Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta (Juutalainen vuodenkierto…
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta
Uskonnon harjoittaminen kotona ja synagogassa.
Sapatti
Tärkeä juutalaisten pyhäpäivä..
Harjoittaminen
Tooran lukeminen
Rukoileminen
Lepääminen
Ortodoksijuutalaiset
Sähkölaitteiden ja autoilun välttäminen
Liberaalit suuntaukset
Iloinen vapaapäivä
Vietetään perheen ja ystävien kanssa
Sapattiateria
Perjantaina synagogasta tulon jälkeen
Noudatetaan tiettyjä ohjeita ja rituaaleja
Alkaa perjantai-iltana ja loppuu lauantai-iltana.
Synagoga
Juutalaisten paikka rukoukseen. kokouksiin ja opetukseen.
Nimitys tulee kreikan kielen yhteen kokoontumista tarkoittavasta sanasta.
Erityisesti sapattina eli lauantaina kokoonnutaan synagogaan.
Jumalanpalvelukset
Luetaan Tooraa ja muita Heprealaisen raamatun tekstejä.
Rukoillaan rukouskirja Siddurin avulla.
Vahva yhteisöllinen toiminta
Seurakunnan yhteinen Jumalan kunnioitus.
Tärkein juutalaisten rukous on Šema Israel.
Sisältää juutalaisuuden tärkeimmän opin eli monoteismin.
Juhlapäiviä varten on rukouskirja Mahzor.
Naiset ja miehet istuvat erikseen.
Miehillä on päässään päähine nimeltä kipa.
Naiset peittävät päänsä usein huivilla.
Toora-käärö
Tärkein synagogan esine.
Säilytetään synagogan edustalla olevassa kaapissa.
Sitä luetaan keskellä synagogaa olevasta korokkeesta eli bimasta.
Elämänkaarirituaalit
Ympärileikkaus
Riitti, jossa poikien esinahka leikataan Tooran mukaan.
Tapahtuu, kun poikalapsi on kahdeksan päivän ikäinen.
Samalla julkistetaan lapsen nimi ja luetaan rukouksia.
Juutalaisten parissa on syntynyt järjestö, joka vastustaa tätä eettisistä syistä.
Uskonnollinen täysi-ikäisyyden juhla
Tyttöjen juhla on nimeltään bat mitsva.
Vietetään, kun tyttö täyttää 12.
Poikien juhla on nimeltään bar mitsva.
Vietetään, kun poika täyttää 13.
Juhlaa vietetään syntymäpäivän jälkeisenä sapattina synagogassa ja kotona.
Suurissa yhteisöissä synagogassa voi olla useita nuoria.
Häät
Hääpari valmistautuu vihkimiseen perinteisesti paastoamalla.
Juutalaisessa on jaksoja, jolloin häitä ei voi pitää.
Surujaksot
Pahojen tekojen katumisen aika
Vihkiminen
Perinteisesti pari vihitään erityisen hääkatoksen alla.
Symboloi hääparin yhteistä kotia.
Muistuttaa ajasta, jolloin juutalaiset asuivat teltoissa.
Seremonian lopuksi mies rikkoo lasin.
Symboloi Jerusalemin temppelin tuhoutumista.
Tanssiminen kuuluu häiden viettoon.
Hautajaiset
Serakunnan hautausapuyhdistys
Pesee vainajan
Pukee vainajan valkoiseen kuolinvaatteeseen.
Järjestää tapahtuman.
Perinteen mukaan on pidettävä kahden vuorokauden kuluessa kuolemasta.
Johtuu käytännöllisistä syistä.
Hautaaminen
Ei tuoda kukkia.
Osoittaa ihmisten tasa-arvoisuutta.
Vainaja yksinkertaisessa ruumispussissa.
Jos käytetään arkkua, se on yksinkertainen ja koruton.
Jokainen mukana olija sirottelee hautaan kolme lapiollista hiekkaa.
Vuoden jälkeen järjestetään muistotilaisuus.
Juutalainen vuodenkierto
Kalenteri
Vuosi kestää 353-355 päivää.
Kalenteri alkaa maailman luonnista.
v.3761 eKr.
Juutalainen uusi vuosi (Roš hašana)
Syys- tai lokakuussa
Kestää kaksi päivää.
Edeltävänä kuukautena synagogassa puhalletaan pässinsarvesta valmistettuun torveen.
Šofari
Symboloi havahtumista siihen, että aika päättyy ja ihminen tuomitaan.
Ensimmäinen juhlapäivä
Heitetään kiviä tai leivänmuruja veteen.
Symboloi syntien poisheittämistä.
Syödään omenaa ja hunajaa.
Symboloi parempaa elämää.
Yritetään saada seuraavasta vuodesta entistä parempi.
