Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen yhteiskunta ja elämäntapa (Juhlat (Pääsiäinen eli pesah…
Juutalainen yhteiskunta ja elämäntapa
Uskonnon harjoittaminen
Tapahtuu kotona ja synagogassa.
Synagoga on huone, jonka keskellä on bima eli koroke. Synagogaan kokoonnutaan erityisesti sapattina eli lauantaina. Jumalanpalveluksessa luetaan Tooraa sekä muita Heprealaisen raamatun tekstejä. Tooran tekstit ovat kuitenkin keskeisimpiä ja Toora luetaankin jumalanpalveluksessa kokonaan läpi vuoden kuluessa.
Sekä kotona että synagogajumalanpalveluksissa käytetään rukouskirjaa nimeltään Siddur. Rukoukset ovat pitkälti peräisin Toorasta sekä Psalmien jkirjasta.
Tärkein esine synagogassa on Toora-käärö. Sitä säilytetään erillisessä kaapissa, joka on synagogan itäseinustalla. Ortodoksijuutalaissa synagogissa naiset ja miehet istuvat erillään. Miehillä on oltava pää peitettynä erityisellä päähineellä, kipalla. Naisilla on usein huivi päänsä peittona.
Sapatti on tärkeä juhlapyhä, jonka vietto perustuu kymmeneen käskyyn.
Vietetään lauantaina, mutta alkaa jo perjantai-iltana auringonlaskun jälkeen.
Ei työn tekoa, vaan rukoilua, lepoa ja Tooran lukemista. Ortodoksijuutalaiset pyrkivät välttämään esim. sähkölaitteiden käyttöä ja autoilua.
Sapattiateria nautitaan perjantai-iltana sen jälkeen, kun on palattu synagogasta. Aterian valmistamiseen ja nauttimiseen on annettu omat rituaaliset ohjeensa ja niiden noudattamisesta huolehtii perinteisesti perheen äiti. Sapattiaterialla pyritään siihen, että koko perhe olisi koolla.
Elämänkaarirituaalit
Juutalaisuus periytyy matriarkaalista linjaa pitkin eli äidin kautta. Juutalaiset poikalapset tulevat Tooran mukaan ympärileikata kahdeksan päivän iässä.
Juutalaispojan nimi julkistetaan ympärileikkauksen yhteydessä, tyttölapsen nimi julkistetaan kun äiti vie lapsen ensimmäistä kertaa synagogaan.
Kun tyttö täyttää 12 ja poika 13, on aika viettää uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhlaa. Tyttöjen juhla on bat mitsva ja poikien juhla bar mitsva.
Juutalaiset häät ovat yhteisön juhla. Juutalaisessa kalenterissa on jaksoja, joiden aikana häitä ei ole soveliasta viettää. Pääsiäisen ja viikkojuhlan välinen seitsemän viikon jakso on tällainen, koska silloin vietetään suruaikaa. Toinen vältettävä ajankohta on uudenvuoden juhlan ja suuren sovintopäivän välinen kymmenen päivän jakso, koska silloin ihmisen pitäisi keskittyä pahojen tekojensa katumiseen sekä vakavaan itsetutkiskeluun.
Perinteisesti hääpari valmistautuu vihkimiseen paastoamalla, mutta kaikki eivät tätä noudata. Perinteisissä juutalaisissa häissä pari vihitään erityisen hääkatoksen alla. Hääseremonian lopuksi mies särkee lasin, mikä symboloi Jerusalemin temppelin tuhoutumista.
Kun juutalainen kuolee, seurakunnan hautausapuyhdistys huolehtii vainajan pesemisestä ja valkoiseen kuolinvaatteeseen pukemisesta. Se järjestää myös hautajaiset, jotka juutalaisen perinteen mukaan on pidettävä kahden vuorokauden kuluessa kuolemasta.
Juutalaiset haudataan yksinkertaisin menoin. Ruumis haudataan mieluiten yksinkertaisessa ruumispussissa. Jos maan laki ei salli hautaamista ilman arkkua, käytetään yksinkertaista koristelematonta puuarkkua. Hautajaisiin ei tuoda kukkia. Toimituksen päätteeksi jokainen paikalla olija sirottelee hautaan kolme lapiollista hiekkaa. Vuoden päästä hautajaisista järjestetään vainajalle muistotilaisuus.
Juhlat
Keskellä talvea vietetään valon juhlaa, hanukkaa, joka kestää kahdeksan päivää. Hanukan aikana lapset saavat lahjoja ja tarjolla on monenlaisia herkkuja.
Keväällä, viikkoa ennen pesahia eli pääsiäistä, vietetään purim-juhlaa.
Pääsiäinen eli pesah ajoittuu kevääseen ja on yksi tärkeimmistä juutalaisten vuotuisista juhlista. Juhlaa vietetään seitsemän päivää.
