Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Psykologia 3, Kuuloaisti, Näköaisti - Coggle Diagram

- - - - hermosolun osat s.29:
        
        sooma; sisältää tuman, jossa solun toimintaa ohjaavat geenit
        
        tuojahaarakkeet eli dendriitit; vastaanottavat tietoa toisista hermosoluista
        
        viejähaarake eli aksoni; tietoa vievä haarake, jonka kautta hermoimpulssi kulkee kohti synapsia
        
        myeliinituppi; hermosolujen aksonia ympäröivä rasvainen kuori, jossa on tasaisin välin aukkoja eli kuroumia; nopeuttaa hermoimpulssin kulkua
        
        myelinisoituneessa hermosolussa hermoimpulssin kulku on nopeinta, koska impulssi "hyppii" tuppien yli niiden välisistä kuroumista toiseen
        
        synapsi; kahden hermosolun välinen liitos
        
        presynaptinen hermosolu; hermosolu, josta tieto tulee
        
        postsynaptinen hermosolu; hermosolu, johon tieto synapsin yli kulkee
      - hermosolua ympäröivän solukalvon ulko- ja sisäpuolella on erilainen sähkövaraus; sähköisesti varautuneita hiukkasia kutsutaan ioneiksi
        
        jännite-ero eli lepojännite sisä- ja ulkopuolen välillä on n.-70 millivolttia -> johtuu ionipumpuista
        
        lepojännite vaihtelee jatkuvasti; jos lepojännite pienenee n. -50 millivolttiin, hermosolun laukeamiskynnys ylittyy ->aksonissa aukeaa ionikanavia, ja ioneita pääsee liikkumaan solukalvon läpi (Na+ioneja virtaa sisään ja K+ioneja ulos)
        
        solu aktivoituu, jos lepojännite eli jännite-ero pienenee 10-20 millivolttia ->muodostuu hermoimpulssi= toimintajännite; aksonia pitkin etenevä solun sisä- ja ulkopuolen välisen jännitteen muutos
        
        kalvon ionipumppu korjaa epätasapainon aina hermoimpulssin jälkeen -> jälleen lepotilaan
        
        hermoimpulssin laukeaminen noudattaa "kaikki tai ei mitään"- lakia: impulssit ovat aina samanlaisia, eikä niiden koko tai etenemisnopeus riipu siitä, kuinka paljon laukeamiskynnys ylittyy
        
        lepotilassa solukalvossa oleva natrium- kalium-pumppu vetää sisään K+ioneja ja työntää ulos Na+ioneja
    - - kun hermoimpulssi on edennyt aksonin päätehaarakkeeseen asti, tulee vastaan pieni rako, synapsikuilu
        
        hermoimpulssi vapauttaa välittäjäainemolekyylejä synapsikuiluun
        
        välittäjäainemolekyyli sopii reseptoriin -> synapsin jälkeisen solun lepojännite muuttuu
        
        välittäjäainemolekyyli ei sovi reseptoriin -> ei vaikuta synapsin jälkeiseen soluun
        
        s.31
      - välittäjäaineita on kahta päätyyppiä:
        
        kiihdyttävät välittäjäaineet; muuttavat reseptoreihin kiinnittyessään synapsin jälkeisen hermosolun sooman lepojännitettä lyhyeksi ajaksi positiiviseen suuntaan, kohti laukeamiskynnystä, lisäten laukeamistodennäköisyyttä
        
        estävät välittäjäaineet; muuttavat lepojännitettä hetkellisesti negatiivisemmaksi, poispäin laukaisukynnyksestä, vähentäen laukeamistodennäköisyyttä
        
        välittäjäaineiden määrät vaikuttavat ihmisten toimintaan; tunteet, ajatukset, ulkoinen käyttäytyminen
        
        serotoniini; vireystila, mieliala, unirytmi, ruokahalu, aggressiivisuus
        
        dopamiini; motoriikka, mielihyvä, kiihtymys, motivaatio
        
        parkinsonin taudissa dopamiinia liian vähän, mikä aiheuttaa vaikeuksia tahdonalaisten liikkeiden suorittamisessa
        
