Historia 4
kreikan uskonto ja mytologia
kaupunkivaltiot muodostui 800eaa aikana
Kreikkalaiset perivät osan kullttuuristaan lähi-idästä
uskonto oli läsnä koko yhteiskunnassa
Kreikkalaisten mielestä ei ollut olemassa helvettiä tai taivasta
12 pääjumalaa ja lukematon määrä pienempiä jumaluksia ja henkilöolentoja
Ennustajat sai merkittävät roolin
Delfoin oraakkeli oli arvostettu
kaikki päättyvät lopulta haadeksen hallitsemaan manalaan
Heleenejä yhdisti mytologia ja kieli
tämä myös erotti heidät barbaarikansoista
Kreikkalainen aika oli neljännesvuosittain olympiadeina
joka neljäst järjestettiin urheilukisat, eli olympialaiset
menestyneitä urheilijoita ihailtiin
teatterin juuret ovat uskonnossa
Dionysoksen kunniaksi sai aikaansa tragedia ja komedia
esiintyjät olivat miehiä
Ateenalainen yhteiskunta
Kreikkalainen taide
Tietoon perustuva maailmankuva; filosofia ja tiede
Keskiajan käsitys tiedosta
Kristillinen yhtenäiskultturi
Roomalainen kulttuuri
Renesanssi
uskonpuhdistuksen jälkeen Eurooppa
Tiedon vallankumous
Valistus
Yhdysvallan itsenäistyminen ja ranskan vallankumous
1800-luvun tiede ja suuret ismit
ennen 500-luku eaa. ateena oli tyypillinenn arisrokratia, jossa maata omistava ylimyöstö piti valtaa yhdessä kuninkaan kanssa
500-luvun eaa lopussa Persian uhatessa kreikkalaisia kaupunkivaltioita, myös jalkaväki ja laivaston soutajat saivat valtaa eli demokratiaa
Ateenan demokratia alkoi hitaasti taantua 400 eaa.
Kansanoikeudet annettiin kaikille syntyperäisille yli 20v miehille, joille molemmista vanhemmista oli ateenalaisia
kuolinisku oli 300 eaa lopussa Makedonian valloittaessa Kreikan muut valtiot
Tärkein päättävä elin oli kansankokous, joka päätti asioista äänestämällä
Kansantuomioistuin koostui tuhansista arvalla valitusta yli 30-vuotiaasta miehestä
viidensadan neuvosto
50 neuvoston jäsentä oli kerrallaan virassa
esti vaikutusyritykset tomareihin etukäteen
arkaaiseen 600-480eaa ja klassinen 480-323eaa ja hellenistinen 323-30eaa
arkaanisen kauden teokset tunnistaa "arkaanisesta hymystä"
pelistyneitä ja jäykkiä
klassisen kauden teokset ovat yksityiskohtaisia
mytologisia ja hahmot alastomia
rakennukset olovat marmorista ja ne oli sopusuhteisia, sekä värikkäitä
Hellenistisen teoksen tunnistaa itäisistä vaikutuksista
yksityiskohtaiset ja korostettiin tunnetta
vaikutti myöhempään länsimaiseen taiteeseen
filosofia on viisauden rakastamista
taide ja tiede
ranska oli 1600-1700 luvulla taiteen ja kulttuurin mahtimaa
kristinuskolla yhä vakka asema euroopassa
Rokokoolle ominaista olivat sirot ja koristeelliset muodot
peruukkeja ja kalpeaa ihoa ihannointin
vaikutti kiinalainen muoti
perhe-elämä oli yhä mieskeskeistä, mutta porvarisnaisten asemassa muutos ja koulutuksessa heidän innostuessaan valistuaatteesta
teitämys maailmasta kasvoi löytöretkien ansiosta
valistusajalla teide alkoi luokitella ihmisiä samalla tavoin, kuin eläimiä tai kasveja
Rousseau ihannoi amerikan intiaaneja
hänen ideoimansa onnellisen akutila-ihmisen malleina
1700-luvulla kiina ja sen kulttuuri koettiin ylevinä
valistusaate ei ollut koko kansan liike
seurauksena länsimaiseen kulrruuriin jäi mm. tieteellinen maailmankuva ja siihen liittyvät edistysusko, julkinen keskustelu ja ajatus siitä, että ihmiset syntyvät tasa-arvoisina
yhteiskunta
sai alkuunsa 1600-luvun kuluessa Englannissa
valistusfilosofia
piti soveltaa yhteiskunnallisiin asioihin --> epäkohtiin kiinnitettiin huomiota
Thomas Hobbes esitti käsityksen yhteiskuntasopimuksesra, jonka kansa tekee hallitsijan kanssa välttääkseen anarkian.
