Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansainvälinen politiikka - Coggle Diagram
Kansainvälinen politiikka
Kansainvälinen politiikka
; valtioiden keskinäiset suhteet sekä toimintatavat, joita valtiot käyttävät niiden hoitamiseen.
Valtoiden tavoitteita
: valtion aseman parantaminen, uusien resurssien hankkiminen, oman ideologian tai aatteen levittäminen, turvallisuuden lisääminen, rauhansaavuttaminen ja ylläpitäminen, globaalien ongelmien ratkaiseminen.
Toiminta tavat
; rauhanomaiset kokoukset ja neuvottelut, joissa sovitaan mm. kauppasopimuksista. Tätä normaalia diplomatiaa hoitavat esimerkiksi valtioiden päämiehet, ulkoministeriön virkamiehet ja lähetystöt.
Kansainvälisen politiikan äärimmäiset keinot
Sota
; järjestyneiden yhteisöjen välinen aseellinen konflikti, jossa surmansa saa vähintään 1000 henkilöä vuodessa.
Konflikti
; selkkaus, jossa osallisena on vähintään kaksi eri mielistä osapuolta. Lisäksi siinä on saanut surmansa vähintään 25 henkilöä vuoden aikana.
Jäätynyt konflikti
; tilanne, jossa konfliktia ei ole onnistuttu ratkaisemaan ja vastakkainasettelu on yhä olemassa. Esimerkiksi Ukrainan tilanne.
Kriisi
; tilanne, joka on vaarassa
eskaloitua
eli laajentua hallitsemattomasti kohti sotilaallisia toimia.
Hybridisota
; yhdistää erilaisia sodankäynninmuotoja, joilla pyritään tukemaan tavanomaisia asevoimia. Hybridisodassa käytettään esimerkiksi sotilaallista painostusta, väärien tai tarkoitushakuisten tietojen levittämistä ja psykologisten keinojen, kuten pelottelun ja palkitsemisen avulla toteutettavia operaatioita. Keinoja ovat myös verkko- eli kyberhyökkäykset ja sisäisten levottomuuksien lisääminen tekemällä esimerkiksi terrori-iskuja.
Sodankäynnille on luotu
kansainväliset säännöt
, joiden tehtävänä on suojella niitä, jotka eivät osallistu taisteluihin, ja rajoittaa sodankäynnin keinoja.
Informaatiosota
; toimia, joissa tarkoituksellisesti pyritään vaikuttamaan tietoon ja sen leviämiseen ja sitä kautta tilanteen kehittymiseen.
Oikeutettu sota
; syystä tai toisesta välttämättömyys tiettyjen ehtojen vallitessa. Oikeudenmukainen syy voisi olla se, että jokin asia uhkaa valtion olemassa oloa.
Geopolitiikka
; kilpaillaan esimerkiksi luonnonvaroista, kulkureiteistä ja erilaisista resususseista.
Riittävät taloudelliset ja sotilaalliset resurssit ja voimavarat ovat hegemonian edellytys.
Hegemonia
tarkoittaa jonkin valtion johtavaa asemaa. Esimerkiksi 1700 ja 1800-luvuilla Iso-Britannia.
Resurssien
ansiosta valtio pystyy saavuttamaan tavoitteensa kansainvälisessä politiikassa.
Voimapolitiikka
; valtio kykenee voimakeinoin tai uhkaamalla voimakeinoilla saavuttamaan tavoitteensa.
Diplomatia
; kansainvälisiä suhteita ja tavoitteita pyritään hoitamaan rauhanomaisesti neuvottelemalla.
Voimatasapaino
; yhden maan hegemonian vastakohta. Siinä kahden tai useamman maan välillä vallitsee niin sanottu "voimatasapaino", jolloin valtiot ovat keskenään sotilaallisesti ja poliittisesti lähes yhtä vahvoja.
Yksinapainen maailma
; yksi selkeä suurvalta, johtava valtio.
Kaksinapainen
; kansainvälinen järjestys perustuu kahden suurvallan väliseen kilpailuun.
Moninapainen
; useita lähes yhtä vahvoja valtioita kilpailee vallasta.
Ulkopolitiikan doktriinit
; ulkopoliittiset perinteet ja periaatteet. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan vaikutti 1800-luvulla suuresti "Monroen oppi".
Valtioiden suhteiden kiristyminen
Propaganda
; tarkoituksellista ja ohjattua mielipiteen muokkausta, jonka tavoitteena voi olla esimerkiksi viholliskuvan luominen tai jonkin kansanryhmän leimaaminen.
Retoriikka
; korostaa oman maan asemaa ja etuja.
Pakotteet
; valtiota vastaan voidaan määrätä erilaisia talouspakotteita tai valtio voidaan sulkea pois kansainvälisestä yhteistyöstä.
Aatteet kansainvälisessä politiikassa
Konservatismi
; aatesuunta, joka korostaa vanhoja arvoja ja haluaa säilyttää olosuhteet muuttumattomina. Kansainvälisessö politiikassa konservatismi näkyy valtioiden roolin korostamisessa.
Poliittinen liberalismi
; jatkoi 1800-luvun valistuksen perintöä ja vaatii vapauksia kansalle sekä hallitsijan oikeuksien vähentämistä. Poliittisen liberalismin seurauksena on syntynyt monia järjestöjä, liittoja ja sopimuksia, jotka korostavat rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
Nationalismi
; kansallisuusaate, joka korostaa kansan ja valtion merkitystä sekä omien etujen puolustamista. Keskeisenä ajatuksena 1800-luvulla oli, että jokaisen kansan tuli saada oma valtio. Nationalismi on vaikuttanut ehkä eniten kansainväliseen politiikkaan.
Sosialismi
; perusajatus on, että pääomat ja tuotantolaitokset otetaan valtion hallintaan ja että valta siirtyy työväenluokalle. Hallinto perustuu yhden puolueen yksinvaltaan ja totalitarismiin.
Kansanmurha
; jokin kulttuurisen, etnisen, kielellisen, uskonnollisen tai muun ryhmän järjestelmällistä tuhoamista.