        dopamiini koukuttaa
        
        skitsofreniassa potilailla saattaa olla liikaa dopamiinia
        
        noradrenaliini; tunteiden säätely, lisää vireyttä
        
        asetyylikoliini; vireystila, muisti
        
        GABA; vireystila, hermosolujen toimintaa estävä välittäjäaine
        
        endorfiinit; yhteydessä kivun ja mielihyvän kokemiseen
        
        välittäjäaineet vaikuttavat paikallisesti ja lyhyen aikaa
        
        välittäjäaineiden sijaan hormonit leviävät kehon umpieritysrauhasista, kuten aivolisäkkeestä ja niiden vaikutukset ilmenevät hitaammin
    - - A. paikallinen summautuminen: soluun saapuu impulsseja samanaikaisesti eri synapsien kautta
      - B. ajallinen summautuminen: soluun saapuu saman synapsin kautta monta impulssia lyhyin väliajoin
      - C. impulssin aiheuttamat lepojännitteen muutokset summautuvat yhteen solun soomassa
      - D. jos vaikutusten summa ylittää solun laukeamiskynnyksen, hermoimpulssi lähtee etenemään aksonia pitkin
      - (kuva s.32)
  - - - Ääreishermosto= hermoston toinen pääosa, johon kuuluvat muualla kehossa, kuten raajoissa ja sisäelimissä sijaitsevat hermoston osat. Ääreishermostoon kuuluu kaksi osaa
        
        Autonominen hermosto; säätelee ei-tahdonalaisia sisäelinten toimintoja, kuten sydäntä ja ruoansulatusjärjestelmää, sekä tunteiden kokemista. Autonominen hermosto jaetaan vielä kahteen osaan
        
        Sympaattinen hermosto; hallitsee aktiivisessa toiminnassa ja vastaa mm. sydämenlyöntien ja hengityksen tihentymisestä uhkaavissa tilanteissa
        
        Parasympaattinen hermosto; hallitsee lepotilassa ja vastaa mm. sydämenlyöntien ja hengityksen tasaantumisesta uhkaavan tilanteen lauettua
        
        Somaattinen hermosto; hermottaa aistinelimiä ja raajoja
      - Keskushermosto= hermoston toinen pääosa, johon kuuluvat luiden suojaamat hermoston osat
        
        selkäydin; kulkee selkärangan sisällä
        
        aivot
        
        pikkuaivot; osallistuu liikkeiden hienosäätöön, tasapainon ylläpitoon ja oppimiseen, sekä tarkkaavaisuuteen
        
        alkoholi vaikuttaa pikkuaivoihin, humalatila aiheuttaa kompurointia
        
        aivorunko;
        
        talamus; aisteista tulevan tiedon välitysasema
        
        vastaa hermoratojen välisestä eteenpäin kuljettamisesta
        
        aistien hermoradat kulkevat talamuksen tumakkeiden kautta isoaivokuorelle
        
        hypotalamus; säätelee kehon lämpötilaa, janon, nälän ja mielihyvän tunnetta, tunteita, aivolisäkkeen toimintaa ja fysiologista vuorokausirytmiä
        
        tyvitumakkeet eli basaaligangliot; liikkeiden säätely, aseman ylläpitäminen
        
        vauriot aiheuttavat liikkeisiin vapinaa ja nykimistä
        
        aivolisäke; ohjaa kehon elinten toimintaa säätelevien hormonien tuotantoa
        
        ydinjatkos/ydinjatke; ohjaa hengitystä, ruoansulatusta, sydämen ja verisuonien toimintaa, nielemistä ja aivastelua
        
        aivosilta; säätelee vireystilaa, ja unirytmiä, sekä vaikuttaa REM-uneen
        
        keskiaivot; osallistuu näkö- ja kuulotiedon käsittelyyn ja motoriikan säätelyyn
        
        isoaivot; sisältää vasemman ja oikean aivopuoliskon, jotka vastaavat monimutkaisimmasta tiedonkäsittelystä eli havaitsemisesta, muistamisesta, tiedonkäsittelystä ja ajattelusta
        
        oikea ja vasen aivopuolisko ovat toiminnaltaan erikoistuneita= aivojen lateralisaatio
        
        vasen aivopuolisko on erikoistunut kielellisiin toimintoihin
        
        oikea aivopuolisko on erikoistunut avaruudelliseen hahmottamiseen
        
        isoaivot jakautuvat edelleen molemmissa aivopuoliskoissa neljään aivolohkoon:
        
        päälaenlohko
        
        primaari tuntoalue
        
        1 more item...
        
        ohimolohko
        
        primaari kuuloalue
        
        1 more item...
        
