Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
TUTKIVA TOIMINTA ESI- JA ALKUOPETUKSESSA - Coggle Diagram
TUTKIVA TOIMINTA ESI- JA ALKUOPETUKSESSA
lasten mielenkiinto ympäristöä kohtaan on luontaista --> lapsen varhaisilla vuosilla suuri merkitys sekä ympäristön välittämisen ja huolehtimisen että luonnontieteellisen ymmärryksen kehittymiselle
fyysiseen ympäristön liittyviä ilmiöitä: vuodenaikoihin, säätiloihin, materiaaleihin, ilmaan, ääniin tai valon ominaisuuksiin kytekeytyvät teemat
sumuinen aamu --> lapset ihmettelevät iten tutut paikat kadonneet näkyvistä --> opettaja tukee kiinnostusta ehdottomalla "sumupiilosta" --> sisällä jatketaan pyytämällä lapsia kertomaan ajatuksistaa sumuun liittyen --> veden olomuotoihin liittyvä tutkiva toiminta on käynnistynyt
Tutkiva toiminta OPS:ssa
lapsia motivoivaa ja luonnontieteellistä ymmärrystä edistävää
passiivista tiedon omaksujista aktiivisiksi tiedon tuottajiksi --> luonnontieteelliselle ymmärrykselle merkitykselliset ajattelutaidot eli prosessitaidot kehittyvät
OPS:ssa korostetaan fysiikalle ja kemialle luonteenomaista havaintojen tekemistä, pieniä kokeiluja ja oppilaiden aktiivisuutta eli tutkimalla oppimista
OPS: alkuopetuksen ympäristöön liittyvät opetettavat taidot ja sisällöt ovat "tutkimisen ja toimimisen taidot" jotka pitävät sisällään prosessitaidot, turvallisuuskasvatuksen, lähiympäristössä liikkumisen ja arjen teknologian käyttötaidot
HAVAINTOJEN TEOSTA INDUKTIIVISEEN KÄSITTEENMUODOSTUKSEEN
!!!! Kokonaisvaltaiset ja keholliset ympäristöelämykset syntyvät kun ympäristö on kokeiltavissa ja muokattavissa
lasten tapa havainnoida ympäristöään on usein kokonaisvaltaisempi kuin aikuisten: pelkkä näköaistimus ei riitä vaan tarkasteltava kohde tulisi saada käteen kosketevaksi, sitä olisi haistettava tai jopa maistettava --> useiden aistien mukaan ottaminen vahvistaa lapsen havaintojen tekoon liittyvää oppimisprosessia
Havaintojen teon taito tulee harjoitella --> tulkitsemme ympäristöä yleistysten avulla --> luonnontieteellisen tiedon hankinta havaintoja tekemällä edelyttää kykyä erottaa tulkinta siitä, mitä aistimme pystyvät havaitsemaan --> mittaaminen, väri, ääni, koko ja muotovertailut antavat osaltaan mahdollisuuksia tehdä tarkempia havaintoja --> yksilön tulkintaan vaikuttaa aistien tuottama informaatio ja aiemmin muodostuneet ennakkokäsitykset sekä sosiaalinen yhteisö jossa yksilö elää --> tästä syystä pelkästään sivusta seuraaminen ei tuota hyvin tuloksia
havainnooitavan kohteen vertailu (esim. lapsen omiin kohon osiin) auttaa asian hahmottamisessa --> perustuu luokittelun kykyyn --> vertailuun ja luokitteluun pohjautuva käsitteiden määrittely tyypillistä luonnontieteille --> havainnoista lähtevää induktiivista käsitteiden määrittelyä
MITEN OPPETTAJA VOI TUKEA TUTKIVAA TOIMINTAA JA PROJEKTITYÖSKENTELYÄ
OPPIMISYMPÄRISTÖJEN LUOMINEN JA TIETOINEN KÄYTTÖ
FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ: Sisä ja ulkoympäristöt --> monipuoliset, tutkivaan toimintaan kannustavat sekä erilaiset dokumentointitavat ja tiedonhankinnan muodot salliva ja teknologiaa hyödyntävät ympäristöt
oppilaan omat havainnot tärkeitä motivaation herättäjiä --> ympäristössä tapahtuvat muutokset herättävät halun tietää lisää --> aikuisen aito ja myönteinen huomio lasten havaintoja ja oivalluksia kohtaan voi olla riittävä tuki kiinnostuksen jatkumiselle
EMOTIONAALINEN JA KOGNITIIVINEN TUKI
SOSIAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OSA EMOTIONAALISTA JA KOGNITIIVISTA TUKEA: Toiset lapset ja läsnä olevat aikuiset --> Aikuisen tulee osoittaa olevansa kiinnostunut lapsen toiminnasta esimerkiksi kysymällä lapsen näkemyksiä tarkasteltavasta asiasta ja yhdessä toteuttamalla näistä pohdinnoista kehittyviä projekteja ( kokeilut, muu tiedon hankinta)
herättelemällä lapsen kiinnostusta ja pidettyä sitä yllä --> calmiit sadut tai ympäristöön liittyvät tarinat (tarina johon liittyy jokin ongelma), myös käsinuken tai pehmoeläimen käyttö voi innostaa
opettajan tehtävänä luoda oivaltamista tukevia ongelmanratkaisutehtäviä --> omat kokeilut ja demonstraatiot
tarkkailemalla tehtävien haasteellisuutta ja sopivuutta ikäkaudelle
rohkaista ihmettelyyn, kyselyyn, olennaisten käsitteiden käyttöön, kommunikointiin ja tiedon jakamiseen
oppimisen kannalta tärkeää kokeilujen toistaminen