kritisoi uskontoa ja etenki katolista kirkkoa ja halusi levittää tieteellistä teitoa
valistuksen isä John Locke täydensi yhteiskuntasopimuksen käsitettä siten, että hänen mielestään huonon hallitsijan saa vaihtaa ja kuninkaan valta ei tule Jumalalta
yläluokan ja vauraamman porvariston aate
korosti järkeä
kirjapainotaidon ansiosta valistuaatteet kuitenkin levisivät tehokkaasti ankarasta sensuurista huolimatta
Charles Montesquieu esitti vallan kolmijako-opin kirjassaan Lakien henki (1748)
Voltaire arveli "valistuneen itsevaltiaan" olevan paras hallintomalli
Rousseau kannatti antiikin ateenan kaltaisia suoraa demokratiaa, jossa kansa päättää suoraa asioista.
vastusti yksityisomaisuutta
Kant vastusti demokratiaa, mutta valtion ei pidä rajoittaa ihmisten vapautta, ellei ihmisen vapaus estä toisen ihmisen vapautta
yhdysvallat itsenäistyi vuonna 1776
vuotta aikasemmin siirtokunnat olivat ajautuneet sotaan Britanniaa vastaan ja sota päättyi 1783 sen 13 amerikkalaissiirtokunnan itsenäistymiseen
itsenäisyysjulistus oli muotoiltu valistuaatteen hengessä ja myös uuden liittovaltion hallinto tehtiin samassa hengessä
eurooppalaissyntyiset miehet saivat äänioikeuden
Ranskan vallankumous alkoi vuonna 1789 ja päättyi 1799
Taustalla; ranskan valtiokassan tyhjeneminen ja tästä johtunut verojen korotus, joka aiheutti taloudellista kurjuutta ja nosti myös esiin verotuksen ja päätöksenteon epäoikeudenmukaisuudet
"kolmas sääty" julisti oman kansankokouksensa 1789 ja alkoi säätää lakeja
sekava ja terrorin värittämä vallankumousaika, jonka kuluessa kymmenet tuhannet menettivät henkensä
Ransa ajautui sotaan Preussia, Itävaltaa ja Britanniaa vastaa
Ludvig XVI menetti päänsä 1793
click to edit
Ranskan vallankumous oli valistusaatteen innoittamien porvaruen johtama, mutta mukana olleet suuret ihmismassat eivät kuitenkaan olleet tietoisia valistusaatteesta
Napoleon Boneparte otti vallan itselleen 1799 ja oli johdossa vuoteen 1815 asti
Ranskassa kapinointiin monta kertaa tämän jälkeen ja lopulta Ranskan monarkia lakkautettiin 1870
Rooman tasavallan aika 509eaa-27eea
Roomaa hallitsivat senaatti ja kansankokous
Patriisi eli yläluokka hallitsi senaattia ja saivat enemmän äänivaltaa myös kansankokouksessa, kuin pleibeijit
Rooma sai kulttuurisia vaikutteita etruskeilta ja kreikkalaisilta, sekä välimeren kansoilta
Rooma oli patriarkaalinen yhteiskunta
myöhemmin myös uskontoon
teki 300-luvulla kristinuskon virallisen valtiouskonnon
isä määräsi perheen kohtalosta
lapsikuolleisuus oli kaikissa yhteiskuntaluokissa korkea
adoptiot yleisiä
avioliiton tarkoitus oli säilyttää miehen suvun nimi
12-taulun laki oli esimerkki myöhemmälle länsimaiselle oikeuslaitokselle
Roomalaiset käyttivät juristeja ja pääperiaatteena oli, että kukaan ei ole syyllinen ennen kuin toisin todistetaan
vapaa-aika: gladiaattorinäytöksiä, hevosvaljakkokisoja, kylpylöissä ja kapakoissa. Teki väkivallasta viihteen, mutta myös lukutilaisuudet
Roomalaisia kaupunkeja tehtiin kreikkalaistyylisiksi, mutta betonista
akveduktit ja tiet oli osoitus roomalaisten insinööritaidosta
omaksui holvikaaren käytön
Länsi-euroopan ajanjakso 1300-1600-luvulla
viitataan antiikin kulttuuriin "elpymiseen"
sai alkunsa pohjois-italian kauppakaupungeissa ja levisi myös alppien pohjoispuolelle
Tunnetui humanisti oli Erasmus Rotterdamilainen, joka kritisoi skolastiikkaa
vaikutti taiteeseen, kirjallisuuteen, tieteeseen, filosofiaan ja ihanteisiin
sama ihanne kuin antiikin kreikan filosofeilla
huomio keskittyi maanpäälliseen elämään tuonpuoleisen sijaan
