Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta (Juutalainen vuodenkierto…
Juutalainen elämäntapa ja yhteiskunta
Uskonnon harjoittaminen kotona ja synagogassa
Sapatti on juutalaisuudessa tärkeä pyhäpäivä, jonka vietto perustuu kymmeneen käskyyn. Sapattia vietetään lauantaisin. Sapattina ei pitäisi tehdä mitään työtä, vaan silloin keskitytään rukoiluun lepoon ja Tooran lukemiseen.
Synagoga-sana tulee kreikan kielen yhteen kokoontumista tarkoittavasta sanasta. Synagogaan kokoonnutaan erityisesti sapattina eli lauantaina. Jumalanpalveluksissa luetaan Tooraa sekä muita Heprealaisen raamatun tekstejä. Tooraa luetaan jumalanpalveluksissa kokonaan läpi vuoden kuluessa.
Kotona sekä synagogajumalanpalveluksissa käytetään rukouskirjaa nimeltä Siddur. Siddur sisältää erilaisiin tilanteisiin soveltuvia rukouksia arkeen sekä sapatin viettoon.
Synagogassa tärkein esine on Toora-käärö. Sitä säilytetään erillisessä kaapissa, joka on synagogan itäseinustalla. Keskellä synagogaa on bima eli koroke, mistä Tooraa luetaan.
Erityisesto ortodoksijuutalaisissa synagogissa naiset ja miehet istuvat erillään.
Elämärituaalit
Juutalaisuus periytyy periaatteessa matriarkaalista linjaa pitkin eli äidin kautta. Jos juutalainen äiti synnyttää lapsen, lapsi on perinteisen juutalaisen käsityksen mukaan juutalainen.
Juutalaiset poikalapset kuuluu Tooran mukaan ympärileikata kahdeksan päivän iässä.
Kun tyttö täyttää 12 vuotta ja poika 13 vuotta , on aika viettää uskonnollisen täysi-ikäisyyden juhlaa. Tyttöjen juhla on nimeltään bat mitsva ja poikien bar mitsva ja tätä juhlaa vietetään yleensä syntymäpäivää seuraavana sapattina synagogassa ja kotona.
Juutalaiset häät ovat yhteisön juhla. Juutalaisessa kalenterissa on jaksoja, joiden aikana häitä ei ole soveliasta viettää.
Perinteisesti hääpari valmistautuu vihkimiseen paastoamalla. Jotkut noudattavat tätä tapaa edelleen, mutta eivät kaikki.
Kun juutalainen kuolee, seurakunnan hautausapuyhdistys huolehtii vainajan pesemisestä ja valkoiseen kuolinvaatteeseen pukemisesta. Tämä yhdistys järjestää myös hautajaiset, jotka perinteen mukaan on pidettävä kahden vuorokauden kuluessa kuolemasta.
Juutalaiset haudataan yksinkertaisin menoin. Ruumis haudataan mieluiten yksinkertaisessa ruumispussissa. Jos maan laki ei salli hautaamista ilman arkkua, niin käytetään yksinkertaista, koristelematonta puuarkkua.
Juutalainen vuodenkierto
Juutalaisen kalenterin perustana on sekä kuun että auringon kierto. Vuosi kestää 353-355 päivää.
Juutalainen uusi vuosi, roš hašana, joka ajoittuu syys- tai lokakuulle ja kestää kaksi päivää. Synagogassa uutta vuotta edeltävän kuukauden jumalanpalveluksissa puhalletaan pässinsarvesta valmistettuun torveen šofariin.
Uuden vuoden juhlaa seuraa kymmenen päivän ajanjakso, jonka aikana ihmisen pitäisi muistella edellisenä vuonna tekemiään syntejä ja katua niitä. Ajanjakso päättyy suureen sovintopäivään eli jom kippur -juhlaan, joka on juutalaisista juhlista tärkein. Suuren sovintopäivän aikana paastotaan ja rukoillaan.
Lehtimajajuhla eli sukkot sijoittuu myös syksyyn, suuren sovintopäivän jälkeen. Tällöin juutalaiset rakentavat mahdollisuuksien mukaan pihoillensa majoja lehtevistä oksista.