10 päivää uuden vuoden jälkeen muistellaan edellisen vuoden syntejä ja kadutaan niitä.
Suuri sovintopäivä (Jom kippur)
Tärkein juutalaisten juhla.
Paastotaan
Koskee täysi-ikäisyyden saavuttaneita.
Ei koske vanhuksia, raskaana olevia naisia tai heikkokuntoisia.
Rukoillaan
Lehtimajajuhla (Sukkot)
Tapahtuu syksyllä suuren sovintopäivän jälkeen.
Juutalaiset rakentavat pihoilleen majoja.
Symboloi väliaikaisia asumuksia, joissa juutalaiset elivät matkatessaan kohti luvattua maata.
Seurakunnat rakentavat yleensä yhteisen majan synagogan pihalle.
Perinteestä melkein kokonaan luovuttu.
Vietetään myös sadonkorjuujuhlana.
Valon juhla (Hanukka)
Vietetään talvella.
Kestää kahdeksan päivää.
Lapset saavat lahjoja ja tarjoillaan herkkuja.
Perustuu v. 165 eKr. tapahtuneeseen Jerusalemin temppelin häpäisyyn.
Purim-juhla
Vietetään viikkoa ennen pääsiäistä.
Juhlitaan, koska Persian kuninkaan puoliso pelasti juutalaiset joukkotuholta.
Pääsiäinen (Pesah)
Tapahtuu keväällä.
On yksi juutalaisten tärkeimmistä juhlista.
Vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.
Kestää seitsemän päivää.
Kotona ei saa syödä mitään ennen seder-ateriaa.
Hapanta ruokaa ei saa säilyttää kotona.
Symboloi sitä, ettei juutalaisilla ollut aikaa lähtiessään pakoon Egyptistä.
Seder-ateria
Ruoka-aineilla on symbolinen merkitys.
Tämän jälkeen syödään juhla-ateria viinin kanssa.
Joku perheestä selittää aterian aikana ruoka-aineiden merkityksen.
Viikkojuhla (Šavuot)
Vietetään seitsemän viikon ja yhden päivän jälkeen pääsiäisestä.
Vietetään Tooran kertomuksen muistoksi, jossa Mooses sai Jumalalta kymmenen käskyä.
Vietetään myös sadonkorjuujuhlana.
Pyhiinvaellusjuhlat
Joidenkin juhlien yhteydessä tehdään matka pyhään paikkaan.
Näitä ovat lehtimajajuhla, pääsiäinen ja viikkojuhla.
Juutalaisuus ja ruoka
Košer
Säännökset, jotka määrittävät, mitä voi ja ei voi syödä.
Perustuu Tooraan
Kielletyt ruuat
Veri
Sianliha
Äyriäiset
Riistalinnut
Ruoka-aineiden jaottelu
Liharuuat
Maitoruuat
Neutraalit ruuat
Monet juutalaiset eivät noudata näitä säännöksiä.
Ruuanvalmistuspisteet ja astiat ovat erikseen maitoruoille ja liharuoille.
Juutalainen etiikka
Suhteet
Suhde Jumalaan
Ihmisen täytyy osoittaa kunnioitusta
Suhde muihin ihmisiin
Ihmisen täytyy kunnioittaa muiden henkeä ja omaisuutta kymmenen käskyn mukaan.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
Köyhistä ja kärsivistä on huolehdittava
Kultainen sääntö
Tärkeä elämänohje
Kohtele muita niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Säädellään Toorassa
Luonto
Ihmisen tulee kunnioittaa
Perustuu Tooran ohjeisiin
Ei saa hyväksikäyttää
Paha
Juutalaisuus myöntää sen olemassaolon
Ihminen toimii joskus väärin eli ihminen tekee joskus syntiä.
Syntiä täytyy katua ainosti ja pyrkiä välttämään.
Juutalaisuuden asema Lähi-idässä
1800-luku
Juutalaisia muutti siirtolaisina Palestiinaan.
Sionistinen ajattelu
1900-luku
Toisen maailmansodan ja juutalaisten vainojen jälkeen mahdollisuus muuttaa Palestiinan alueelle.
Palestiinan alueesta tuli Israelin valtio vuonna 1948.
Maasta lähti 700 000 arabia pakolaiseksi.
Jerusalemin asema
Uskontojen välinen riita
Israel
Suurin osa väestöstä juutalaisia.
Tukee juutalaisia
Maahanmuutossa
Antaa heille kansalaisuuden
Tukee ei-juutalaisia maahanmuuttajia
Politiikka
Uskonnolliset puolueet
Maltilliset ryhmät
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
Moniarvoisuus
Radikaalit ryhmät
Ultraortodoksit
Vaalivat tarkasti perinteitä ja juutalaista elämäntapaa.
Maalliset puolueet