        otsalohko
        
        primaari liikealue; liikekäskyt lähtevät lihaksiin
        
        otsalohkon etuosa
        
        1 more item...
        
        vasemman aivopuoliskon otsalohkon takaosassa Brocan alue, joka on tärkeä puheen tuottamiselle
        
        1 more item...
        
        ennakointi, suunnittelu
        
        takaraivolohko
        
        primaari näköalue
        
        aivojen lohkot s.40
        
        kullakin aistilla on molemmissa aivopuoliskoissa aivokuorella oma primaari sensorinen alue, johon aistinelimen, kuten silmän tai korvan vastaanottama tieto aivokuorella ensiksi saapuu
        
        2 more items...
        
        aivokuoren keskeisiä alueita s.41
        
        Wernicken ja Brocan alueiden vaurioitumista kutsutaan afasiaksi, joka on aikuisiän kielellinen häiriö
        
        aivojen rakenne s.39
        
        aivorunko; koostuu aivojen osista, jotka vastaavat hengissä säilymisen kannalta tärkeistä tehtävistä
        
        pikkuaivot; liikkeiden hienosäätö ja tasapainon ylläpito
        
        aivokuori eli korteksi; peittää isoaivoja
        
        isoaivot; vastaavat monimutkaisimmasta tiedonkäsittelystä
        
        isoaivojen syviin osiin liittyy rakenne; limbinen järjestelmä, joka osallistuu muistitoimintojen, tunteiden ja motivaation säätelyyn. Limbiseen järjestelmään kuuluu osia aivorungosta sekä nämä:
        
        hajukäämi
        
        hypotalamus
        
        tyvitumakkeet
        
        aivokuori
        
        mantelitumakkeet; pelko ja viha ~säätelee tunteita
        
        hippokampus; muisti
        
        s.42 limbinen järjestelmä
        
        aivokurkiainen; vasenta ja oikeaa aivopuoliskoa yhdistävä suuri aksonikimppu
        
        aksonikimput muodostavat ratoja, joita pitkin tieto kulkee aivojen osien välillä
      - s.37 kuva
  - - - puheen tunnesävyjen tunnistaminen -> musiikin tuottaminen ja ymmärtäminen
        
        oikean aivopuoliskon vaurioista voi seurata amusia; musiikin tuottamisen tai ymmärtämisen häiriö
      - oikean aivopuoliskon ajattelutoiminta -> holistisuus= kokonaisuuksien hahmottaminen
      - ristikkäisperiaate -> vasemmasta silmästä saatu näköinformaatio käsitellään oikeassa aivopuoliskossa
        
        jos vasemmalla kädellä tartun kynään, oikea aivopuolisko ohjaa liikkeeni
      - muistitoiminta; kun säilömuistista haetaan työmuistiin -> oikea aivopuolisko aktivoituu
    - - vasemman aivopuoliskon ajattelutoiminta -> analyyttisyys= asioiden tarkastelu yksityiskohtien perusteella
      - ristikkäisperiaate -> oikeasta silmästä saatu näköinformaatio käsitellään vasemmassa aivopuoliskossa
      - muistitoiminta; kun työmuistista viedään säilömuistiin -> vasen aivopuolisko aktivoituu
    - - työmuistin toiminta aktivoi eri aivopuoliskoja: vasemmalta viedään ja oikealta tuodaan!
    - - aivohalkiohenkilöillä aivokurkiainen oli jouduttu lääketieteellisistä syistä katkaisemaan, joten aivopuoliskot eivät pystyneet vaihtamaan tietoja keskenään normaaliin tapaan
      - Sperryn koeasetelma
        
        s.45
        
        tilanne 1. kuva näytetään oikeaan näkökenttään, jolloin se välittyy vasempaan aivopuoliskoon: "se on omena!"
        
