Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA (1914 (Schlieffenin suunnitelma (Saksan suurin…
ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA
1914
Sarajevon laukaukset
Kiristynyt tilanne eskaloitui Sarajevossa kesällä 1914
- Itävalta-Unkarin kruununprinssi Frans Ferdinand oli seuraamassa sotaharjoituksia Sarajevossa, kun serbinationalistiseen Musta käsi -salaseuraan kuulunut Gavrilo Princip murhasi kruununprissin
- Itävalta-Unkari syytti Serbiaa salamurhan tilaamisesta
- Itävalta-Unkari julisti sodan Serbiaa vastaan 28.7.1914
- heinäkuuta Venäjä julisti yleisen liikekannallepanon lähettääkseen joukkoja Serbian tueksi
Saksa vaati Venäjää perumaan liikekannallepanon ja Ranskaa julistautumaan puolueettomaksi
-> 1. elokuuta Saksa julisti sodan Venäjää vastaan ja 3. elokuuta Ranskaa vastaan
Saksa ja Venäjä ottivat ensimmäisen kerran yhteen Tannenbergissä, jossa saksalaiset kukistivat Venäjän. Syitä voitokkaaseen taisteluun olivat mm. venäläisten salaamaton radioliikenne ja venäläisten komentajien erimielisyydet
Schlieffenin suunnitelma
Saksan suurin pelko oli joutua kahden rintaman sotaan. Schlieffenin suunnitelman mukaan saksalaisten oli määrä ottaa ensin nopea voitto Ranskasta ennen kuin venäläiset ehtivät keräämään joukkonsa.
Saksan hyökkäys Belgian kautta kohti Ranskaa eteni hyvin. Päästyään Marne-joelle 40 km päähän Pariisista sakasalaiset kuitenkin aliarvioivat ranskalaiset ja siirsivät joukkojaan itärintamalle, vaikkei Pariisia oltu vielä vallattu.
Britit lähettivät joukkonsa Ranskan tueksi ja yhdessä he pakottivat saksalaiset perääntymään pohjoiseen. Tapahtumaa kutsutaan Marnen ihmeeksi.
Saksan hyökkäys pysähtyi ja seuraavat neljä vuotta käytiin asemasotaa Ranskan pohjoisosissa, joissa rintamalinja ei liikkunut suuntaan eikä toiseen.
SODAN OSAPUOLET
Keskusvallat
- Saksan ja Itävalta-Unkarin kaksiliitto
- Saksan, Itävalta-Unkarin ja Italian kolmiliitto
Ympärysvallat
- Ranskan ja Venäjän liitto
- Ranska ja Iso-Britannia (entente-cordiale)
- Yhdysvallat (1917)
Taustalla suurvaltojen välinen kilpailu, pelko toisiaan kohtaan sekä sotilaallinen varustelu.
Balkanilla ns. "Balkanin ruutitynnyri" eli eri maiden väliset kiistat kiristivät tilannetta entisestään
1915
Lusitania
- Saksa ei sallinut joukkojen ja sotamateriaalin kuljettamista Yhdysvalloista Eurooppaan
- saksalainen sukellusvene upotti Lusitania laivan Irlannin aluevesillä, laivalla kuljetettiin matkustajien lisäksi voita ja laardia
- turmassa kuoli melkein 1200 ihmistä
- upotus nosti valtavan kohun, Britannia tuomitsi upotuksen ja Saksa puolusteli upotusta
- vuonna 2008 laivan todettiin sisältäneen myös kiväärin patruunoita ja kranaattien kuoria
1916
Verdunin taistelu käytiin Saksan ja Ranskan välillä vuonna 1916.
Saksalaisten strategiana oli Falkenhaynin verenvuodatusteoria eli saksalaisten tavoitteena oli tuhlata mahdollisimman paljon Ranskan resursseja ja vuodattaa Ranskan armeija kuiviin.
Taistelun loppuvaiheessa saksalaiset joutuivat siirtämään joukkojaan Sommeen. Taistelu päättyi tuloksettomana eikä Falkenhaynin suunnitelma onnistunut.
Sommen taistelun tarkoituksena oli heikentää saksalaisten hyökkäystä Verdunissa. Se käytiin Iso-Britannian ja Saksan välillä. Myös ranskalaisia joukkoja osallistui taisteluun.
Sommen taistelu on koko sotahistorian verisin taistelu ja jo sodan ensimmäisenä päivänä kaatui 20 000 brittisotilasta. Sodan johto ei ymmärtänyt sotilaiden epätoivoista tilannetta, sillä hyökkäystä johdettiin puhelimitse kaukaa rintamalinjojen takaa.
Sommen taistelut siirsivät rintamalinjaa vian 12 kilometriä ympärysvaltojen eduksi.
- talvi 1916-1917 oli kylmä
- Saksassa oli elintarvikepula ympärysvaltojen saarron takia
- talvea kutsutaan lanttutalveksi, koska perunaakaan ei ollut riittävästi vaan kansan piti tyytyä lanttuun
Oli luvattu, että sota olisi nopeasti ohi ja sotaväsymys alkoikin näkyä armeijoissa jo ensimmäisenä sotajouluna. Sotilaiden intoa laski asemasota, jossa selvää voittajaa ei oltu nähtävissä. Taisteluiden ainoa näkyvä tulos olivat sadattuhannet kuolleet.
Verdunissa taistelu meinasi kaatua ranskalaisten sotilaiden kapinaan.
1917
Yhdysvallat liittyivät sotaan
- rajoittamattoman sukellusvenesodan vaikutukset Saksan ja Yhdysvaltojen väleihin
- Saksan ehdottama sopimus Meksikolle, jossa Meksiko liittyisi sotaan USA:ta vastaan
- ympärysvallat olivat velkaantuneet Yhdysvalloille, eikä hävinnyt osapuoli pystyisi maksamaan velkojaan takaisin
- sota kiihdytti USA:n teollisuutta
- Lusitanian upotus
1918
-
Sotaan kyllästynyt väestö syöksi Saksan keisarin vallasta ja Saksan ja Itävalta-Unkarin hallitukset pyysivät aselepoa USA:n presidentiltä 11.11.1918
-