Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
JUUTALAINEN ELÄMÄNTAPA JA YHTEISKUNTA (Juutalainen vuodenkierto…
JUUTALAINEN ELÄMÄNTAPA JA YHTEISKUNTA
Uskonnon harjoittaminen
Sekä kotona että synagogassa käytetään rukouskirjaa,
Siddur.
Kotona
Kotona luetaan rukouskirjaa nimeltä Siddur.
Rukoillaan paljon yhdessä sekä yksin.
Synagoga
Synagogaan kokoonnutaan erityisesti sapattina eli lauantaina.
Synagogan jumalanpalveluksissa luetaan Tooraa ja muita heprealaisen raamatun tekstejä.
Rukouskirja sisältää erilaisiin tilanteisiin soveltuvia rukouksia niin arkeen kuin sapatin viettoonkin.
Sapatti on juutalaisuudessa tärkeä pyhäpäivä, jonka vietto perustuu kymmeneen käskyyn.
Sapattia vietetään lauantaina, mutta se alkaa jo perjantai-iltana auringon laskun jälkeen.
Elämänkaarirituaalit
Ympärileikkaus
Tooran mukaan juutalaiset poikalapset täytyy ympärileikata kahdeksan päivän ikäisenä.
Ympärileikkauksen yhteydessä luetaan rukouksia ja julkistetaan nimi.
Ympärileikkaus ei ole lääketieteellisistä syistä tehtävä toimenpide.
On perustettu ympärileikkauksia vastustava järjestö.
Uskonnollisuuden täysi-ikäsyyden juhla
Tyttöjen juhla on nimeltään
bat mitsva.
Juhla pidetään silloin, kun tyttö täytää 12 vuotta.
Poikien juhla on nimeltään
bar mitsva.
Juhla pidetään silloin, kun poika täyttää 13 vuotta.
Juhlaa vietetään syntymäpäivää seuraavana sapattina synagogassa ja kotona.
Häät
Juutalaiset ovat yhteisön juhla.
Juutalaisessa kalenterissa on sellaisia ajan jaksoja, jolloin ei ole soveliasta viettää häitä.
Pääsiäinen
Viikkojuhlan välinen seitsemän viikon jakso
Uuden vuoden juhla
Suuren sovintopäivän välinen kymmenen päivän jakso
Juutalaisissa häissä pari vihitään erityisen ja merkittävän hääkatoksen alla.
Tämä katos symboloi hääparin yhteistä kotia ja muistuttaa toisaalta ajoista, jolloin juutalaiset asuivat teltoissa erämaavaelluksen aikana.
Häihin pari valmistautuu paastoamalla.
Hääseremonian lopuksi mies särkee lasin, joka symboloi Jerusalemin temppelin tuhoutumista.
Juutalaisissa häissä sivujuonteena kulkee myös mukana muisto juutalaisten historian vaikeista ajanjaksoista.
Hautajaiset
Kun juutalainen kuolee niin seurakunnan hautausapuyhdistys huolehtii vainajan pesemisestä ja valkoiseen kuolinvaatteeseen pukemisesta.
Hautausapuyhdistys järjestää myös hautajaiset, jotka juutalaisen perinteen mukaan pidetään kahden vuorokauden sisällä vainajan kuolemasta.
Juutalainen ruumis haudataan yksinkertaisessa ruumispussissa tai koristelemattomassa puuarkussa.
Hautajaisiin ei saa tuoda kukkia tai mitään muitakaan hienoja kukka-asetelmia, koska tarkoituksena on osoittaa, että jokainen ihminen on kuoleman edessä samanarvoinen yhteiskunnallisesta asemastaan tai vauraudestaan riippumatta.
Vainajan hautaamisen jälkeen jokainen läsnäolija sirottelee hautaan kolme lapiollista hiekkaa.
Vuoden kuluttua hautaamisesta järjestetään vainajan muistotilaisuus.
Juutalainen vuodenkierto
Juutalaisen kalenterin perustana on sekä kuun että auringon kierto.
Juutalaisuudessa vuosi kestää 353-355 päivää, ja vuoteen lisätään aika ajoin kolmastoista kuukausi.
Juutalainen kalenteri alkaa oletetusta maailman luomisesta.
Juutalainen uusi vuosi on nimeltään
roš hašana.
Tämä ajoituu syys- tai lokakuulle ja se kestää kaksi päivää.
Uuden vuoden juhlaa seuraa kymmenen päivän ajanjakso.
Tämän aikana ihmisen pitäisi muistella edellisenä vuonna tekemiään syntejä sekä katua niitä.
Ajanjakso päättyy suureen sovintopäivään, eli
jom kippur-
juhlaan, joka on juutalaisista juhlista kaikista tärkein.
Sovintopäivän aikana paastotaan sekä rukoillaan.
Paasto koskee uskonnollisen täysi-ikäisyyden saavuttaneita, ei kuitenkaan raskaana olevia naisia, heikkokuntoisia tai vanhuksia.