        tilanne 2. kuva näytetään vasempaan näkökenttään, jolloin se välittyy oikeaan aivopuoliskoon: "en nähnyt mitään."
      - aivovaurion vaikutus kuvionjäljennystehtävään s.47
  - - - käytetään myös nimitystä aivokuvantamismenetelmät, sillä niiden avulla aivojen rakennetta ja toimintaa voidaan esittää kuvallisessa muodossa
      - tavoite on selvittää mitkä aivojen osat ovat yhteydessä tutkittuun psyykkiseen toimintaan esim. muistamiseen
        
        käytetään paikannustarkkuudeltaan hyvää aivotutkimusmenetelmää
        
        paikannustarkkuus -> mitkä aivojen osat aktivoituneet?
      - tavoite on selvittää tutkittujen toimintojen ajallinen eteneminen
        
        käytetään ajalliselta tarkkuudeltaan hyvää aivotutkimusmenetelmää
        
        ajallinen tarkkuus -> toisiaan seuraavien toimintojen eteneminen
      - onnettomuudet ja sairaudet -> psyykkisten toimintojen muutoksia
      - eläinkokeissa aiheutetaan leesioita eli vaurioita koe-eläimen aivojen eri osiin -> käyttäytymisessä muutoksia
      - Aivotutkimusmenetelmiä
        
        paikannustarkkuudeltaan hyvät menetelmät
        
        Yksittäissolurekisteröinnit= mitataan yksittäisten hermosolujen toimintaa soluun viedyllä elektronilla
        
        fMRI= aivojen verenvirtauksen mittaaminen
        
        MRI= aivojen anatomia
        
        PET= aivojen verenvirtauksen mittaaminen
        
        ajalliselta tarkkuudeltaan hyvät menetelmät
        
        EEG= mitataan aivojen sähköistä toimintaa
        
        MEG= mitataan aivojen sähköisen toiminnan synnyttämiä heikkoja magneettikenttiä
        
        Yksittäissolurekisteröinnit= mitataan yksittäisten hermosolujen toimintaa soluun viedyllä elektronilla
        
        aivotoiminnan muuntamismenetelmät
        
        TMS= aktivoidaan haluttua aivokuoren osaa ulkoapäin lähettämällä kallon läpi voimakas magneettinen pulssi
        
        käytetty myös masennuksen hoitoon
      - eri aivotutkimusmenetelmät täydentävät toisiaan
      - henkilön toiminta= tutkijan manipuloima riippumaton muuttuja
      - tutkimuslaitteella mitattu aivotoiminta= riippuva muuttuja
  - - - A. Sikiöaikana
        
        1) Solujen jakautuminen
        
        2) Solujen vaeltaminen ja erilaistuminen erityyppisiksi hermosoluiksi
        
        3) Synapsien muodostuminen + massiivinen solukuolema
      - B. Syntymän jälkeen
        
        Ympäristön ja oman toiminnan vaikutus -> virikkeet
        
        Herkkyyskausien merkitys!
      - Aivovauriot ja aiheuttajat
        
        aivovammat=> päähän kohdistuneet iskut -> vaurioita esim. aivokuoren eri osia yhdistäviin ratoihin
        
        aivohalvaus eli aivoverenkiertohäiriöt (kahta eri tyyppiä)
        
        aivoinfarkti
        
        jokin aivoalueelle verta kuljettava suoni tukkeutuu-> aiheuttaa hapenpuutteen -> hapenpuute voi aiheuttaa hermokudoksen vaurioita
        
        altistava tekijä~ suuri kolesterolipitoisuus
        
        auttaa liikunta ja oikea ruokavalio
        
        aivoverenvuoto
        
        verisuoni repeää->vuotava veri ja hapenpuute tuhoavat aivoja-> hermokudoksen vaurioita
        
        alkoholi
        
        aivovaurio heikentää tiettyjä toimintoja
      - aistien tai raajojen menetys voi muovata voimakkaasti aivotoimintaa
        
        aavejäsen= käden tai jalan amputoinnin jälkeinen tuntemus, että menetetty raaja on edelleen paikallaan
      - aivokammiot= aivojen sisällä olevia aivo-selkäydin-nesteen täyttämiä onteloita, joiden neste välittää mm. ravinteita, hormoneja ja pehmentää aivoihin kohdistuvia iskuja
      - Plastisuus
        
