Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Miten tunnistaa lähisuhdeväkivallan merkit?, Lähteet: Duodecim. 2012.…
Miten tunnistaa lähisuhdeväkivallan merkit?
Fyysiset merkit
Murtumat, ruhjeet, hiertymät, haavaumat, mustelman eri asteet, palovammat, viiltojäljet, vammat (esim. aivovammat, silmävammat, muualle kehoon kohdistuneet vammat) Myös kehon peittely häpeän, syyllisyyden sekä tekijän suojelemisen vuoksi.
Lääkityksen laiminlyöminen tai ylilääkitseminen (etenkin iäkkäillä)
Hoidon laiminlyöminen, kuten aliravitsemus, puutteellinen hygieniasta huolehtiminen, epäsiisti olemus/vaatetus, sotkuiset hiukset, unettomuus ja väsymys näkyvät myös kehossa (etenkin lapset ja iäkkäät)
Kehonkieli kertoo paljon: Ahdistuneisuuden ja pelon voi havaita ihmisen kasvojen ilmeistä, asennosta, katseesta, vartalon ja käsien liikuttelusta, kylmänhikisyydestä tms. (tiedostamatonta tai tiedostettua?)
Seksuaalisesta väkivallasta voi kertoa myös jatkuvat sukupuolitaudit sekä ei-toivotut raskaudet. Voi ilmetä myös fyysisinä vammoina, sekä psyykkisenä oireiluna. Lapsen kohdalla esimerkiksi ylikorostuvasta seksuaalisesta käyttäytymisestä tutkimuksia (epäselkeät tulokset)
Myös tekijän kehonkieli saattaa ilmaista paljon: hermostuneisuus ja kiihtyneisyys voivat näkyä eleissä, ilmeissä ja puheen vilkkaudessa/kiirehtimisessä.
Psyykkiset merkit (tekijässä ja uhrissa)
Tunne-elämän ja käyttäytymisen muutokset, mielenterveysongelmat: ahdistus, masennus, eristäytyminen, takertuvaisuus, voimakas pelko, unihäiriöt, syömisongelmat, yliaktiivisuus
Tekijän puolustelu ja suojelu melko yleistä
Korostunut syyllisyys tai häpeä. Itsensä tai tilanteen vähättely
Vauvaikäisellä ilmenee univalverytmin säätelyvaikeutena, syömisongelmina, lisääntyneenä aggressiivisuutena, levottomuutena, lohduttomuutena ja säikähtämistaipumuksena
Alle 3-vuotiaalla lapsella saattaa ilmetä rajoittuneena leikkimisenä, eroahdistuksena ja uusien pelkojen kehittymisenä
Leikki-ikäisellä ilmenee usein käytösongelmina, tunteiden hallinta ongelmina, kehityksen taantumisena, pelkotiloina ja ahdistuksena. Lapsella myös keskittymisvaikeudet ovat yleisiä.
Nuorilla esiintyy ongelmakäyttäytymistä ja ihmissuhteiden haasteina (mm. kiusaamista, vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa, varastelua, pikkurikoksia, eristäytymistä)
Lapsen kokema väkivalta vaikuttaa minäkuvan kehitykseen ja myöhemmän iän psyykkiseen kehittymiseen
Lapsiin kohdistuva väkivalta saattaa ilmetä myös vanhemman kontrolloivana, autoritaarisena ja vihamielisenä käytöksenä.
Pitkäaikaisia seurauksia: toksinen stressi, posttraumaattinen stressihäiriö, pelkotilat, psykosomaattiset häiriöt, alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö, itsetuhoisuus, väkivallan käyttö. Mielenterveysongelmia tutkittaessa tulisikin selvittää taustatekijät tarkkaan!
Ikäihmisellä voi ilmetä arkuutena, pelkona, masennuksena, aggressiivisuutena, takertuvaisuutena, itsetuhoisuutena, häpeänä...
Perheen väliset ihmissuhteen saattavat antaa epävakaan ja kaaottisen kuvan, mikä saattaa olla merkki perheen sisäisestä väkivallasta.
Parisuhde väkivallassa tekijä saattaa kohdella puolisoaan loukkaavasti, mitätöivästi ja halveksuvasti. Tämä voi ilmetä sanallisena tai sanattomana viestintänä, jonka ulkopuolinen saattaa havaita (esim. vastaanotolla hoitaja). Voi ilmetä myös kontrollointina.
