Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
BIOLOGINEN NÄKÖKULMA - aivojen ja hermoston toiminta (TUNTEIDEN…
BIOLOGINEN NÄKÖKULMA - aivojen ja hermoston toiminta
HERMOSTO
KESKUSHERMOSTO
aivot
selkäydin
Hermoston säätelykeskus - vireystila, unirytmi, motoriset toiminnot ja kognitiivinen toiminta
ÄÄREISHERMOSTO
SOMAATTINEN HERMOSTO
Aistinelinten ja lihasten yhteydenpito keskushermostoon
tuntohermot, liikehermot
AUTONOMINEN HERMOSTO
SYMPAATTINEN
parantaa elimistön kykyä selviytyä vaara- ja stressitilanteissa
taistele tai pakene -reaktio
PARASYMPAATTINEN
elimistön voimavarojen palautuminen levossa
TEHTÄVÄT
toimii itsenäisesti
säätelee keskeisiä elintoimintoja
vaara- ja stressitilanteet
homeostaasin säätely
Aistitiedon välittyminen keskushermostoon (sensorinen tieto), liikekäskyjen välittyminen keskushermostosta lihaksiin (motorinen tieto)
HERMOVERKOT
Useiden hermosolujen ja niiden välisten yhteyksien muodostama kokonaisuus, joka on erikoistunut tiettyyn toimintaan
HERMOSTOLLISET JÄRJESTELMÄT
BAS - Lähestymiskäyttäytymisjärjestelmä
Eri puolilla aivoja sijaitsevat hermoverkot, jotka keskeisiä motivaation ja mielihyvän kannalta
Dopamiini
Henkilöt, joilla aktivoituu herkästi, hakevat mielihyvää sosiaalisista tilanteista, korkealla ekstraversiossa
BIS - Välttämiskäyttäytymisjärjestelmä
Aivojen hermoverkkojen kokonaisuus, joka yhteydessä ahdistavien tunteiden ja stressin kokemiseen
Limbinen järjestelmä: mantelitumake ja niiden yhteydet muihin alueisiin
Henkilöllä korkea aktivoituminen: yhteydessä taipumukseen kokea kielteisiä tunteita, ahdistusta ja stressiä
Aktivoituu erityisesti, kun yksilö kohtaa vaaraan ja epämiellyttäviin kokemuksiin liittyviä ärsykkeitä.
Jokaisella molemmat järjestelmät
Aivojen plastisuus vaikuttaa siihen, kummasta tulee aktiivisempi ja taas toisinpäin hermosto ohjaa tietynlaista toimintaa kohti
HERMOSTON SOLUT
HERMOSOLU = neuroni
GLIASOLU = hermoston tukisolu
AIVOJEN OSAT JA RAKENNE
ISOAIVOT
Kaksi puoliskoa
LATERALISAATIO
AIVOKUORI
poimuttunut kuorikerros
Neljä osaa
OTSALOHKO
suunnitelmallisuus, tarkkaavaisuus, itsesäätely, työmuisti
OHIMOLOHKO
kuulotieto
PÄÄLAKILOHKO
tuntotiedon käsittely, avaruudellinen hahmottaminen, tarkkaavaisuuden säätely
TAKARAIVOLOHKO
näkötieto
pääosin harmaanvärisiä hermosoluja
ENSISIJAISET AISTIALUEET
Näköaivokuori
Tuntoaivokuori
Liikeaivokuori
Kuuloaivokuori
VALKEA AINE AIVOKUOREN ALAPUOLELLA
pääosin ratoja, joilla aivokuoren ja muiden
aivojen osien hermosolut ovat yhteydessä toisiinsa
TALAMUS
Aistiteto kulkee aivokuorelle
TYVITYMAKKEET
Keskeisiä rakenteita tahdonalaisten liikkeiden säätelyssä ja erilaisten
taitojen oppimisessa
PIKKUAIVOT
Liikkeiden hallinta, tarkkuus ja ajoitus, tarkkaavaisuuden suuntaus
AIVORUNKO
säätelee peruselintoimintoja (hengitys)
LIMBINEN JÄRJESTELMÄ