        Koko elämän aikana tapahtuu muutoksia:
        
        aksonit muuttuvat
        
        synaptisia yhteyksiä muodostuu ja karsiutuu
        
        dendriitit ja reseptorit muuttuvat
        
        hermosoluja syntyy ja tuhoutuu
        
        välittäjäainetuotanto muuttuu
- - - - =kognitiivinen toiminta
        
        kognitiivisia toimintoja esim. havaitseminen, muisti, tarkkaavaisuus, oppiminen, ajattelu, kielen tuottaminen
        
        havaitseminen= aistien vastaanottaman tiedon käsittelyä hermostossa siten, että tiedonkäsittelyn tuloksena syntyy havainto
        
        tarkkaavaisuus= huomion kohdistamista tietoisesti tai tahattomasti johonkin havaintokehän osaan tai mielen sisältöön
        
        tarkkaavaisuuden avulla osa ärsykkeistä valitaan tarkempaan käsittelyyn
        
        havaintokehä s.16:
        
        kaikki toiminta valveilla ollessa vaatii tiedonkäsittelyä
        
        kognitiivisen psykologian tutkimuskohde
        
        kognitiivista psykologiaa tarvitaan esim. liikenteen, mainonnan ja nettisivujen suunnittelussa
      - liittyy läheisesti muihin psyykkisiin toimintoihin, kuten tunteisiin ja motivaatioon
        
        kielteiset tunteet -> voivat häiritä kykyä tehdä järkeviä päätöksiä
        
        myönteiset tunteet -> kertovat että toiminta sujuu hyvin ja kannattaa jatkaa
        
        motivoitunut -> opiskelu sujuu nopeammin ja asiat jäävät paremmin mieleen
      - voi olla tietoista tai tiedostamatonta
        
        tietoisuus= tietyllä hetkellä koettujen psyykkisten elämysten kokonaisuus. esim. oman olemassaolon tiedostaminen, ajattelevana, tuntevana ja tahtovana olentona
        
        tiedostamaton= asia, joka ei ainakaan suoraan aukene mielessä käsiteltäväksi
        
        tietoinen tiedonkäsittely= kyky havainnoida tahdonalaisesti ympäristöään sekö ohjata omaa tarkkaavaisuutta ja toimintaa
        
        tiedostamaton tiedonkäsittely= toimintaa, jota ei käsitellä tietoisella tasolla esim. rutiiniomaiset ja automaattiseksi muuttuneet tiedonkäsittelytoiminnot
      - kyky käsitellä tietoa on kaiken psyykkisen eli mielen sisäisen toiminnan perusta
        
        tiedonkäsittelyn vaiheet s.13:
        
        aistit -> tarkkaavaisuus valikoi aistitietoa -> tietoa käsitellään työmuistissa -> <- tietoa tallennetaan säilömuistiin & tietoa haetaan säilömuistista
        
        havaitseminen > tarkkaavaisuus > työmuisti > oppiminen > säilömuisti
        
        työmuisti= muistijärjestelmä, joka vastaa tiedon tilapäisestä ylläpitämisestä ja muokkaamisesta, kullakin hetkellä mielessä olevat tiedot
        
        säilömuisti= muistivarasto, jossa tieto voi säilyä jopa koko eliniän, kapasiteetiltaan rajaton, pitkäkestoinen muistivarasto
      - tiedonkäsittelyyn vaikuttavat tekijät:
        
        yksilön omat kokemukset, tiedot, motivaatio, tunteet ja vireystila
        
        vireystila= miten virkeä tai väsynyt ihminen on
        
        sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät, kuten kieli ja koulutus
        
        biologiset tekijät, kuten aivotoiminta
      - ylhäältä alas ja alhaalta ylös- tiedonkäsittely s.15:
        
        SKEEMOJEN ELI SISÄISTEN MALLIEN OHJAAMA TIEDONKÄSITTELY > sisäisten mallien pohjalta muodostetaan odotuksia siitä, mikä havainnon kohde voisi olla > havaintokohde tulkitaan odotusten pohjalta > HAVAINTO < osaset yhdistetään monimutkaisemmaksi kokonaisuudeksi < havaintokohteesta vastaanotetusta aistitiedosta analysoidaan yksityiskohtia < ÄRSYKELÄHTÖINEN ELI AISTIEN OHJAAMA TIEDONKÄSITTELY
        
