Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KPL 8 Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta (Juutalainen vuodenkierto…
KPL 8 Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta
Uskonnon harjoittaminen kotona ja synagogassa
Rukouskirjaa käytetään niin kotona kuin synagogajumalanpalveluksissakin. Rukouskirja on nimeltään Siddur. Se sisältää paljon erilaisiin tilanteisiin sopivia rukouksia. Juutalaiset näkevät rukouksen vahvasti yhteisenä toimintana, jossa seurakunta kunnioittaa Jumalaa.
Sapatti on juutalaisuudessa tärkeä pyhäpäivä. Sen vietto perustuu kymmeneen käskyyn. Sapattia vietetään lauantaina. Sapattina ei perinteen mukaan saa tehdä mitään työtä. Sapattina keskitytään rukoilemiseen, lepäämiseen ja Tooran lukemiseen.
Synagoga sana on peräisin kreikan kielestä ja se tarkoittaa yhteen kokoontumista. Juutalaiset kokoontuvat synagogaan etenkin sapattina. Jumalanpalveluksessa luetaan Tooraa sekä muita tekstejä Heprealaisesta raamatusta. Tooran tekstit ovat tärkeämpiä ja vuoden aikana Toora luetaan kokonaan läpi jumalanpalveluksissa.
Synagogassa tärkein esine on Toora-käärö. Sitä säilytetään synagogan itäseinustalla olevassa erillisessä kaapissa. Keskellä synagogaa on bima eli koroke, jossa Toora luetaan. Erityisesti ordotoksijuutalaisissa synagogissa naiset ja miehet istuvat erillään.
Juutalainen vuodenkierto
Juutalaisen kalenterin perustana on kuun- sekä auringonkierto. Vuosi kestää 353-355 päivää. Jotta pysyttäisiin pitkällä tähtäimellä aurinkovuoden tahdissa, lisätään vuoteen aika ajoin kolmastoista kuukausi.
Juutalainen uusi vuosi, roš hašana ajoittuu syys-lokakuulle ja se kestää kaksi päivää. Synagogassa uutta vuotta edeltävän kuukauden jumalanpalveluksissa puhalletaan pässinsarvesta valmistettuun torveen, šofariiin.
Uuden vuoden juhlaa seuraa kymmenen päivän pituinen ajanjakso, jonka aikana ihmisen pitäisi muistella edellisenä vuonna tekemiään syntejä ja katua niitä. Ajanjakso päättyy suureen sovintopäivään eli jom kippur-juhlaan, joka on juutalasista juhlista tärkein. Suuren sovintopäivän aikana paastotaan ja rukoillaan.
Lehtimaljajuhla eli šukkot sijoittuu myös syksyyn, suuren sovintopäivän jälkeen. Tuollon juutalaiset rakentavat pihoillensa majoja lehtevistä oksista. Nykyään seurakunnat rakentavat usein yhteisen majan synagogan pihaan.
Keskellä talvea vietetään valon juhlaa eli hanukkaa, joka kestää kahdeksan päivää. Juhlan taustalla on vuonna 165 ekr. tapahtunut Jerusalemin temppelin häpäisy, kun hellenistijuutalaiset ja ei-juutalaiset seleukidit tunkeutuivat temppeliin niin kutsutun makkabilaiskapinan aikana ja tekivät siitä Zeuksen palvontapaikan.
Keväällä, viikkoa ennen pesahia eli pääsiäistä, vietetän purim-juhlaa. Juhlan tausta on Heprealaisen raamatun Esterin kirjassa, kerrotaan kuinka juutalainen Ester, joka oli Persian kuninkaan puoliso, onnistui neuvokkuudellaan pelastamaan juutalaiset heitä uhanneelta joukkotuholta.
Pääsiäinen eli pesah ajoittuu kevääseen ja on yksi tärkeimmistä juutalaisten vuotuisista juhlista. Juhlaa vietetään juutalaisten Egyptin orjuudesta vapauttamisen muistoksi ja se kestää yleensä seitsemän päivää. Juhlan aikana juutalaisessa kodissa ei saa syödä eikä säilyttää mitään sellaista ruokaa, joka on hapatettu.
Pääsiäinen alkaa synagogassa järjestettävällä iltajumalanpalveluksella. Sen jälkeen kodeissa kokoonnutaan ruokapöydän ääreen nauttimaan niin kutsuttu seder-ateria. Aterian ruoka-aineilla on symbolista merkitystä, ja aterian aikana joku perheenjäsenistä selittää tätä merkitystä.
Viikkojuhla eli šavuot ajoittuu seitsemän viikon ja yhden päivän päähän pääsiäisestä. Juhlaa vietetään sen Tooran kertomuksen muistoksi, jossa Mooses tuli toisen kerran alas vuorelta tuomaan erämaassa vaeltavalle kansalle Jumalan heille antamat kymmenen käskyä. Juhlaa vietetään myös sadonkorjuujuhlana.
Lehtimajajuhlam pääsiäinen ja viikkojuhla ovat perinteisesti olleet myös pyhäänvaellusjuhlia. Kun Jerusalemin temppeli oli vielä olemassa, tapana oli tehdä sinne pyhiinvaellus.
Elämänkaarirituaalit
Tooran mukaan juutalaiset poikalapset pitää ympärileikata kahdeksan päivän ikäisenä, mutta nykyään tämä asia herättää runsaasti keskustelua.