tärkeä tunteiden, halujen ja muistin kannalta
HIPPOKAMPUS
Tiedon siirto lyhytkestoisesta pitkäkestoiseen muistiin
MANTELITUMAKE = AMYGDALA
Tunnereaktioiden muistaminen ja prosessointi
TALAMUS
Aistinelimistä tulevan tiedon väliasema
HYPOTALAMUS
Autonomisen hermoston säätelykeskus
Janoon, nälkään ja sukupuoliviettiin liittyvät tuntemukset
MIELENTERVEYS JA AIVOT :
BIOLOGISET TAUSTATEKIJÄT
GEENIVARIANTIT
jotkut havaittu olevan yhteydessä mielenterveyshäiriöiden kohonneeseen riskiin
ei kuitenkaan yksittäistä geeniä, joka altistaisi
osa vaikuttaa suoraan ja toiset riskiä lisäävien geenien toimintaan
5-HTT -geeni havaittu olevan altistava tekijä
VÄLITTÄJÄAINETOIMINNAN MUUTOKSET
Masennus
Serotoniinihypoteesi
Kohonnut tulehdustila
Tunteisiin liittyvien aivoalueiden toiminta
RASKAUDEN AIKAISET ONGELMAT
Perimän ja ympäristön vuorovaikutus
Stressi-haavoittuvuus -malli
Temperamentti
OPPIMINEN JA AIVOT
PLASTISUUS
Aivojen hermosoluyhteyksien jatkuva muovautuminen
Huotilainen (2014) muusikoilla tietyt hermoradat muovautuneet vahvemmiksi ja tieto siirtyy nopeammin aivoalueiden välillä kuin harrastamattomilla.
Jonkin asian/taidon toistaminen vahvistaa hermosolujen välisiä yhteyksiä
HIPPOKAMPUS
Uusien opittujen asioiden mieleen tallentaminen ja palauttaminen
OTSALOHKOT
Tarkkavaisuus
Muisti
HEIKENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ
Väsymys
Oppimiseen vaaditaan riittävä vireystaso
Stressi
TEMPERAMENTTI
Liisa Keltikangas-Järvinen
vaikuttaa siihen, millainen opiskelutyyyli on henkilölle luontevin ja kuinka helposti ihminen kyllästyy
Huonoja temperamenttipiirteitä koulumaailmassa: korkea aktiivisuus, korkea sinnikkyys, korkea häirittävyys
AISTIMINEN JA HAVAITSEMINEN AIVOISSA
Aistinelimet ja aistinreseptorit
Sensorinen
Esim. tuntoaistimus välitetään iholta ihohermoja pitkin selkäytimeen ja sieltä aivoihin tuntoaivokuorelle
Ensisijaiset aistialueet
Havainnon syntymiseen vaikuttavat lisäksi skeemat, muistot, autonomisen hermoston reaktiot
Useat eri hermoston osat aktivoituvat havaitsemisen aikana
KEHITYS JA AIVOT
BIOSOSIAALINEN KEHITYS
TEMPERAMENTTI
Perimä määrittää suurimman osan
myös äidin raskaudenaikaiset tekijät
Yksilöiden väliset erot hermoston toiminnassa
Thomas & Chess (1970-luku)
9 temperamenttipiirrettä (sinnikkyys, mieliala)
Mary Rothbart (s.1940)
Ulottuuvuudet: itsesäätely, taipumus kokea negatiivisia tunteita ja ulospäinsuuntautuneisuus
Näkyy eri ikävaiheissa eri tavoin
Ympäristön ja temperamentin yhteensopivuus
Urie Bronfenbrenner (1917-2005)
EKOLOGISTEN JÄRJESTELMIEN TEORIA
Lähi- ja etäympäristö vaikuttavat yksilöön
Adoptio- ja kaksostutkimukset
AIVOJEN PLASTISUUS
AIVOJEN TOIMINNALLINEN KEHITYS
Hermoverkot muodostavat yhteyksiä toisiinsa ja niiden toiminta muokaantuu eri puolilla aivoja erilaisiksi