        ärsykelähtöinen tiedonkäsittely pohjautuu aistien kuten kuulon ja näön vastaanottamaan tietoon ympäristöstä
        
        skeemojen ohjaama tiedonkäsittely pohjautuu muistitietoon ja aiempiin kokemuksiin
        
        skeemat muuttuvat ja muokkautuvat havaintokehän periaatteen mukaisesti
      - tiedonkäsittely on olennainen osa toiminnanohjausta eli sitä psyykkistä tapahtumasarjaa, joka on käynnissä kaiken aikaa ihmisen valveillaoloaikana
        
        ihminen ohjaa toimintaansa kohti tavoitettaan ajattelun, tunteiden ja motoristen toimintojen avulla
        
        apuna myös skriptit= sisäinen malli, toimintaohje
        
        otsalohkot tärkeät toiminnan ohjaukselle: -impulssikontrolli, -valikoiva tarkkaavaisuus, -työmuistin toiminta, -toiminnan vieminen loppuun saakka, -sovittaa yhteen tunteet ja ajattelun
        
        s.20 otsalohkojen sijainti aivoissa (vaalea osa)
        
        toiminnanohjaukseen vaikuttavat hormonit, lääkkeet ja päihteet
  - - - Neurotieteet= tarkoitetaan aivojen toimintaa eri näkökulmista tutkivia tieteitä
        
        Kuuluu mm. 2. neuropsykologia, joka on psykologian osa-alue, joka tarkastelee aivojen toiminnan ja psyykkisen toiminnan välisiä yhteyksiä, kognitiiviset toiminnat, emootiot, motivaatio
        
        Kliininen neurospykologia= tutkitaan kognitiivisten toimintojen poikkeamia aivovamman saaneilla tai erilaisia hermoston sairauksia sairastavilla ihmisillä, kognitiiviset toiminnat, kuntoutus
    - - Aivot poikkeavat muista elimistä siinä, että niiden toimintaan liittyy myös hyvin toisenlainen todellisuus, joka on ihmisen mieli
        
        mieli koostuu psyykkisistä ilmiöistä, kuten havainnoista, ajatuksista, muistikuvista, unista ja tunteista
        
        psyykkiset ilmiöt > aivot > keho: jos aivojen toiminta häiriytyy, seurauksena voi olla erilaisia oireita: ihminen ei pysty havaitsemaan ympäristöään, oppimaan kokemuksistaan, viestimään muiden ihmisten kanssa, kokemaan tunteita tai ohjaamaan toimintaansa
        
        kemialliset yhdisteet kuten huumeet > vaikuttavat aivotoimintaan > muuttavat psyykkisiä toimintoja ja aiheuttavat esim. harhanäkyjä
      - mind-body-ongelma: filosofinen ongelma, miten mielen ja aivojen suhde on ymmärrettävä
        
        aivojen rakennetta tutkittu empiirisin menetelmin eli tieteellisesti mitaten ja havainnoiden
- - - - Ei havaintoja ympäristöstä -> sensorinen deprivaatio= aistieristys eli aistiärsykkeiden poistaminen tai minimoiminen
        
        sensorisen deprivaation koe; kokeet, joissa on tutkittu aistiärsykkeiden puutteen vaikutuksia psyykkisiin toimintoihin
        
        koehenkilöt olivat tunteja liikkumatta, kuulivat vain tasaista hurinaa ja näkivät tasaisen valkoisen pinnan sameiden silmälasien läpi; monet koehenkilöt alkoivat ahdistua, kokivat harha-aistimuksia, ja heidän ajattelunsa muuttui sekavaksi
        
        kokeet osoittivat, että psyykkiset toiminnot vaativat jatkuvaa vuorovaikutusta ympäristön kanssa
      - havaitsemisen kaksi vaihetta:
        
        2) Havaitseminen= hermoimpulssit aivokuorelle
        
        -> käsittely samanaikaisesti useilla alueilla= rinnakkaisuus
        
        käsittely monella tasolla(alin aistinelinten solut, ylin aivokuori) =hierarkkisuus
        
        -> havainnon syntyminen
        
        havaintoihin vaikuttavat
        
        motiivit
        
        tarkkaavaisuus
        
        mieliala
        
        konteksti eli ympäristö, jossa kohde esiintyy
        
        sisäiset mallit
        
        muutossokeus; havaitsija ei huomaa äkillisiä suuriakaan muutoksia ympäristössään~ korttivideo
        
        1) Aistiminen= aistinelin reagoi ärsykkeeseen ja sensoriset hermosolut muuttavat ärsykkeen hermoimpulsseiksi
      - näköhavainnon synty (kuva s.67)
        