elämä on lyhyt, sitä kuuluu nauttia
ajattelutapa korosti enemmän yksilöllisyyttä ja järjen käyttöä
taiteella oli yksityiskohtainen kuvaus ja raamatulliset ja antiikin mytologiasta otettu aiheet
matematiika soveltaminen näkyi uutena keskiperspektiivinä, joka näkyi maalauksissa
taitelijoista tuli ammattilaisia --> signeerasi teoksensa
click to edit
aiemmin ei erotettu käsityöläisistä
taideteoksia varasi vauraat kauppiaat, kirkko ja aatelisto
Leonardo da Vinci, Rafael ja Dontello
kirjallisuus monipuolistui ja teatteri elpyi taidemuotona
Dante Alighier, William Shakespeare
Renesannsiaika on myöhemmin nähty loistokkaana aikakautena, mutta tavallisen kansan tai naisten asemaa sillä ei ollut vaikutuksia
alkoi Wittenbergistä 1517 kun Martin Luther naulasi teesinsä kirkon oveen
Ennen Lutheria oli kritiikkiä osotettu katolista kirkkoa vastaan
Seuraukset; pohjoissaksalaiset ruhtinaskunnat irtaantuivat katolisen kirkon vallasta
kritisoinnin kohde; anekauppa, kirkon valtava maaomaisuus ja laitinan käyttö kirkonmenoissa
englanti, tanska ja ruotsi katkasi siteensä roomaan
protestantismi jakaantui eri suuntauksiin
30-vuotinen sota melko pitkälti vakiinnutti uskonnolliset rajat euroopassa
1500-luvun puolivälissä katolinen kirkko aloitti vastauskonpuhdistuksen, jonka seurauksena se pyrki vahvistamaan asemaansa valta-alueilla korostamalla omia perinteitä ja käytäntöjään.
Vastauskonpuhdistuksesta sai alkuunsa uusi tyylisuuntaus Barokki
tarkoitus oli toimia vallan kulisseina kuninkaalle, ruhtinaille ja kirkolle
korostuu mahtipontisuus
click to edit
löytöretkien seuraukset; euroopan kuninkaat olivat vaurastuneet ja pystyneet keskittämään valtaa itselleensä
absolutismi
aateliston rooli muuttui virkamiehistoksi, jonka piti hännistellä kuningasta etenkin Ranskanssa
kuningas oli ehdoton valtias, arvostelu ei ollut sallittua
kirkko perusti katedraalikouluja, joissa koulutettiin ihmisiä kirkon tehtäviä varten
1100-luvulla yksittäiset maisterit saattoivat saada opetuslupia kirkoilta ja kerätä itselleen maksavan opiskelijajoukon
kaupungeissa saattoi olla kaupunkikouluja
oppi lukea ja laskea
oppiaineet; teologia, filosofia, lääke-ja lakitiede
yliopisto syntyi kun alettiin varata joku tietty paikka opetukselle
opetus oli latinakielistä
yliopistoja syntyi sydänkeskiajalla ympäri eurooppaa
tieteen tarkoitus oli ryhmitellä tietoa, koska arveltiin kaiken olevan jo tiedossa
tiedon tarkoitus oli tuoda ihmisen lähemmäs jumalaa
todellisuuden ajateltiin koostuvan maallisesta ja taivaallisesta osiosta
maailmankuva oli geosentrinen
skolastiikalla tarkoitettiin oppia, joka pyrkii todistamaan raamatun opit todeksi antiikin filosofian avulla
tunnettu skolastiikko Tuomas Akvinolainen
Kirjanpainotaito 1400-luvulla levitti uskonpuhdistuksen, luonnontieteen ja valistuksen sanomaa
kirjallisuuden kulttuurin nousu tapahtui 1700-luvulla etenkin lukutaitoisen yleisön vähyyden vuoksi
1500-1600-luvulla tapahtui luonnontieteiden vallankumous
yliopistojen määrä euroopassa kasvoi
tiedettä haluttiin viedä eteenpäin ja tähän metodiksi yleistyi päätelmien tekeminen havaintojen perusteella
empiirinen tutkimusmetodi
Rene Descartes hyläksi käsityksen siit, että kaikki olisi jo tiedossa. Järken täytyy olla tiedonhankinnan pohja
aiemmat tiedot kyseenalastetaan
Francis Bacon esitti, että jokainen sukupolvi luo aikna uutta tietoa
Andreas Vesalius uskalsi tehdä ruumiinavauksia ja vaati lääkäreiltä opiskelua käytännön kautta
Nikolaus Korpenikus esitti, että taivaankappaleet kiertivät aurinkoa, eikä maata.
