Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hoitotieteen historia ja sen kehitys - Coggle Diagram
Hoitotieteen historia ja sen kehitys
Aikakaudet
Esiteoreettinen aikakausi 1880
Tartuntataudit
Sairaala kuolleisuus suurta
Kirurgisia hoitokeinoja vähän, ei nukutusaineita, ei puudutuksia, ei "haavakuumeen" ehkäisyä
Vuoden 1890 jälkeen aseptiikka leikkausolosuhteissa parantui
Hoitotyöntekijöillä ei koulutusta
Tietopohja heikkoa, perustui kokemukseen, intuitioon ja vaistoon
Lääketieteellinen aikakausi 1920
Sophie Mannerheim sai sairaanhoitajatar koulutuksen vuosina 1899- 1902 Nightingale- koulussa. Opetusta kirurgisesta- ja sisätautien hoidosta sekä luonnontieteistä
Suomessa tarvittiin myös ammattikasvatuksen saaneita --> Diakonissalaitokset
Sodat lisäsivät sairaanhoitajattarien tarvetta
1880 Suomen yhdistys haavoittuneiden ja sairasten sotilaiden hoitoa varten (SPR) --> jatkuva sairaanhoitajien kouluttaminen
Alkuun 3kk mittaisia kursseja, jotka pitenivät 6kk kursseihin
Kirurgisessa sairaalassa opettajina lääkäri ja ylihoitajatar
Sairaalakursseista kohti oppilaitoksia
Lääketieteen kehitys loi tarpeen sairaanhoitajille
Sodat ja kulkutaudit lisäsivät aseptiikan tarvetta. Esim. lääkkeet ja desinfiointiaineet Koleran torjunnassa sekä antiseptiset aineet haavoittuneidenhoidossa.
Sairaanhoitajia erikoistui myös kiertäviksi sairaanhoitajiksi (nyk. kotisairaanhoito).
Mannerheimin lastensuojeluliitto koulutti terveyssisaria (nyk. terveydenhoitaja). Tehtäviin kuului lasten hoito ja tarkistukset, neuvonta sekä keuhkotaudin ehkäisy. 1926 lisättiin myös äitiyshuolto.
1900- luvun alussa tuberkuloosihoitaja, kouluhoitaja, lastenhoidon neuvoja terveyssisarien työnkuvaan
Monitieteellinen aikakausi 1960
Suurin kehitys hoitotyön koulutuksessa Lääketieteen aikakaudella
Sairaanhoitajakoulutus säilyi kansakoulupohjaisena 1960- luvun lopulle asti
1920-1930- luvulla puhuttiin vihdoin koulutuksen siirtämisestä Ammattikorkeakoulu tasolle
Jatkokoulutus mahdollisti mm. kasvatusopillishallinnolliset, lääkinnällis-sosiaalis- ja psykiatrissosiaaliset alat sekä röntgenhoitajan, leikkaussalihoitajan ja laboratoriohoitajan koulutukset
Tutkintoaineiksi kaavailtiin mm. kemiaa, fysiikkaa, lääketiedettä, farmakologiaa, kliinistä sairaanhoitoa ja terveydenhoitoa sekä sosiaalis-psykologisia aineita
Prakmatismi 2 maailmansodan aikana aiheutti hoitajapulaa ja lisäsi pikakoulutuksia
Opetussuunnitelmaan lisättiin vielä yhteiskunta-, luonnontieteellis- ja käyttäytymistieteellisiä aineita
Enää ei voitu tukeutua vain muihin tieteisiin --> tarvittiin omaa hoitotyön tutkimusta
Hoitotieteellinen aikakausi 1970
Hoitotieteen kehittyminen
Florence Nightingale: hoitotyön kehittäjä. Oivalsi, että sairaanhoidon perustana on hoitotiede. Painotti mm. hygieniaa ja aseptiikkaa sekä etenkin ympäristöä ja sen puhtautta (ilma, vesi, melu, viemärit, ilmasto). Myöhemmin myös potilaan emotionaaliset ja sosiaaliset tarpeet
Nightingale näki sairaanhoidon erillisenä ammattina lääketieteen rinnalla --> vaatii omaa koulutusta
Nightingalen luoma sairaanhoidollinen tietoperusta pohjautui lähinnä fysiologisiin tarpeisiin sekä ihmisen ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen
1950-luvulla alkoi siis keskustelu hoitotieteen teorian kehittämisestä
1990- luvulla alettiin julkaisemaan tutkimukseen perustuvaa hoitotieteellistä näyttöä
Vuosina 1960-1970 Sairaanhoidon tutkimuslaitos loi perustaa akateemiselle kehitystyölle. Vuonna 1979 ensimmäinen suomalainen hoitotieteen yliopistolliseen tutkintoon johtava koulutusohjelma käynnistyi Itä-Suomen yliopistossa
Suomalaisen hoitotieteen kehityksessä olennaista ollut tiivis yhteistyö yliopistojen ja käytännön hoitotyön välillä
Sairaanhoidon vuosikirja, Hoitotiede-lehti (1989) ja Tutkiva Hoitotyö-lehti (2003) tärkeässä asemassa tutkijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa
Hoitotieteen tutkimusseura ry 1987
Tällä hetkellä tärkeitä tutkimuskohteita hoitotieteessä ovat mm. terveyteen vaikuttavien sosiaalisten tekijöiden parantaminen, perhesuunnittelu, päihteiden käytön vähentäminen, lasten- ja nuorten terveydenedistäminen, terveyspalvelujärjestelmän- ja luotettavien arviointi järjestelmien kehittäminen sekä infektiosairauksien ehkäiseminen
Hoitotyö ja hoitotiede
Hoitotyöllä tarkoitetaan hoitotieteeseen perustuvaa ammatillista käytännön toimintaa. Tätä toteuttavat hoitotyöntekijät
Hoitotyön perustehtävä on ehkäistä ja hoitaa sairauksia, edistää kuntoutumista, lievittää kipua ja kärsimystä, parantaa sairauksia sekä auttaa kuolevia
Hoitamisella tarkoitetaan inhimillistä toimintaa, jolla pyritään hyvään. Tätä voi olla terveyden edistäminen, hyvinvoinnin edistäminen sekä hoivan antaminen
Hoitotiede antaa tietoa terveydestä ja hoitamisesta hoitotyön päätöksenteon ja näyttöön perustuvan hoitotyön pohjaksi
Terveyskasvatus? =Valistustyötä
Miten hoitotieteen kehitys on vaikuttanut?
Koulutus lisääntynyt ja parantunut
Tutkimukset lisääntyneet ja kehittyneet
Hoitotyön laatu parantunut
Syy- seuraussuhteiden ymmärtäminen hoitotyössä (taustalla tietoa)
Ymmärretty potilaan sosiaalinen- ja emotionaalinen hoito fysiologian lisäksi
Myös lääketiede kehittynyt
Koulutusalat lisääntyneet ja sairaanhoitajan työnkuva monipuolistunut
Kivunlievitys, aseptiikka, inhimilliset olot sairaalahoidossa
Teknologian käytön lisääntyminen hoitotyössä
Terveyskasvatus ja ennaltaehkäisy
Hoito kokonaisvaltaista
Tartuntatautien määrä laskenut, kuolleisuus vähentynyt
Hoitotyön hierarkia muuttunut (esim. lääkäri ja hoitaja)
Asenteet muuttuneet
Koulutus aika pidentynyt
Elinolot, hyvinvoinnin taso ja ympäristön turvallisuus parantuneet tiedon myötä
Tasa-arvon lisääntyminen