        ärsyke 2.aistinelin reagoi ärsykkeeseen 3. tieto siirtyy aistinelimistä näköaivokuorelle, jossa käsitellään näköärsykkeen peruspiirteitä 4. tiedon jatkokäsittely tapahtuu aivokuoren eri osissa
    - - aivot pyrkivät koko ajan jäsentämään ärsykkeitä mielekkäällä tavalla
        
        havainnot jäsentyvät yleensä nopeasti
        
        muodon havaitsemisen lähtökohtana kuvien erottaminen taustasta
        
        kuvio voi muodostua yksityiskohtien ryhmittymisen perusteella -> HAHMOLAIT:
        
        hyvän muodon laki; mukaisesti havainnon kohteet ryhmitellään niin, että niistä muodostuvat kokonaisuudet ovat mahdollisimman yksinkertaisia
        
        jos yöpöytä ei kokonaan näy sen päällä olevan herätyskellon alta, tulkitsemme että yksi esine peittää toista, emmekä niin, että yöpöydästä puuttuisi pala herätyskellon kohdalta
        
        (ajallisen) läheisyyden laki
        
        ajallisesti lähellä toisiaan olevat sävelet ryhmitellään musiikissa yhteen melodioiksi
        
        kuvion ja taustan laki (liike auttaa)
        
        yhteisen liikkeen laki; samaan suuntaan liikkuvat kohteet ryhmitellään yhteen; katsotaan liikkuvaa
        
        balettiesitys teatterissa
        
        samankaltaisuuden laki; samanlaiset yksityiskohdat
        
        Näköaisti
        
        samanaikaisesti vaikuttavat useat hahmolait
      - hahmopsykologian suuntaus; 1900-luvun alussa vaikuttanut psykologian suuntaus, joka korosti psyykkisten toimintojen kokonaisvaltaisuutta ja tutki havaintojen jäsentymistä
    - - ristiriitainen kuvio näyttää aluksi normaalilta, mutta kun sitä tutkii tarkemmin, huomaa, että se on mahdoton rakentaa todellisuudessa
    - - koon konstanssi; havaittu muoto pysyy samana
      - muodon konstanssi; kohteiden muotoa koskeva havainto pysyy likimain samana, katsottiinpa kohdetta mistä suunnasta tahansa (oven avaus)
      - kirkkauskonstanssi; valkoinen kissa näyttää valkoiselta niin kirkkaassa auringonpaisteessa kuin hämärässäkin
      - värikonstanssi; kohteen väri pysyy likimain samana valaistuksen värin vaihtelusta huolimatta.
        
        ei toimi aina kovin hyvin
  - - - verkkokalvoille muodostuu kohteesta kaksi erilaista kuvaa
        
        kuvat eivät ole identtiset, näköjärjestelmä yhdistää nämä kaksiulotteiset kuvat yhdeksi kolmiulotteiseksi kuvaksi
      - silmien asentoa säätelevien lihasten toiminta
        
        lihasten jännitystila riippuu kohteen etäisyydestä(alle 1m)
    - - osittainen peittyminen
      - esineiden varjot antavat vihjeitä esineiden sijainnista
      - etäisyys horisontista
        
        horisontin yläpuolella olevat esineet havaitaan sitä kauempana oleviksi, mitä lähempänä horisonttia ne sijaitsevat
        
        horisontin alapuolella olevat esineet nähdään sitä kauempana oleviksi, mitä korkeammalla ne sijaisevat
        
        suhteellinen koko -> sama esine kauempana näyttää pienemmältä
        
        kaukana oleva ihminen= distaalinen ärsyke
        
        silmän verkkokalvokuva= proksimaalinen ärsyke
        
        kun proksimaalinen ärsyke kasvaa -> esine tulee lähemmäksi
        
        kun proksimaalinen ärsyke pienenee -> esine menee loitommaksi
        
        ilmakehän vaikutuksesta kauempana sijaitsevat kohteet nähdään epätarkempina ja sinisinä
        
        samansuuntaiset suorat viivat lähestyvät toisiaan kun suuntautuvat katsojasta poispäin
      - pintagradientti= havaittavassa pinnassa näkyvät säännölliset kuviot
        