Kun tyttö täyttää 12 vuotta ja poika 13 vuotta, on aika viettää uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhlaa. Tyttöjen juhla on nimeltään bat mitsva ja poikien bar mitsva ja juhlaa vietetään yleensä syntymäpäivää seuraavana sapattina joko kotona tai synagogassa.
Juutalaisuus periytyy matriarkaalista linjaa pitkin eli äidin kautta. Jos juutalainen äiti synnyttää lapsen , lapsi on perinteisen juutalaisen käsityksen mukaan juutalainen.
Juutalaiset häät ovat yhteisön juhla. On olemassa jaksoja jolloin häitä ei ole soveliasta viettää. Pääsiäisen ja viikkojuhlan välinen jakso on tälläinen, koska silloin vietetään suruaikaa.
Hääpari valmistautuu hääjuhlaan perinteisesti paastoamalla. Osa juutalaisista noudattaa tätä perinnettä vieläkin mutta kaikki eivät noudata tätä perinnettä. Perinteisesti pari vihitään erityisen hääkatoksen alla.
Juutalaisen kuoltua seurakunnan hautausapuyhdistys huolehtii vainaja pesemisen ja valkoiseen kuolinvaatteeseen pukemisen. Seurakunnan hautausapuyhdistys järjestää myös hautajaiset, jotka juutalaisen perinteen mukaan pidetään kahden vuorokauden kuluessa kuolemasta.
Juutalaiset haudataan yksinkertaisin menoin. Mieluiten ruumis haudataan yksinkertaisessa ruumispussissa. Jos laki kieltää ilman arkkua hautaamisen ruumis haudataan yksinkertaisessa koristelemattomassa puuarkussa. Hautajaisiin ei tuoda kukkia. Tarkoituksena on osoittaa, että jokainen ihminen on samanarvoinen. Vuoden päästä hautajaisista järjestetään muistotilaisuus vainajalle.
Juutalaisuus ja ruoka
Eräs tärkeä juutalaisuuden piirre on puhtaus ja se koskee myös ruokailua. Košer- eli puhtaussäännökset perustuvat Tooraan.
Eläimet on jaettu sallittuihin ja kiellettyihin. Esimerkiksi sianlihan syönti ei ole säännösten mukaan sallittua, kun taas naudan lihaa ei voi syödä. Kiellettyihn ruokiin kuuluva myös äyriäiset ja riistalinnut.
Ruoka-aineet jaetaan myös kolmeen ryhmään: liharuoat, maitoruoat sekä neutraalit ruoat, joita ovat esimerkiksi kasvikset. Läheskään kaikki juutalaiset eivät noudat košer-ruokavaliota, mutta varsin moni välttää esimerkiksi sianlihan syömistä.
Juutalainen etiikka
Juutalaisessa uskonnollisessa ajattelussa ihmisellä on kaksi tärkeää suhdetta, suhde Jumalaan ja suhde toiseen ihmiseen. Kumpaakiin säädellään Toorassa. Jumalaa kohtaan ihmisen täytyisi Tooran mukaan osoittaa kuuliaisuutta.
Tooran kymmenessä käskyssä on määritelty, että toisen ihmisen henkeä ja omaisuutta tulee kunnioittaa.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on juutalaisen ajattelun mukaan erittäin tärkeää. Köyhistä ja kärsivistä on huolehdittava mahdollisimman hyvin. Kultainen sääntö, jonka mukaan ihmisen tulee kohdella toista niin kuin haluaa itseään kohdeltavan, on juutalaisuudessa tärkeä elämänohje.
Ihminen ja luonto ovat juutalaisuuden mukaan Jumalan luomina lähtökohtaisesti hyviä. Niimpä juutalaisuus lähtee siitä, että ihmisen lisäksi myös luontoa on kunnioitettava. Tämä perustuu jo Tooran antamaan ohjeesen siitä, että ihmisen tehtävä on luonnossa viljely ja varhelu. Ihmisellä on siis luonnossa erityien asema, mutta sei ei oikeuta luonnon sumeilematonta hyväksikäyttöä.
Juutalaisuus myöntää kuitenkin pahan olemassaolon sekä sen, että hyväksi luotu ihminen toimii joskus väärin eli tekee syntiä. Syntiä ihmisen pitää juutalaisuuden mukaan aidosti katua ja pyrkiä välttämään.
Juutalaisuuden asema Lähi-idässä
Juutalaisen kansallisuusaatteen, sionismin, synnyn myötä 1800-luvulla juutalaisia alkoi muuttaa yhä enemmän siirtolaisina Palestiinaan, koska heidän ajattelutavan mukaan Palestiian alue kuuluisi juutalaisille.
Toisen maailmansodan ja holokaustin jälkeen juutalaisille mahdollistettiin kansainvälisin sopimuksin muuttaminen Palestiinan alueelle.
Israel
Israel on ainoa valtio maailmassa, jonka väestöstä enemmistö on juutalaisia.
Israel myös tukee erityisesti juutalaisten maahanmuuttoa ja antaa heille kansalaisuuden, mutta myös ei- juutalaiset maahanmuuttajat hyväksytään. Heidän kohdallaan kansalaisuuden saaminen kestää viisi vuotta.
Israelin politiikassa vaikuttaa niin maallisia kuin uskonnollisiakin puolueita. Uskonnollisissa puolueissa on sekä maltillisia että radikaaleja ryhmiä.