Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Miten ilmansaasteet vaikuttavat terveyteen? - Coggle Diagram
Miten ilmansaasteet vaikuttavat terveyteen?
Ilmansaasteiden vaikutuksia:
Lyhyt- ja pitkäaikainen altistuminen pienhiukkasille aiheuttaa sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja aivoverenkierron häiriöitä
Äkillisen sydänkuoleman, sydäninfarktin ja aivoverenkierron häiriön vaara suurenee välittömästi voimakkaan saastealtistuksen jälkeen ja pysyy suurena kauan
Osa saasteista kulkeutuu verenkiertoon sellaisenaan ja osa pilkkouduttuaan vielä pienemmiksi hiukkasiksi tai kemiallisiksi yhdisteiksi
Hengitysilman pienhiukkaset vaikuttavat sydänsairauksiin monella tavalla -> krooninen tulehdus
Hengitysilman pienhiukkaset -> RR nousee, veren hyytymis- ja tukostaipumus lisääntyy ja verisuonten kalkkeutuminen nopeutuu
Ultrapienet hiukkaset kulkeutuvat keuhkorakkuloihin ja aiheuttavat muutoksia sekä paikallisesti että koko elimistössä
Karkeat hiukkaset jäävät kiinni nenänielun ja keuhkoputkien limakalvoille -> ylähengitysteiden tulehdukset
Suuri osa aktiivisen ja passiivisen tupakanpolton tunnetuista terveysvaikutuksista johtuu tupakansavun pienhiukkasista
Lisääntynyt hiukkasaltistus -> tulehdusmittarit (CRP) reagoivat ja normalisoituvat vasta monen päivän kuluttua altistuksesta
Lähteet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Ilmansaasteet. Luettu 7.12.2020.
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet
Lehtömäki, H., Korhonen, A., Asikainen, A., Hänninen, O., Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Itä-Suomen yliopisto. 2016. Ulkoilman saasteiden aiheuttamat terveyshaitat Suomessa. Ympäristö ja Terveys lehti, 47, 8. Luettu 7.12.2020.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131836/YT_Lehtom%c3%a4ki%20ym%202016%20Ilmansaasteiden%20terveysvaikutukset%20Suomessa_julkaistu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Huttunen, J. 2016. Saasteet ja savu särkevät sydämen. Kolumni. Terveyskirjasto Duodecim. Luettu 7.12.2020.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00406
Euroopan ympäristö keskus. 2020. Ilmansaastuminen. Luettu 7.12.2020.
https://www.eea.europa.eu/fi/themes/air/intro
Otto Hänninen, Antti Korhonen, Heli Lehtomäki,
Arja Asikainen, Isabell Rumrich. 2016. Ilmansaasteiden terveysvaikutukset. Ympäristöministeriön raportteja 16.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74861/YMra_16_2016.pdf
Ilmansaasteet terveyteen vaikuttavana tekijänä:
Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa kuolleisuus korkeaa ilmansaasteiden vuoksi
Ilmansaaste (hiukkaset) kulkeutuu hengitysilman mukana elimistöön -> keuhkorakkulan seinämän soluihin -> paikallinen tulehdusreaktio
Suomessa melko hyvä tilanne ilmansaasteiden kannalta
Terveysongelmia aiheuttavat teollisuuden ja liikenteen päästöjen sisältämät sekä tupakoinnin yhteydessä syntyvät PM2,5-pienhiukkaset (hiilen ja puun poltosta peräisin olevat)
Hiukkasia kolmenlaisia: karkeat hengitettävät hiukkaset (halkaisija 10–2,5 mikrometriä, PM10), pienhiukkaset (halkaisija 2,5–0,1 mikrometriä, PM2,5) ja ultrapienet hiukkaset (halkaisija alle 0,1 mikrometriä, PM0,1
Otsoni haitallisin kaasumainen ilmansaaste
Hiukkasten hajoamistuotteet imeytyvät verenkiertoon ja leviävät nopeasti koko elimistöön + rasvaliukoiset yhdisteet poistuvat elimistöstä hitaasti
Ennenaikaisen kuoleman riski ja sairastavuus kasvavat, mitä enemmän saasteita on ilmassa
Typpioksidi + hiukkaset
Kuinka ehkäistä?
Toimiva ilmastopolitiikka (esim. paikalliset päästökorkeudet ja -määrät)
Tupakoimattomuus ja tupakan savun välttäminen
Asuinpaikaksi koti kauempaa runsasta liikennettä
Liikenneruuhkien välttäminen
Esim. sepelvaltimotautipotilas ei savusaunaan
Ilmansaasteet eli ympäristöstä peräisin tulevat saasteet + esim. tupakoinnin aiheuttamat haitat (myös passiivisesti)
MItä ottaa huomioon?
Vuodenaika, sääolot
Talvella päästömäärät ovat suurempia kuin lämpimään vuodenaikaan. Keväällä ilmanlaatua heikentää puolestaan suuri katupölyn määrä ja lisääntynyt otsonin muodostuminen. Kaupunkien ja taajamien ulkoilma on puhtainta sateisella ja tuulisella säällä syksyllä.
Ympäristön maastomuoto (heikkotuulisissa paikoissa päästöjen sekoittuminen ja laimeneminen ovat pakkasiltoina, -öinä ja -aamuisin usein heikentyneet -> mitataan kaikkein korkeimpia pienhiukkasten tuntipitoisuuksia)
Läheinen ympäristö, esim. maastopalot + kaukokulkeuma (Esim. Venäjän rajalla 2006 tapahtuneet metsäpalot nostivat Helsingin pitoisuuden useana päivänä yli 70 ug/m3 (vastaava lukema pysyvä Aasian ja Afrikan suurissa kaupungeissa)
Altteimpia vaikutuksille ovat iäkkäät, sepelvaltimotautia tai tyypin 2 diabetesta sairastavat henkilöt
Kannattaako esim. matkustaa hyvin ilmansaastuneisiin maihin?