Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
4 Aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset - Coggle Diagram
4 Aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset
Elektronegatiivisuus
Kuvaa sitä, miten voimakkaasti atomi vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja molekyylissä.
Tarvitaan heikkojen sidosten ymmärtämiseen
Liittyy olennaisesti yhteen poolisuuden kanssa
Poolinen yhdiste
Tarkoittaa elektronitiheyden jakautumista molekyylissä
Pooliset aineet liuottavat muita poolisia aineita ja ioniyhdisteitä.
esim. vesimolekyyli on poolinen, sillä siihen muodostuu pysyviä dipoleja
Pooliton yhdiste
esim. metaanimolekyyli on pooliton, sillä sidokset ovat avaruudellisesti suuntautuneita
sidokset ovat yleensä heikompia kuin poolisten molekyylien välille muodostuvat
Dipoli
Polaarinen molekyyli, jossa on positiivisesti ja negatiivisesti varautunut pää
Molekyyliin syntyviä pysyviä osittaisvarauksia sanotaan pysyviksi dipoleiksi
Hetkellisten dipoleiden vuorovaikutusta kutsutaan dispersiovoimiksi
Ioni-dipolisidos
Kun ioniyhdiste, eli jokin suola, liukenee veteen, niin veden ja suolojen välille syntyy ioni-dipolisidos
kun liukenee veteen, syntyy positiivisia ja negatiivisia ioneja
Dipoli-dipolisidos
Molekyylien välinen kemiallinen sidos
syntyy, kun molekyylin pysyvät dipolit vetävät puoleensa muita molekyylejä
Dispersiovoima
Molekyylien välisiä heikkoja voimia
Syntyvät, kun elektronit ovat jatkuvassa liikkeessä atomiytimen ympärillä
Mitä enemmän atomissa on elektroneja, sitä enemmän molekyylien välille syntyy dispersiovoimia
Molekyylin koko ja dispersiovoimien määrä vaikuttaa aineen sulamis- ja kiehumispisteeseen
Vetysidos
Erityisen vahva dipoli-dipolisidos
syntyy molekyyliin, jossa vetyatomi on liittynyt kovalenttisesti pienikokoiseen epämetalliatomiin
Muodostuu esim. vedessä (H2O), ammoniakissa (NH3) ja vetyfluoridissa (HF)
Vahvimpia molekyylien välisiä sidoksia, mutta heikompia kuin atomien väliset kovalenttiset sidokset tai ioni- ja metallisidokset