Keskellä talvea vietetään valon juhlaa, hanukkaa, joka kestää kahdeksan päivää. Juhlan taustalla on vuonna 165 eKr. tapahtunut Jerusamelin temppelin häpäisy, kun hellenistijuutalaiset ja ei-juutalaiset selukidit tunkeutuivat temppeliin makkabilaiskapinan aikana ja tekivät siitä Zeuksen palvontapaikan.
Keväällä, viikkoa ennen pesahia eli pääsiäistä, vietetään purim-juhlaa. Juhlan tausta on Heprealaisen raamatun Esterin kirjassa, missä kerrotaan, miten juutalainen Ester onnistui neuvokkuudellaan pelastamaan juutalaiset heitä uhanneelta joukkotuholta.
Pääsiäinen eli pesah sijoittuu kevääseen ja on yksi tärkeimmistä juutalaisten vuotuisista juhlista. Vietetään juutalaisen Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi ja se kestää yleensä seitsemän päivää
Viikkojuhla eli šavuot sijoittuu seitsemän viikon ja yhden päivän päähän pääsiäisestä. Juhlaa vietetään sen Tooran kertomuksen muistoksi, jossa Mooses tuli toisen kerran alas vuorelta tuomaan erämaassa vaeltavalle kansalle Jumalan heille antamat Kymmenen käskyä.
Lehtimajajuhla, pääsiäinen ja viikkojuhla ovat perinteisesti olleet pyhiinvaellusjuhlia.
Juutalaisuus ja ruoka
Yksi tärkeä piirre juutalaisessa elämäntavassa on puhtaus, joka koskee mm. ruokailua.
Košer- eli puhtaussäännökset perustuvat Tooraan ja sen myöhempään tulkintaan ja määrittävät, mitä saa syödä ja mitä ei.
Eläimet on jaoteltu sallittuihin ja kiellettyihin. Esim. sianlihan syönti ei ole säännösten mukaan sallittua, kun taas naudanlihaa voi syödä.
Kiellettyihin ruokiin kuuluvat myös esim. äyriäiset ja riistalinnut.
Ruoka-aineet jaetaan kolmeen ryhmään: liharuoat, maitoruoat ja neutraalit ruoat, joita ovat esimerkiksi kasvikset.
Juutalainen etiikka
Juutalaisessa uskonnollisessa ajattelussa ihmisellä on kaksi tärkeää suhdetta, suhde Jumalaan ja suhde toisiin ihmisiin. Kumpaakin säädellään Toorassa.
Tooran kymmenessä käskyssä on määritelty, että toisen ihmisen henkeä ja omaisuutta tulee kunnioittaa.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on juutalaisen ajattelun mukaan erittäin tärkeää. Köyhistä ja kärsivistä on huolehdittava mahdollisimman hyvin.
Kultainen sääntö, jonka mukaan ihmisen tulee kohdella toista niin kuin haluaa itseään kohdeltavan, on juutalaisuudessa tärkeä elämänohje.
Ihminen ja luonto ovat juutalaisuuden mukaan Jumalan luomina lähtökohtaisesti hyviä. Juutalaisuudessa on siis tärkeää kunnioittaa ihmisiä ja luontoa.
Juutalaisuus myöntää pahan olemassaolon sekä sen, että hyväksi luotu ihminen toimii väärin eli tekee syntiä.
Juutalaisuuden asema Lähi-idässä
Juutalaisuuden kansallisaatteen, sinonismin, synnyn myötä 1800-luvulla juutalaisia alkoi muuttaa yhä enemmän siirtolaisina Palestiinaan, koska heidän ajattelutavan mukaan Palestiinan alue kuuluisi juutalaisille
Toisen maailmansodan ja holokaustin jälkeen juutalaisille mahdollistettiin kansainvälisin sopimuksin muuttaminen Palestiinan alueelle.
Israel
Ainoa valtio maailmassa, jonka väestöstä enemmistö on juutalaisia.
Tukee erityisesti juutalaisten maahanmuuttoa ja antaa heille kansalaisuuden, mutta myös ei-juutalaiset hyväksytään. Heidän kohdallaan kansalaisuuden saaminen kestää viisi vuotta.
Israelin politiikassa vaikuttaa niin maallisia kuin uskonnollisiakin puolueita. Uskonnollisissa puolueissa on sekä maltillisia että radikaaleja ryhmiä.