Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Venäjän vallankumoukset - Coggle Diagram
Venäjän vallankumoukset
-
-
Tavallinen kansa oli alamaisen asemassa vailla poliittisia oikeuksia, vaikka maaorjuus olikin poistettu 1800-luvun lopulla
altaosalla venäläisistä ei ollut todellisia mahdollisuuksia omien elinolosuhteidensa ja yhteiskunnallisen asemansa parantamiseen esimerkiksi vaalien kautta
-
-
Kansallistunteen hyödyntäminen tuli kuitenkin hetkellisesti tiensä päähän, kun Venäjä jäi pahasti alakynteen sodassa Japania vastaan vuosina 1904–1905
-
Hallinnon ja armeijan toimet nostattivat entistä suuremman vastalauseiden ja uusien levottomuuksien aallon, joka lopulta pakotti tsaarin ryhtymään joihinkin yhteiskunnallisiin uudistuksiin
uudistukset tyrehtyivät, kun vanha valtaeliitti oli toipunut Japanille kärsitystä tappiosta
duuman toiminta jäi rikkonaiseksi, kun Nikolai II käytti tarpeen tullen oikeuttaan hajottaa duuma ja määrätä uudet vaalit
sodan alussa Venäjä oli menestyksekäs, mutta jo elo-syyskuun vaihteessa Saksa onnistui kääntämään tilanteen itärintamalla. Siitä lähtien Venäjä oli pääosin puolustuskannalla
Miestappiot, ankara kuri ja puutteellinen ruokahuolto lisäsivät sotilaskarkuruutta ja kapinointia rintamajoukoissa ja lopulta myös yksiköissä, jotka eivät olleet rintamalla
Vuoden 1916 kesäkuussa Venäjän armeija onnistui saavuttamaan merkittävän voiton Itävalta-Unkarin joukoista, mikä oli alkua kaksoismonarkian häviölle koko maailmansodassa
Inflaatio lisääntyi, elintarvikepula paheni ja joukkojen taistelutahto muuttui aina vain heikommaksi, ja jopa suoranainen kapinointi lisääntyi
-
Väliaikaisen hallituksen asema ei kuitenkaan ollut kiistaton, koska Pietarissa perustettiin sosialistinen työläisten ja sotilaiden neuvosto, joka käytännössä käytti valtaa kaupungin tehtaissa ja valtaosassa armeijan yksiköistä
Vaikka väliaikainen hallitus oli virallisen valtiovallan haltija, sen asema todellisena vallankäyttäjänä oli kiistanalainen
äliaikaisella hallituksella oli suuria vaikeuksia saada valtiota otteeseensa. Eri puolille Venäjää oli levinnyt voimakas vallankumoushenki
Helsingissä Venäjän laivaston matruusit jatkoivat kapinointiaan ja murhasivat upseereitaan. Pietarin neuvoston kaltaisia työläisten ja sotilaiden neuvostoja perustettiin myös muualle ja Venäjän tilanne säilyi sekavana läpi kevään 1917
Lopulta pääministeri Lvov erosi ja hänen tilalleen nousi aiemmin väliaikaisen hallituksen sotaministerinä toiminut maltillinen sosialisti Aleksander Kerenski
lokakuun vallankumous
keväällä saksalaiset olivat auttaneet maahan Sveitsissä maanpaossa olleen bolševikkijohtajan Vladimir Iljitš Leninin, joka vastusti äänekkäästi väliaikaista hallitusta
Aluksi Lenin ja bolševikit eivät saaneet merkittävää kannatusta, mutta kesän kuluessa suosio kasvoi kasvamistaan
Leninin äänekkäät vaatimukset sodan välittömästä lopettamisesta ja elintarviketilanteen parantamisesta sekä laajemmin kansan elinolosuhteiden parantamisesta saivat kannatusta työläisten keskuudessa
Pietarin heinäkuun valtavien mielenosoitusten jälkeen Kerenski määräsi bolševikkijohtajat vangittaviksi. Lenin onnistui välttämään vangitsemisen pakenemalla Suomeen
Lokakuuhun 1917 mennessä bolševikit olivat onnistuneet vakiinnuttamaan kannatuksensa useimpien suurempien kaupunkien työläisneuvostoissa, ja samaan aikaan Kerenskin johtaman väliaikaisen hallituksen suosio oli vajonnut
vallankumous
Vallankumousta varten työläisneuvostot olivat perustaneet punakaarteja, jotka myös aseistettiin
Bolševikkivallankumous toteutettiin erittäin tehokkaasti ottamalla haltuun keskeiset hallintorakennukset, ja esimerkiksi Pietarin Talvipalatsin valtaaminen onnistui ilman vastarintaa
- 1 more item...