviesti, kirje, runo, uutinen jne.)
Kirjoittamisella oltava tarkoitus, jotta se on mielekästä
Tietokoneilla kirjoittaminen
Yhteys lukemiseen
Kielellinen sujuvuus, hyvä sanavarasto ja hyvä työmuisti
Hyvä lukutaito ennustaa hyvää kirjoitustaitoa
Taidoiltaan heikot hyötyvät harjoituksista joissa yhdistetään lukeminen ja kirjoittaminen
Tietokone opetuksen välineenä
Harjaannuttamisväline
: esim. pelien avulla harjoittelu, yksilöllistävää
Ilmaisuväline
: Itse tai ryhmän kanssa tuotettu teksti, esim. tekstinkäsittely- ja piirrosohjelmat
Tietokone voi toimia sosiaalisena välineenä (perhetausta vaikuttaa)
Tietokone voi ylläpitää tai lisätä motivaatiota uuden oppimiseen
Määrittelyä
Peruslukutaito, toimiva lukutaito ja kriittinen lukutaito
Suomen kielen erityispiirteitä
Kirjain-äänne vastaavuus
Kirjaimen nimi ei ole sama kuin äänne
Pitkät sanat, miljoonat taivutukset
Äng-äänne
Viisi perustavu tyyppiä (vk, kv, kvv, kvvk, kvkk)
Ymmärtäminen vaikeaa