ETUOTSALOHKOT
kehittyvät aktiivisesti 25-vuotiaaksi saakka
Ensimmäisten elinvuosien aikana aivoissa syntyy jopa 700-1000 uutta hermosolujen välistä yhteyttä joka sekunti
Suurinta sikiöaikana ja lapsuudessa
kyky oppia nopeasti
Säilyy kuitenkin koko elämän ajan
HERKKYYSKAUSI
kehitysvaihe, jolloin kyvyn oppiminen hermoston kehityksen kannalta otollista
aivot muovautuvat herkästi kokemusten ja harjoittelun myötä
alkamiseen ja loppumiseen vaikuttavat myös
aivovauriot
lääkkeet
Esim. kielen oppiminen 1-6-vuotiaana
Tutkimukset osoittavat, että ikäkausien aikana lapsi tarvitsee sekä ravintoa ja suojaa että hoivaa ja virikkeitä
MUISTI
Varhaislapsuus ei tallennu mieleen, sillä hippokampus kehittymätön
PERSOONALLISUUS JA AIVOT
PERSOONALLISUUDEN PIIRTEET
#
ADAPTIIVISUUS
Evoluutio suosinut taipumuksia, jotka tukevat kilpailua, ryhmän hyvinvointia ja sosiaalista yhteyttä muihin
BIS- JA BAS -JÄRJESTELMÄT
#
GEENIPERIMÄ
Puolet ihmisten välillä nähtävästä vaihtelusta olisi selitettävissä periytyvillä geneettisillä eroilla
McAdams persoonallisuusmallin ensimmäinen taso taipumukselliset piirteet
#
KORKEAN TASON KOGNITIIVISET TOIMINNOT
AJATTELU
käsitellään havainto- ja muistitietoa esim. päättelemällä, päätöksenteolla, ongelmanratkaisemalla, kategorisoimalla..
Käytetään siis havaitsemiseen ja muistiin ja muihin liittyviä aivoalueita
KIELI
KLASSINEN KIELEN PROSESSOINNIN MALLI
Brocan alue = kielen tuottamisen keskus
Wernicken alue = puheen ymmärtämisen keskus
Yhdistää yksi hermorata
LATERALISAATIO
90% ihmisistä vasen aivopuolisko tärkeämpi puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä
KIELEN PROSESSOINNIN PÄIVITETTY MALLI (Tremblay & Dick 2016)
Kielen hermoverkko levittäytyy laajasti useille alueille aivokuorella ja sen alapuoleisille alueilla
ASIANTUNTIJUUS
Ihminen pystyy soveltamaan rakentamiaan skeemoja uusissa tilanteissa, mutta myös entiset skeemat kehittyvät ja uudistuvat oppimisen ja kokemusten karttumisen myötä.
Asiantuntijoilla on vahvemmat hermoverkkojen väliset yhteydet kuin muilla
PSYKOLOGIAN ALOJA
NEUROPSYKOLOGIA
pyritään selvittämään ja ymmärtämään psykologisten ilmiöiden hermostollista perustaa
KOGNITIIVINEN NEUROTIEDE
pyritään selvittämään mielen ja aivojen yhteyttä
EVOLUUTIOPSYKOLOGIA
näkökulmassa aivoissa on nähtävissä noin kolme erilaista kehitystasoa, joista päällimmäisin aivokuori on ihmisillä kehittynein.
AIVOTUTKIMUS
Stimulointimenetelmät
TMS
AIVOTUTKIMUSMENETELMÄT
RAKENTEELLISET
MRI
TOIMINNALLISET
EEG
MEG
fMRI
TAPAUSTUTKIMUS
H.M
Phineas Cage
ELÄINKOKEET
José Delgado
Martinez
TUNTEIDEN HERMOSTOLLINEN PERUSTA
LIMBINEN JÄRJESTELMÄ
#
TALAMUS
Väliasema, viesti haarautuu aivokuorelle ja mantelitumakkeeseen
HYPOTALAMUS
Rekisteröi ihmisen tarvetiloja
Ohjaa, lähettää impulsseja, joka saa autonomisen hermoston reagoimaan.
