Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
PS02 - kieli ja ajattelu kehittyvät laadullisesti (kpl 11) (Lev Vygotski…
PS02 - kieli ja ajattelu kehittyvät laadullisesti (kpl 11)
jokeltelu
sisältää monien kielten äänteitä, joiden tuottaminen harjoituttaa suun, kurkunpään ja kielen motoriikkaa
muutaman kuukauden ikäisen vauvan seurustelua
pienten vauvojen oma kieli
symbolifunktio
= lapsi ymmärtää, että jotkin sanat viittavat joihinkin esineisiin tai asioihin ELI niillä on merkitys
noin 1,5 ikäisenä
kuvien ja sanojen merkityksen oppiminen muuttaa lapsen omaa minäkokemusta (-> lapsi alkaa käyttää entistä enemmän omaa nimeään kuvatessaan toimintaansa)
sanasto
3-vuotiaana yksikielinen lapsi on puheen kehityksessä pidemmällä kuin kaksikielinen (kaksikielisellä kuitenkin suurempi sanavarasto, jos laskee molempien kielien sanat mukaan)
lapselle ei opeteta äidinkielen kielioppia, mutta hän oppii sen kuuntelemalla ja hänen kognitiivisten valmiuksiensa avulla
sanaston laajenemisen vauhdikkain vaihe on 1,5 vuotiaasta 3 vuoteen
puheen kehitys
puheella lapsi voi kieltää, käskeä, pyytää ja hallita paremmin sosiaalisia tilanteita sekä leikkiin liittyviä rooleja
pystytään kertomaan omista ajatuksista, tunteista, aikomuksista ja toiveista täsmällisemmin skeä rikkaammin kielen antamilla välineillä
oppiminen tapahtuu skeemojen varassa
skeemat = muistiin tallennetut sisäiset mallit
tieto rakentuu lapsen oman toiminnan ja hänen omien kokemusten pohjalle -> skeemoja on pakko muuttaa, jos havaintotieto ei sovi vanhaan skeemaan
elämänkertamuisti = lapsen kyky muistaa oman elämän tapahtumia
Jean Piaget
lapsella ei ole valmiita geneettisesti perittyjä kykyjä, vaan ainoastaan valmius reagoida ympäristöönsä
teoriaa voidaan soveltaa kouluikäisten sosiaaliseen tiedonkäsittelyyn -> kouluikäinen oppii koulun viralliset ja epäviralliset normit ja niistä muodostuu hänelle toiminnallisia skeemoja eli skriptejä
lapsen kognitiivisen kehityksen vaiheet
esioperationaalinen vaihe
leikki-iän kehitysvaihe
kielelliset symbolit edustavat kohteita
näköhavainto tukee tehtävien ratkaisua
toden ja kuvitellun raja ei ole selvä
elottomien kohteiden elollistaminen
luokittelu onnistuu jotenkuten
vuorimaisemakoe
konkreettisten operaatioiden vaihe
kouluiän kehitysvaihe
tiedon mielensiäinen ja looginen käsittely
laskuoperatioiden käänteisyys
vesilasikoe
sensomotorinen vaihe
vauvaiän kehitysvaihe
havainnon ja liikkeen yhdistäminen
formaalisten operaatioiden vaihe
nuoruuden kehitysvaihe
päättely yleisestä periaatteesta yksittäiseen tapaukseen onnistuu
diktatuurin ja demokratian vertailu mahdollista
matemaattiset yhtälöt
Lev Vygotski
korosti Piagetin lisäksi oppijan oman aktiivisuuden merkitystä
painotti sosiaalisen vuorovaikutuksen olevan kaiken oppimisen lähtökohta
lähikehityksen vyöhyke = alue oppijan nykyisen kehitystason ja hänelle mahdollisen kehitystason välillä
ei erillisiä kehitysvaiheita
puhe on ensin sosiaalista ja vasta sitten sisäistyy ajatteluksi
egosentrinen puhe tarkoittaa sisäistä puhetta, jolla yksilö ohjaa omaa toimintaansa