Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Havaitseminen (06 Ärsykkeestä havaintoon (havainnon muodostuminen ja…

- - - - havaitsemisprosessissa tarvitaan usein kahdenlaista lähestymistapaa
        
        ympäristön ärsykkeet vaikuttavat
        
        ärsykelähtöinen prosessointi
        
        käynnistyy, kun katsoja silmäilee kohdetta
        
        tiedonkäsittely etenee alhaalta ylös, aistielimistä aivokuoreen
        
        yksinään riittämätöntä
        
        tarvitaan myös
        skeemalähtöinen prosessointi
        
        skeemalähtöinen prosessointi
        
        lähtökohtina yksilön sisäiset mallit ja odotukset
        
        ohjaavat aistielimiin tulevien ärsykkeiden käsittelyä ja vertailua
        
        toteutuu, jos katsojalle syntyy oivallus kuvan hahmosta tai hän saa vihjeen
        
        etenee ylhäältä alas, aivokuoresta aistielimiin
        
        tarvitaan tilanteissa, joissa ärsyke on puutteellinen, monitulkintainen tai epäselvä, tai esiintyy vain lyhyen ajan
      - ärsyke- ja skeemalähtöinen prosessointi toimivat vuorovaikutuksessa keskenään ja täydentävät toisiaan
  - - - aivoissa
        
        nousevia
        
        aistielimistä talamuksen kautta aivokuorelle
        
        laskevia
        
        aivokuorelta alas talamukseen ja muihin aivojen osiin
  - - - rinnakkaisuus
        
        esim.
        
        näköärsykkeen eri piirteitä (väri, muoto, liike) käsitellään rinnakkain eri näköalueilla
        
        näkö-, kuulo- ja tuntotietoa käsitellään ja yhdistellään hermoratojen välityksellä samanaikaisesti
        
        toistuu eri tasoilla -> nopea tiedonkäsittely
  - - - ärsykelähtöinen prosessointi
        
        alhaalta ylös
        
        aistielimistä aivokuorelle
        
        nousevat radat
      - skeemalähtöinen prosessointi
        
        ylhäältä alas
        
        aivokuorelta aistielimiin
        
        laskevat radat
- - - - ‘’kamera’’
      - valo -> pupillin läpi linssiin -> linssi taittaa valon -> valo verkkokalvolle -> valo imeytyy verkkokalvolle -> verkkokalvon pohjassa, reagoivat valoon
        
        -> hermosolut lähtevät verkkokalvolta -> niiden aksonit yhtyvät näköhermoksi -> näköhermo johtaa silmästä talamukseen
        
        näköristissä - näköhermon sisemmät ja nenänpuoleiset hermosyyt risteävät - vastakkaiseen aivopuoliskoon -> molempien silmien vasemmanpuoleiset näkökentät kuvastuvat oikeaan aivopuoliskoon ja molempien silmien oikeanpuoleiset näkökentät kuvastuvat vasempaan aivopuoliskoon
        
        näköhermon alkukohta verkkokalvolla = ‘’sokea piste’’, koska siinä ei ole sauva- ja tappisoluja
        
        n. puolet näköhermon aksoneista lähtee foveasta (tarkan näön alue)
        
        n. 50% takaraivon näköalueesta saa tietoa fovealta
        
        silmä tekee nopeita liikkeitä (4-5 krt/sec), jotta katse (fovea) kohdistuu-> kuva koko näkökentästä tarkentuu ja hahmottuu
        
        silmän nopeat liikkeet = sakkadit
        
        pupilli = iiriksen valoa säätelevä aukko, supistuu kirkkaassa valossa ja laajenee hämärässä
        
        linssi = auttaa kohdistamaan mahd. paljon valoa tarkan näön alueelle = foveaan
        
        sauvasolut
        
        reagoivat valon voimakkuuteen, erikoistuneet hämärässä näkemiseen ja liikkeen tunnistamiseen
        