MANTELITUMAKE
Mantelitumaketunteet
viha
pelko
nopea analyysi vaaroista
Tunteiden säätely ja niiden liittäminen muistoihin
MIELIHYVÄRATA
HERMOVERKOT
#
PELKOJÄRJESTELMÄ
#
PALKKIOJÄRJESTELMÄ
#
Tunteiden toiminta perustuu näiden toimintaan, ei vain tiettyyn osaan aivoissa.
VÄLITTÄJÄAINEET
OKSITOSIINI
rakkaushormoni
SEROTONIINI
tasoittaa tunteita
vajaus yhteydessä alakuloisuuteen, masentuneisuuteen, krooniseen väsymykseen
DOPAMIINI
mielihyvähormoni
tyvitumakkeet tuottavat
#
erityisesti nucleus accumbens -tumake
AIVOKUORI
#
#
Tunteiden kokeminen, säätely (otsalohkon etuosat)
Tuntoaivokuori
Tunteiden käsittely = tunnekokemus
BIS- ja BAS -järjestelmät
AUTONOMINEN HERMOSTO
#
#
PEILISOLUT
Onnistutaan samaistumaan toisen ihmisen tunteisiin
Omat tunteet aktivoituvat, jos näkee toisen pelottavassa tilanteessa
TUNNETIEDON KÄSITTELYN KAKSI REITTIÄ (LeDoux)
NOPEA REITTI
Aistitieto nopeasti mantelitumakkeeseen ja käynnistää autonomisen hermoston toiminnan
HIDAS REITTI
Välittää näkötietoa näköaivokuorelle, liittyy aistitietoon
MUISTI JA AIVOT
AISTIMUISTI
#
Hermosto "muistaa" aistitun tiedon hetken ajan
TYÖMUISTI
#
toiminnalle oleellisia useat aivoalueet ja hermoverkot
Tärkeitä alueita aivokuoren otsalohkojen etuosat (keskusyksikkö) ja päälakilohko
Pikkuaivot motoristen taitojen, liikesarjojen tallentamisessa ja muistamisessa
SÄILÖMUISTI
#
#
KONDOLISAATIO
Muistijäljet tallentuneina hermosolujen väliseen aktivaatioon laajasti aivokuorella
Hermosolujen välisten yhteyksien vahvistuminen
Hermostollinen prosessi, jossa muistissa työstettävä asia lujittuu niin, että siitä jää muistijälkiä säilömuistiin
HIPPOKAMPUS
toimii tiedon väliaikaisena varastona ja ohjaavat muistijäljen muodostumista ja lujittumista aivokuorella
Tietomuistojen tallentuminen
Pikkuaivot ja tyvitumakkeet
taitojen implisiittinen tallentaminen
REKONDOLISAATIO
TARKKAAVAISUUS JA AIVOT
ALUEET
Ensisijaiset aistialueet
toisen aistin tarkkailu saattaa heikentää toisen aistin tarkkaailuun erikoistuneen alueen aktivaatiota aivoissa
Otsa- ja päälakilohkon alueet mahdollisesti osallistuvat lisäksi tarkkaavaisuuden ohjaamiseen.
Näön tarkkaavaisuuden ohjaaminen (Corbetta & Schulman 2002)
Dorsaalinen järjestelmä (tahdonalaisen tarkkaavaisuuden ohjaaminen)
otsa- ja päälakilohkojen yläosien alueita
Ventraalinen järjestelmä (tahattoman tarkkaavaisuuden suuntaaminen)
oikean aivopuoliskon ohimo- ja päälakilohkon liittymäkohta ja alue otsalohkon alaosassa
TARKKAAVAISUUDEN HÄIRIÖITÄ
Neglect
toinen aivopuolisko vaurioitunut
ADHD
Joillakin aivokuori tavallista vähemmän poimuttunut, etuotsalohkot ja pikkuaivot saattavat olla pienemmät, vasenetuotsalohko vähemmän aktiivinen kuin yleensä