Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Maa - kolmas kivi auringosta - Coggle Diagram
Maa - kolmas kivi auringosta
maapallo sai alkunsa pöly ja kaasupilvestä non 4.6 miljardia vuotta sitten.
Litosfääri eli kivikehä. Muodostuu maan kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta. Noin 70 km syvä merellisellä kuorella ja 150-300 ḱm mantereisella kuorella.
Maapallon kerrosrakenne
ydin
vaippa
Kuori
alavaippa on 2230 km paksu. Muodostuu lähinnä silikaateista eli piin ja hapen yhdisteistä ja magnesiumin ja raudan happiyhdisteistä. Enimmäkseen kiinteää (1300 astetta)
ylävaippa= 150-400 km paksu kiinteä kerros. Muodostaa vaihettumisvyöhykkeen alavaipan ja astenosfäärin välillä.
sisäydin (rautaa ja nikkeliä sekä 1230 km paksuinen)
Lämpötila 3000-6000 astetta
ulkoydin (2250 km paksu ja 4400-6000 astetta)
astenosfääri= pääosin sulasta kivestä muodostunut, 180 km paksu kerros maapallon vaipan yläosassa. mahdollistaa isostaattiset korkeusvaihtelut.
geoterminen lämpö= maapallon sisäistä lämpöä, joka pääosin muodostuu luonnollisen radioaktiivisen hajoamisen seurauksena (vaipassa)
konvvektiovirtaukset= lämpötilaeroista johtuvia pystysuoria virtauksia. Lämmin nousee ylös ja kylmä painuu alas
(astenosfäärissä)
aiheuttaa litösfäärilaattojen liikeet
Isostasia= tiheydeltään pienemmän litosfäärin ja suuremmaan astenosfäärin välinen tasapainotila, jossa litosfääri kelluu astenosfäärissä. (vuorilla on juuret)
Alfred Wegener
laattojen liike johtuu alittyöntövyöhykkeiden vedosta ja valtameren keskiselänteen työnnöstä. (myös konvenktiovirtaukset)
Alityöntövyöhyke= Kahden litösfäärilaatan törmäyskohta
Valtameren keskiselänne
Kahden litosfäärilaatan erkanemissauma valtameren keskellä, josta muodostuu uutta merenpohjaa
syvänmerenhauta
Litosfäärien sivuamiskohdat eli hankaussaumat