Mitä lähisuhdeväkivalta on?
Fyysistä väkivaltaa
Psyykkistä väkivaltaa
Taloudellista hyväksikäyttöä
Seksuaalista väkivaltaa
Toisen henkilön avun/tarpeiden laiminlyömistä
Vääränlaista vallankäyttöä
Voi kohdistua omaan kumppaniin, puolisoon, sisarukseen, vanhempaan, lapseen, sukulaiseen, muuhun perheenjäseneen, koko perheeseen
Tekijä voi olla kuka tahansa läheinen henkilö, sukupuolesta tai iästä riippumatta
Hengellistä/uskonnollista väkivaltaa
Lähisuhdeväkivallan tunnistamista helpottavat ja vaikeuttavat tekijät
Haasteena lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa sen huomaamattomuus. Pelko, häpeä, syyllisyys ja tekijän suojeleminen aiheuttavat väkivallan peittelyn perheen/lähisuhteen sisällä
Lasten kokema väkivalta jää monesti pimentoon, sillä lasten sanaa ei saada aina kuuluviin (vanhemmat puhuvat vastaanotolla)
Haasteena myös somaattiseen puoleen keskittyminen vastaanotoilla, jolloin psyykkinen vointi jää toissijaiseksi. Aihe on myös arkaluontoinen ja henkilökohtainen, jolloin siitä ei uskalleta aina kysyä.
Myös ympäristöllä on merkitystä: vastaanotolla ympäristön tulisi olla kiireetön, turvallinen ja miellyttävä. Potilas tulee kohdata arvostaen ja empaattisesti. Lähisuhdeväkivalta tulee ottaa puheeksi aina kahden kesken!
Haasteena työntekijän omat ennakkoasenteet ja stereotypiat (tekijä aina mies, väkivalta aina fyysistä jne.) sekä välinpitämättömyys
Turvallisuusperiaate! Edistää luottamussuhdetta työntekijän ja potilaan välillä
Taloudelliset merkit
Tyhjentynyt pankkitili
Omaisuuteen luvatta kajoaminen
Lapsella/puolisolla/vanhemmalla hallussa toisen pankki/luottokortti/tilinumerot jne.
Taloudellinen vallankäyttö (toinen osapuoli sanelee, miten henkilö saa varallisuuttaan käyttää)
Voi ilmetä monella tapaa: puoliso käyttää kumppaninsa rahoja, lapsi käyttää vanhempansa rahoja, vanhempi käyttää lapsensa rahoja
Lähteet:
Duodecim. 2012. Parisuhde- ja perheväkivalta. Luettu 30.11.2020.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00208
Elorinne, A. & Sohlman, J. 2014. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja puheeksi otto osana neuvolatyötä. Opinnäytetyö. Luettu 30.11.2020.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70156/Oppari_lopullinen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ensi- ja turvakotien liitto. N.d. Tunnista väkivalta. Luettu 30.11.2020.
https://ensijaturvakotienliitto.fi/tukea-ammattilaiselle/perhe-ja-lahisuhdevakivalta/tunnista-vakivalta/
Lepistö, S. 2010. Nuorten kokema perheväkivalta- Malli hyvinvoinnista ja selviytymisestä. Akateeminen väitöskirja. Luettu 30.11.2020.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66653/978-951-44-8223-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Reunanen, H. 2016. Varjosta valoon- Perheväkivaltaa kohdanneiden pienten lasten moniammatillinen auttamistyö. Pro gradu- tutkielma. Luettu 30.11.2020.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/99968/gradu07333.pdf?sequence=1
Suomen lääkärilehti. 2008. Lapsen kaltoinkohteluun tulee puuttua varhain. Luettu 30.11.2020.
https://www-laakarilehti-fi.libproxy.tuni.fi/pdf/2008/SLL142008-1267.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 2020. Lähisuhdeväkivalta. Luettu 30.11.2020.
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/lahisuhdevakivalta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 2020. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen. Luettu 30.11.2020.
https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/hyvinvointia-vanhuuteen/lahisuhdevakivallan-tunnistaminen