        -> lähellä pinnan osat suurempia ja selvemmin erottuvia
        
        -> pään liikkeet -> muutoksia näkökentässä
        
        lähellä olevat esineet näyttävät siirtyvän päinvastaiseen suuntaan kuin katse
        
        kaukana olevat esineet samaan suuntaan katseen kanssa
    - - mikä-rata; kohteiden tunnistaminen, värit ja muodot
        
        ohimolohkojen alaosissa on tunnistinsoluja, jotka reagoivat hyvin monimutkaisiin muotoihin, kuten ihmiskasvoihin
        
        tunnistaminen perustuu hermoverkkoihin eli tiettyyn tehtävään erikoistuneisiin hermosolujoukkoihin
        
        mikä-radan vaurioista voi seurata agnosia, eli vaikeus tunnistaa aiemmin tuttuja havaintokohteita, kuten erilaisia esineitä
        
        propagnosia on häiriö, jossa potilas menettää kykynsä erottaa ihmisen kasvoja toisistaan
      - kuinka-rata; omien liikkeiden ohjaus näkötiedon avulla, etäisyys ja liike
        
        kuinka-radan vaurioista voi seurata optinen ataksia, jossa potilas tunnistaa näkemänsä kohteet normaalisti, mutta ei kykene ohjaamaan kehonsa liikkeitä näkötiedon perusteella
      - s.79 mikä-ja kuinka-radat
        
        mikä-rata suuntautuu primaarilta näköalueelta sekundaarien näköalueiden kautta ohimolohkojen ala-osien assosiaatioalueille
        
        kuinka-rata päätyy päälaenlohkojen takaosien assosiaatioalueille
- - - - Miksi havainto ei aina anna luotettavaa tietoa?
        
        teemme ulkomaailman ärsykkeistä virheellisiä päätelmiä
        
        syitä esim. väsymys, ärsykkeen lyhytkestoisuus tai epäselvyys
        
        ihminen tulkitsee ja täydentää tarvittaessa ärsykkeitä
        
        skeemalähtöinen tiedonkäsittely voi tuottaa havaintoharhoja esim. Miller-Lyerin harha (kuvat s.81)
        
        silmien adaptaatio -> jatkuvassa kuormituksessa näköjärjestelmä väsyy
    - - tahaton; ei voida itse vaikuttaa
        
        cocktailkutsuilmiö= kyky valikoida yksi kuuloärsyke toisten joukosta
        
        orientaatiorefleksi eli suuntautumisrefleksi= tarkkaavaisuuden automaattinen siirtyminen voimakkaaseen tai merkitykselliseen ärsykkeeseen
        
        fysiologisia muutoksia:
        
        sydämen sykkeen nousu
        
        hengityksen tiheytyminen
        
        pupillien pienentyminen
        
        aistien suuntautuminen ärsykettä kohti
        
        tarkoituksena mahdollisimman nopea tiedonsaanti ja elimistön valmistautuminen toimintaan, huom. habituaatio
      - tahdonalainen; tietoista ja vaatii ponnistelua
        
        valikoiva; voidaan tahdonalaisesti säädellä, mitä kulloinkin käsitellään tietoisuudessa
        
        valikoiva tarkkaavaisuus kuuloaistissa
        
        tutkittu dikoottisen kuuntelun kokeella= molempiin korviin kuuluu eri tarina, joista vain toista on seurattava
        
        varhaisen ja myöhäisen valinnan tarkkaavaisuusteoria
        
        kuulotiedon valikoituminen tarkkaavaisuuden kohteeksi
        
        ärsyke
        
        ärsykkeen fysikaalisten piirteiden käsittely
        
        ärsykkeen merkityksen tulkinta
        
        ärsykkeeseen reagoiminen
        
        jaettu; -> resurssiteoria; tarkkaavaisuuden resurssi on jaettu monen eri tehtävän kesken /
    - - ei hahmota, että hänen piirroksistaan puuttuu vasen puoli(s.89 kuva)
    - - silmien ja pään liikkeet
      - tarkin ärsykkeen tulkinta silmän foveaan(tarkan näön) alueella
    - - rinnakkaista; kaikki ärsykkeet tutkitaan ikään kuin samanaikaisesti rinnakkain, kohde löytyy ärsykkeiden joukosta nopeasti ilman valikoivaa tarkkaavaisuutta
      - vaiheittaista; edellyttää valikoivaa tarkkaavaisuutta
      - piirreintegraatioteoria; näköärsykkeiden yksittäiset piirteet, kuten piirteet, värit, muodot ja liikesuunnat havaitaan automaattisesti, ilman tarkkaavaisuutta. sen sijaan piirteiden yhdistelmien tunnistaminen vaatii tarkkaavaisuutta. tarkkaavaisuus ikään kuin liittää yhteen samalle kohteelle kuuluvat piirteet, kuten värin ja muodon