Lehtimajajuhla eli
šukkot
järjestetään syksyllä, suuren sovintopäivän jälkeen.
Lehtimajajuhlan aikana juutalaiset rakentavat mahdollisuuksien mukaan pihoillensa majoja lehtevistä oksista.
Nykyään seurakunnat rakentavat yhteisen majan synagogan pihalle.
Lehtimajat symboloivat väliaikaisia asumuksia, joissa juutalaiset joutuivat asumaan vaeltaessaan erämaassa matkallaan Egyptistä kohti luvattua maata.
Lehtimajajuhlaa vietetään myös sadonkorjuujuhlana.
Valon juhlaa eli
hanukkaa
vietetään keskellä talvea.
Valon juhla kestää kahdeksan päivää.
Valon juhlan taustalla on vuonna 165 eKr. tapahtunut Jerusalemin temppelin häpäisy.
Silloin hellenistijuutalaiset ja ei-juutalaiset seleukidit tunkeutuivat temppeliin, makkabilaiskapinan aikana. He tekivät siitä Zeuksen palvontapaikan.
Purim-
juhlaa juhlitaan keväällä viikkoa ennen pesahia eli pääsiäistä.
Juhlan tausta on Heprealaisen raamatun Esterin kirjassa.
Siinä kerrotaan, kuinka juutalainenEster, joka oli Persian kuninkaan puoliso, onnistui neuvokkuudellaan pelastamaan juutalaiset heitä uhanneelta joukkotuholta.
Pääsiäinen eli
pesah
järjestetään keväällä.
Tämä juhla on yksi tärkeimmistä juutalaisten vuotuisista juhlista.
Tätä juhlaa vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.
Tämä kestää yleensä seitsemän päivää.
Viikkojuhla eli
šavuot
järjestetään seitsemän viikon ja yhden päivän päästä pääsiäisestä.
Tätä juhlaa vietetään Tooran kertomuksen muistoksi, jossa Mooses tuli toisen kerran alas vuorelta tuomaan erämaassa vaeltavalle kansalle Jumalan heille antamat kymmenen käskyä.
Tätä juhlaa vietetään myös sadonkorjuujuhlana.
Ruoka ja etiikka
Juutalaisuudessa ruoan puhtaus on hyvin tärkeä asia.
Košer-
eli puhtaussäännökset perustuvat Tooraan ja sen myöhempään tulkintaan ja määrittävät, mitä saa syödä ja mitä ei saa syödä.
Esimerkiksi sianliha on kiellettyä, eli sitä ei saa syödä.
Esimerkiksi naudanliha ei ole kiellettyä, joten sitä saa syödä.
Ihmisellä on kaksi tärkeää suhdetta, suhde Jumalaan ja suhde muihin ihmisiin.
Kumpaakin näistä säädellään
Toorassa.
Jumalaa kohtaan ihmisen tulisi Tooran mukaan osoittaa kuuliaisuutta.
Tooran kymmenessä käskyssä on määritelty tarkkaan, että toisen ihmisen henkeä ja omaisuutta tulee kunnioittaa.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on juutalaisten ajattelun mukaan erittäin tärkeä asia.
Köyhistä ja kärsivistä ihmisistä on huolehdittava mahdollisiman hyvin.
Kultaisen säännön mukaan ihmisen tulee kohdella toista niin kuin haluaa itseään kohdeltavan. Tämä on juutalaisuudessa todella tärkeä elämänohje.
Ihminen ja luonto ovat juutalaisuudessa Jumalan luomina lähtökohtaisesti hyviä.
Juutalaisuus lähtee siis siitä, että ihmisen lisäksi myös luontoa on kunnioitettava.
Juutalaisuus myöntää pahan olemassaolon ja sen, että hyväksi luotu ihminen toimii joskus väärin eli tekee syntiä.
Juutalaisuuden asema Lähi-idässä
Juutalaisen kansallisuusaatteen,
sionismin,
synnyn myötä 1800-luvulla juutalaisia alkoi muuttaa enemmän ja enemän siirtolaisina Palestiinaan.
Juutalaisen kansallisuusaatteen mukaan he olivat sitä mieltä, että Palestiinan alue kuuluu juutalaisille.
Toisen maailmansodan ja holokaustin jälkeen juutalaisiile mahdollistettiin kansainvälisin sopimuksin muuttaminen Palestiinan alueelle.
Vuonna 1947 alue jaettiin: juutalaisvaltioon ja arabivaltioon.
Vuonna 1948 Israelin valtion julistautui itsenäiseksi valtioksi.
Israel oli ainoa valtio, jonka asukkaista enemmistö oli juutalaisia.
Jerusalemin vanha ja pyhä kaupunki jakautuu neljään kaupunki osaan: armenialaisten, kritittyjen, muslimien ja juutalaisten kortteleihin.