        tappisolut
        
        aktivoituvat kirkkaassa valaistuksessa ja rekisteröivät värejä
        
        kolme eri tyyppiä, herkkiä eri aallonpituuksille
        
        Foveassa vain tappeja
  - - - mikä-reitti
        
        alempi rata, johtaa takaraivosta ohimoon
        
        ympäristön kohteiden tunnistaminen
        
        liikkeen, värin, muodon ja kolmiulotteisuuden perusteella
        
        verrataan kohteen muistitietoon ja kohde nimetään
        
        agnosia = kyvyttömyys tunnistaa kohteita tai niiden ominaisuuksia, mikä-reitin häiriö
      - miten-reitti
        
        ylempi rata, johtaa päälaenlohkoon
        
        prosessoi avaruudellista tietoa, ympäristön kohteiden sijaintia ja omaa sijaintia suhteessa ympäristön kohteisiin
        
        ataksia = vaikeus ohjata liikkeitä näkötiedon avulla, mikä-reitin häiriö
        
        henkilö tunnistaa esineen, mutta ei osaa tarttua siihen kädellään, vaan osuu harhaan
- - - - havainto luontaisesti pyrkii tähän
      - liittyy havainnon visuaalisiin piirteisiin
        
        muoto, koko, vaaleus, väri
      - katselukulman muuttuessa esineet eivät muuta muotoaan
      - tutut esineet tulkitaan samankokoisiksi välimatkasta riippumatta
      - vaikuttavat tekijät
        
        kokemukset, oppiminen
      - eineiden vaaleus ja väri havaitaan pysyvinä
  - - - kuvat heijastuvat verkkokalvoille hieman eri kulmista -> eivät koskaan ole identtiset
      - kohteen etäisyys vaikuttaa erojen selkeyteen
      - syvyyshavainnot
        
        binokulaarinen syvyyshavainto
        
        kun katsoo kahdella silmällä muodostuu
        
        mahdollistaa kolmiulotteisten syvyyshavaintojen muodostamisen kahdesta kaksiulotteisesta verkkokalvon kuvasta
        
        muodostamiseen vaikuttaa myös katseen kohdistaminen kohteeseen
        
        binokulaariset syvyysvihjeet
        
        verkkokalvolle muodostuu kohteesta kaksi erilaista kuvaa
        
        silmien lihasliikkeiden kautta välittyvät vihjeet
        
        silmät katsovat kieroon katsoessa hyvin lähellä olevaa kohdetta
        
        silmät katsovat suoraan eteenpäin katsoessa kaukana olevaa kohdetta
        
        monokulaarinen syvyyshavainto
        
        mahdollista myös, kun katsotaan yhdellä silmällä
        
        monokulaariset syvyysvihjeet mahdollistavat = esim. perspektiivi, varjot, esineiden lomittaisuus
        
        tarvitaan kaksiulotteisten kuvien katsomiseen
        
        täydentävät binokulaarista
        
        monokulaariset syvyysvihjeet
        
        täysin tai osittain toisen esineen taakse jäävä esine havaintaan kauempana olevaksi
        
        lomittaisuus
        
        varjot
        
        vihjeet esineen sijainnista
        
        etäisyys horisontista
        
        horisontin alapuolen esineet havaitaan sitä kauempana mitä korkeammalla sijaitsevat
        
        horisontin yläpuolen esineet havaitaan sitä kauempana mitä matalammalla sijaitsevat
        
        suhteellinen koko
        
        tieto esineen koosta
        
        esim. esineet tiedetään samankokoiseksi -> pienempi kauempana ja suurempi lähempänä
        
        maiseman epätarkemmat kohteet kauempana kuin selkeämmät
        
        epätarkkuus
        
        kaukaisten kohteiden sinertävyys
        
        mitä lähempänä samansuuntaiset suorat viivat sitä kauempana sijaitsevat
        
        lineaarinen perspektiivi
        
        liike
        
        kauempana sijaitsevat esineet näyttävät liikkuvan hitaammin kuin lähempänä sijaitsevat
  - - - skeemat, fysiologiset syyt, ärsykkeen epäselvyys/lyhytaikaisuus
  - - - olennaista näkökentän kohteiden tunnistamiselle
    - - yhtenäinen, pienempi alue
      - symmetrinen alue
        
        vaakasuorat ja pystysuorat linjat