Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
GE1: 15. Urbanisaatio, Edut ja haitat, Alleviivatut sanat s. 103:,…
GE1: 15. Urbanisaatio
Kaupunkiympäristö muuttuu
Suurkaupunkeihin muodostuu ymäröivistä alueista poikkeava kaupunki-ilmasto: tiiviisti rakennetuille kaupunkialueille ja keskusta-alueille muodostuu ympäröiviä alueita lämpimämpi lämpösarake.
Yli 10 miljoonan asukkaan kaupungeissa ilma voi hetkellisesti olla yli 10 astetta ympäröivää maaseutua lämpimämpi.
Lämpö aiheuttaa vanhuksille ja kroonisesti sairaille ihmisille terveysongelmia.
Savusumu eli smog: muodostuu, kun auringonvalo reagoi hiilivetyjen ja typen oksidien kanssa. Haittaa näkyväisyyttä. Pahimpia savusumuongelmat ovat vasta teollistuneissa, kehittyvien maiden suurkaupungeissa.
Peking ja Delhi
Pienhiukkanen: alle 2,5 mikrometrin kokoinen ilmassa leijuva kiinteä hiukkanen, toimii sadepisaran tiivistymiskeskuksena.
Tuulitunneli: korkeiden talojen valissä tuulenpuuskat voimistuvat ja luovat tuulitunnelin.
Voimakkaan sateen jälkeen muodostuu kaupunkitulvia, koska kaikkea vettä ei saada ohjattua pois, eikä se imeydy asfaltin läpi maastoon. Kaduille jääneet roskat ja epäpuhtaudet huuhtoutuvat sadeveden mukana lähimpiin jokiin ja järviin.
Viheralueet kaupungeissa vaikuttavat kaupunki-ilmastoon, viihtyvyyteen ja asuntojen hintoihin.
Kupungistumisen sosiaaliset ongelmat
Suurkaupungit jakautuvat usein hyvä- ja huono-osaisten asuinalueisiin. Kehitystä kutsutaan sosiaaliseksi segrekaatioksi eli asuinalueiden eriytymiseksi rikkaiden ja köyhien alueiksi.
Sosiaalinen segrekaatio Suomessa näkyy monessa asiassa, kuten eri alueiden tulotasossa, eliniässä, koulumenestyksessä ja rikollisuudessa.
Segrekaatio voimistuu nopeasti, koska keski- ja hyvätuloiset asukkaat muuttavat pois huonomaineiselta asuinalueelta.
Slummit ovat yksi segrekaation surauksista kehittyvissä maissa. On arvioitu, että yli miljardi ihmistä asuu slummeissa. Saharan eteläpuolisen Afrikan kaupungeissa jopa 2/3 ihmisistä asuu slummia vastaavissa oloissa. Etelä-Amerikan slummeja kutsutaan faveloiksi.
Dharavi, Mumbai, Intia. Noin miljoona asukasta.
Terveystilanne slummeissa on heikko puutteellisen hygienian ja terveyspalveluiden vuoksi. Monet slummit on rakennettu hukkamaalle vuorten rinteille, joissa maanvyöryt tai tulvat saattavat uhata ihmisiä.
Kaupunkialueille kasaantuvia sosiaalisia ongelmia: työttömyys, yksinäisyys, kasvava rikollisuus, pelko, asuntojen kalleus, asunnottomuus, kerjäämien, katulapset, prostituutio
Länsimaissa kaupungistuminen on pysähtymässä, koska kaupungistumisaste on yli 90%. Kaupungistuinen on suurinta kehittyvissä maissa, joissa suurin syy väestön lisääntymiseen on luonnollinen väestönkasvu.
Esimekiksi Singapore on kaupunkisoitunut kaupunkivaltio, joka monesti saa ensimmäisen sijan kaupungistuneiden valtioiden listalla
YK:n sivulta löytyy erilaisia maa kohtaisia kaavioita.
Link Title
Esimekiksi Togossa maaseudulla asuu enemmän ihmisiä kuin kaupungeissa, mutta ero on alkanut tasoittumaan hiljalleen 1970.luvulta lähtien. YK:n kaavioiden mukaan 2030-luvulla kaupungeissa asuvien ihmisten määrä ylittää maaseudulla asuvien ihmisten määrän. (Togossa)
Yli puolet maapallon ihmisistä asuu kaupungeissa, ja määrän ennustetaan kasvavan 70 %:iin vuoteen 2050 mennessä.
Edut ja haitat
Monipuoliset harrastusmahdollisuudet
Innovaatioiden nopea leviäminen
Laaja julkinen liikenne
Työntekijöitä ja työnantajia runsaasti tarjolla
Ekologinen rakenne: etäisyydet lyhyitä ja tehokas infrastruktuuri
Monipuoliset palvelut
Ilmansaasteet ja melu
Kausittainen työttömyys
Liikenneruuhkat
Asunnottomuus ja sosiaaliset ongelmat
Viheralueiden vähäinen määrä
Rikollisuus
Alleviivatut sanat s. 103:
Urbanisoitiminen, kaupungistuminen: ilmiö, jonka seurauksena yhä useampi ihminen suhteessa valtion koko väkilukuun muuttaa asumaan kaupunkialueelle.
Elinkeinorakenne: taloudellinen toiminta jaetaan alkutuotantoon, teollisuuteen ja palveluihin. Elinkeinorakenteella tarkoitetaan näiden sektorien osuuksia maan taloudesta.
Kehittyvät maat: maapallon köyhimpiä maita kutsutaan kehittyviksi maiksi. Vaikka ne ovat köyhiä, niiden asukkailla on toivoa ja uskoa parempaan tulevaisuuteen.
Metropoli, suurkaupunki: huomattava ympäröivän alueen keskus, yleensä liikenteen solmukohta ja poliittinen tai taloudellinen keskus, jossa asuu yli miljoona ihmistä.
Taajama: Pohjoismaissa käytetty termi alueesta, jolla asuu vähintään 200 ihmistä ja asuntojen välimatka on enintään 200 metriä
Alleviivatut sanat s. 105:
Slummi: suurkaupungissa tai sen läheisyydessä sijaitseva, usein epävirallinen asuinalue, jossa asuntojen taso on heikko ja infrastruktuuri ja peruspalvelut puutteelliset.
Kaupunki-ilmasto: eroaa ympäröivästä rakentamattomasta alueeasta. Kaupunkialueilla ilmasto on keskimääräistä lämpimämpi, ilma on saastuneempaa ja sademäärä on ympäröivää aluetta suurempi.
Lämpösaareke: kaupungeissa keskilämpötila on yleensä korkampi kuin ympäröivillä rakentamattomilla alueilla. Rakennukset ja kaupunkien kadut varastoivat itseensä lämpöä, ja lämpötilaa viilentävää kasvillisuutta on vähemmän kuin luonnontilaisella alueella. Rakennusten lämmitys, energiantuotanto sekä liikenne lisäävät lämmittävää vaikutusta.