Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
(Klassinen ehdollistuminen, habituaatio, oppimisen määritelmiä,…
Klassinen ehdollistuminen
John B. Watsonin Pikku-Albert koe
Watsonin kokeessa Albertille annettiin huoneeseen monenlaisia esineitä: koiria, pumpulia, rottia jne. Joka kerta kun Albert kurottautui rottaa kohti hänen takanaan aiheutettiin kova ääni, mikä sai Albertin itkemään ja pelästymään. Tätä toistettiin monta kertaa. Kohdatessaan rotan, Albert alkoi itkemään ja välttelemään rottaa. Hänet oli opetettu pelkäämään rottaa. Kuitenkin myöhemmin kävi ilmi, että Albert alkoi pelkäämään kaikkea karvaista.
Oppimistapa, jossa kahden toisistaan riippumattoman ärsykkeen välille syntyy mielleyhtymä. Esim. koiralle kilistellään kelloa, kun on ruoka-aika. Koira oppii, että aina kellon soidessa on ruoka-aika.
tahatonta oppimista
habituaatio
tottumista samanlaisena toistuvaan ärsykkeeseen
alkeellista oppimista
tahatonta
oppimisen määritelmiä
Toiminnassa tapahtuvaa suhteellisen pysyvää muutosta, joka perustuu kokemuksiin
Uusien tietojen ja taitojen tiedostettua tai tiedostamatonta omaksumista
Välineellinen ehdollistuminen
B.F. Skinnerin eläinkokeet
Tutkimuksissaan Skinner pyrki muokkaamaan koe-eläinten jo olemassa olevia käyttäytymismuotoja ehdollistamisen avulla.Keskeisellä sijalla Skinnerin operantin ehdollistumisen teoriassa on vasteen vahvistaminen myönteisesti
(palkitseminen)
ja kielteisesti
(rankaiseminen)
. Hänen mukaansa ihmisen toivottuja käyttäytymismuotoja tuli palkita ja ei-toivotuista käyttäytymismuodoista tuli seurata rangaistus.
Muita kokeita esim.
naksutinkoulutus
eläimille, jossa tärkeintä on ideologia, kuten operantin ehdollistamisen, positiivisen vahvistamisen ja negatiivisen rankaisun hyödyntäminen, sekä käytöksen täsmällinen merkitseminen. Sen sijaan houkuttelua ja pakottamista vältetään, samoin kuin negatiivista vahvistamista ja positiivista rankaisua.
Opitaan erehdyksen ja oikein tekemisen avulla. Käytetään vahvistajaa, joka on usein
palkinto,
mutta voi olla myös negatiivinen vahvistaja tai
rangaistus
. Vahvistajan avulla saadaan ihminen tai eläin tekemään tai olemaan tekemättä jokin asia
Positiivinen ja negatiivinen vahvistaminen on todettu tehokkaammaksi oppimiskeinoksi kuin rankaiseminen.
mallioppiminen
Oppimista tarkkailemalla muita
mallin jäljittely riippuu oletetuista seurauksista
Albert Banduran aggressiotutkimukset
ps1 kirja s.113