Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
ilo - Coggle Diagram
ilo
-
-
aivot
mantelitumake
-
-
säätelee tunteiden kokemista, havaitsemista, ilmaisemista ja sosiaalista tiedonkäsittelyä yleisesti.
-
aktivoituu ihmisellä kun tarkkaillaan kasvojen ilmaisevaa tunnetilaa tai arvioidessa henkilön luotettavuutta
-
kognitio
-
mantelitumake --> aivokuori : paljon yhteyksiä, aivokuori --> mantelitumake vähän yhteyksiä
-
-
tunnekokemuksen syntyminen: kuten hymyn näkeminen, sen tunnistaminen
aivokukkulat, hymyn kokemus aktivoi sen; aistitiedon esikäsittely
-
-
-
mielihyvä
-
toiminnan motiivi ja liikuttava voima, dopamiini saa liikkeelle, tutkimaan ympäristöä ja etsimään palkitsevia asioita
-
-
-
biologinen perusta
kokemusten pohjalla affektiivit, samankaltainen useilla eläinlajeilla
kädellisillä erikoisuutena kasvoilla tapahtuva tunneviestintä, eläimillä muilla äänet ja kehon asento
-
-
-
kasvojen ilmeet
-
ilmaisu
on kuitenkin kulttuurieroja, ns murteita ja eroja tunteen ilmaisua koskevissa säännöissä
-
-
-
greenberg
teoria
-
-
3)toissijaiset tunteet
syntyvät esimerkiksi silloin, kun alkuperäistä tunnetta ei tunnisteta tai koeta suotavaksi näyttää
-
-
-
esim
ärsyke: menetys. henkilö on oppinut turvattoman kiintymyssuhteen seurauksena että surun ja pahan mielen osoitus on heikkois. Ensisijainen adaptiivinen tunne on suru, jota ei koeta suotavaksi näyttää joka saa aikaan toissijaisen tunteen, häpeän. Tämä laukaisee epäadaptiivisen toiminnan, jolloin henkilö työntää tunteet sivuun ja esittää iloista ja saattaa olla hyökkäävä toisia vastaan kun kysytään onko kaikki ok
osoittaa että tunteet eivät ole suoraviivaisia, vaikka joku vaikuttaa iloiselta totuus ei välttämättä sitä ole
tunteiden säätely
negatiivista tunnetta kokiessa saatetaan hakeutua mukavaan seuraan, muistella onnellisia ja iloisia hetkiä, aikaisempien onnistumisten muistelua, ja monia muita iloa tuovien asioden tekoa
ilon tunteet ovat yksikäsitteisinä useasti adaptiivisia, haastattelun ja omien kokemusten pohjalta ilon tunteet ovat sosiaalisesti hyväksyttäviä eivätkä ne usein saa aikaan epäadaptiivisia reaktioita. Ne kertovat yksilön arvoista ja muista piirteistä
sosiaalisuus, tunten viestin välineenä
ihmissuhteet
-
-
iloinen ja hyväntuulinen henkilö havaitsee toisen ihmisen yhteistyöhaluisuuden mikö edistää myönteistä vuorovaikutusta
tunteiden tarttuminen
peilisolut - toisen ihmisen tavoitteellisen toiminnan ennakoiminen ja ymmärtäminen. Ne reagoi tunteiden ilmaisuun kasvoilla ja auttaa hahmottamaan toisen tunteita, kuten iloa
empaattinen regointi - eläydytään toisten ihmisten tunteisiin. Haastattelussa tuli ilmi että iloisten ihmsiten kanssa olo on iloinen ja oma iloisuus herättää muissa iloa
-
-
haastattelu
-
tiivistetyt tulokset
-kaikilla pääasiassa iloa elämään toi perhe ja ystävät. Sitten tietenkin jokaisen omat mielenkiinnonkohteet, olkoon se urheilu, taide tai jokin muu toi iloa.
-kaikki kertoivat että olo on energinen ( tai vastaava) ja iloisuusn näkyy mm. nauruna. Tietenkin kaikilla haastateltavilla oli pieniä eroavaisuuksia ulosantinsa kanssa
-
-Uskottiin että iloa kokeva henkilö haluaa vastaavaan tilanteeseen uudestaan, ja pyrkii levittämään iloa muille. Iloisuuteen suhtaudutaan pääasiassa hyvin. Kaikilla oli vähän eri näkökulmia miten ilo voi näkyä äärimmäisissä tilanteissa
-ilon uskotaan herättävän muissa ihmisissä iloa. Joissakin tapauksissa sen uskotaan voivan herättää muissa mm. kateutta.
-Haastateltavat uskoivat että ilolla voidaan vaikuttaa muiden toimintaan, tulkintoihin ja muihin reaktioihin. Uskomuksen taustalla oli mm. se linja että jos toisen iloisuus herättää itsessä iloa, ja siten vaikuttaa omaan toimintaan kuuluisi sen toimia myös toisinpäin.