Juhlan aikana juutalaisessa kodissa ei saa syödä eikä säilyttää mitään sellaista ruokaa, joka on hapatettu.
Pääsiäinen alkaa synagogassa järjestettävällä iltajumalanpalveluksella. Sen jälkeen kodeissa kokoonnutaan ruokapöydän ääreen nauttimaan niin kutsuttu seder-ateria. Aterian ruoka-aineilla on symbolista merkitystä ja aterian aikana joku perheenjäsenistä selittää tätä merkitystä. Seder-aterian jälkeen syödään juhla-ateria viinin kera.
Viikkojuhla eli ´savuot ajoittuu seitsemän viikon ja yhden päivän päähän pääsiäisestä. Juhlaa vietetään sen Tooran kertomuksen muistoksi, jossa Mooses tuli toisen kerran alas vuorelta tuomaan erämaassa vaeltavalle kansalle Jumalan heille antamat kymmenen käskyä. Juhlaa vietetään myös sadonkorjuujuhlana.
Lehtimajajuhla, pääsiäinen ja viikkojuhla ovat perinteisesti olleet myös pyhiinvaellusjuhlia.
Ruoka
Juutalaisessa elämäntavassa tärkeä piirre on puhtaus, joka koskee muun muassa ruokailua. Ko´ser- eli puhtaussäännökset perustuvat Tooraan ja sen myöhempään tulkintaan ja määrittävät mitä saa syödä ja mitä ei.
Eläimet ovat jaoteltu sallittuihin ja kiellettyihin. Esimerkiksi sianlihan syönti ei ole säännösten mukaan sallittua, kun taas naudanlihaa voi syödä. Kiellettyihin ruokiin kuuluvat myös esimerkiksi äyriäiset ja riistalinnut. Veriruokien syömistä pitää välttää, koska elollisen olennon sielun katsottiin aikoinaan olevan veressä. Ruoka-aineet jaotellaan tämän lisäksi kolmeen ryhmään: liharuoat, maitoruoat sekä neutraalit ruoat, joita ovat esimerkiksi kasvikset.
Ko´ser-säänöksiä noudattavassa juutalaisessa kodissa on erikseen astiat ja jopa ruoanvalmistuspisteet liha- ja maitoruoille, koska niitä ei saa syödä eikä valmistaa yhdessä. Tämä perustuu Tooran ohjeeseen, jonka mukaan karitsaa ei tule valmistaa emänsä maidossa.
Etiikka
Uskonnollisessa ajattelussa ihmisellä on kaksi tärkeää suhdetta, suhde Jumalaan ja suhde toisiin ihmisiin. Kumpaakin säädellään Toorassa. Jumalaa kohtaan ihmisen täytyisi Tooran mukaan osoittaa kuuliaisuutta. Tooran kymmenessä käskyssä on määritelty, että toisen ihmisen henkeä ja omaisuutta tulee kunnioittaa.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on juutalaisen ajattelun mukaan erittäin tärkeää. Köyhistä ja kärsivistä on huolehdittava mahdollisimman hyvin.
Ihminen ja luonto ovat juutalaisuuden mukaan Jumalan luomina lähtökohtaisesti hyviä. Niimpä juutalaisuus lähtee siitä, että ihmisen lisäksi myös luontoa on kunnioitettava. Tooran ohjeiden mukaan ihmisen tehtävänä on luonnon viljely ja varjelu.
Juutalaisuus myöntää pahan olemassaolon sekä sen, että hyväksi luotu ihminen toimii joskus väärin eli tekee syntiä. Syntiä ihmisen pitää juutalaisuuden mukaan aidosti katua ja pyrkiä välttämään.
Juutalaisuuden pyhä kirjallisuus
Heprealainen raamattu eli Tanak vastaa pääpiirteissään kristittyjen käyttämää Vanhaa testamenttia. Juutalaiset jakavat sen kolmeen osaan: Toora eli viisi Mooseksen kirjaa, Profeetat ja Kirjoitukset. Toora käsittää alkukertomuksien lisäksi kertomuksia henkilöistä ja tapahtumista, joiden merkitys juutalaiselle itseymmärrykselle on suuri.
Profeettakirjoissa käydään edelleen läpi juutalaisen kansan vaiheita. Painopiste on kuitenkin siinä, kuinka ihmisten tulisi käyttäytyä ja elää elämäänsä, jotta Jumala suojelisi heitä.Profeetat puuttuvat sekä eettisiin että uskonnollisiin kysymyksiin. Profeettojen ja Kirjoitusten merkitys ei ole yhtä suuri kuin Tooran.
Heprealainen raamattu ja erityisesti Toora on juutalaisen uskonnonharjoittamisen keskeinen osa.