Giardano Bruno esitti, että avaruus on ääretön eikä sillä ole keskipistettä
Johannes Kepler korjasi planeettojen kiertoradat elipsin muotoisiksi
Galileo Galilei ja Isaac Newton murskasi maailmankuvan
Galilei osoitti, että jupiterin kuiden kiertävän jupiteria eikä maata
Newtonin painovoimateoria selitti sen, että miksi esineet putoavat ja taivaankappaleet eivät vain jatka eteenpäin avaruudessa
Mekanistinen maailmankuva sai alkunsa 1600-luvulla
maailma nähtiin toimivan kuten matemaattisen tarkka mekaaninen kello
ajattelua sovellettiin myös luonnon hyödyntämisessä
luonnontieteiden kehitys loi edistysuskon, jonka mukaan tieteen avulla voidaan luoda jatkuvaa edistystä
1600-1700-luvulla alettiin perustaa tieteellisiä seuroja, joita kautta uudet tieteelliset saavutukset saivat yleisöä ja tiedemiehet tekivät yhteistyötä
Kristinusko vakiintui Rooman valtauskonnoksi 300-luvull keisarien yrittäessä yhtenäistää heikkenevää imperiumia
Paavin johtama katolinen kirkko oli ainut länsieurooppalaisia yhdistävä tekijä
valtiot oli hajanaisia feodaaliyhteiskuntia
Bysantti, eli itä-rooma säilytti antiikin kulttuuriperintöä ja sen pääkaupunki Konstantinopoli oli yli 500 000 asukkaan metropoli
600-luvulla välimeren ympärille syntyi islamilainen kulttuuri, joka rakentui vanhalle itämaiselle sivistykselle ja kehitti eteenpäin myös antiikin tiedemiesten ideoita
Roomalaiskatolinen kirkko oli hengellinen ja maallinen mahtitekijä ja sen kanonista oikeutta sovellettiin kaikkialla sen valtapiirissä
Elämä oli ankeaa ja lyhyt
korosti uskonnon merkitystä
harva tiesi oman kaupungin ulkopuolisesta mailmasta
kartat tehtiin uskonnollisin perustein
Luostarilaitos toimi keskiajalla sivistyksen kehtona, jossa kirkonmiehiä ja myös ulkopuolisia koulutettiin
useat keksinnöt tehtiin luostareissa
aatelisto lähetti lapsensa "hoitoon" luostareihin
fransiskaanit ja dominikaanit
Konservatismi
vanhoillisuus- tai säilyttämisaate syntyi vastareaktiona Ranskan vallankumoukselle
keskeinen ajattelija oli Edmund Burke
liian nopeat muutokset ovat pahasta, kuten ranskan vallankumous hänen mielestään osoitti
Liberalismi
vapausaatteen tärkeimmät oppi-isät oli Adam Smith ja John Stuart Mill
valtiovallan toimet rajoittavina tekijöinä ihmisen elämälle ja siksi vapauksia pitäisi lisätä ja valtion rollia pienentää
Mill voidaan nähdä myös feminismin merkittävimpinä ajattelijoina
Nationalismi
kansallisuusaate korosti kansoja ja niiden asemaa valtioiden pohjana
alkunsa sai sakalaisten Johann Gottfriend Herderin ja Georg Hegelin kirjoituksista
Herder ajatteli kansoilla olevan oma erityisluonteensa ja Hegel puolestaan näki oman valtion jokaisen kansa tärkeimpänä tavoitteena
Sosialistit ajoivat työväestön oikeuksia ja halusivat tasaisempaa varallisuuden jakoa
Tieteellinen sosialismi
kirjojen kommunistinen manifesti ja pääoma kautta
ensimmäiset kirjoittivat Karl Marx ja Freidrich Engels
Vladimir Lenin korosti vallankumousta ja saikin sen aikaan venäjällä 1917
kaikki neljä ismiä saivat alun valtavia muutoksia 1800-1900-luvuilla ja vaikuttaa vieläkin
luotiin nykypäivällä puolueille ja politiikalle
kreikkalaisille tämä tarkoitti kaikkea tieteellistö toimintaa
itsensä jatkuvaa kehitystä pidettiin ihailtavana
rationaalinen ajattelu ja tietoon perustuva maailmankuva oli kestävä perintö länsimaiselle kultturille
kreikan filosofia sai alkunsa nykyisen läntisen turkin alueella sijanneessa Jooniassa
Luonnonfilosofit kuten Pythagoras ja Demokritos yrittivät selittää maailman ilmiöitä luonnon avulla ilman jumalia
sofisti
viisauden opettajat
keskittyivät ihmiseen
opetti puhetaitoa mille oli tarve ateenassa
Tunnetuimmat filosofit; Sokrates, Platon ja Artistoteles
Aleksanteri Suuri aloitti sotaretkensä itään ja valloitti Persian
sai hellenistisen kulttiirin alun
vaikutteet sekoittui kreikkalaisiin
hellenistisen maailman keskus oli egyptin alexandria
lääketiede, matematiikka, mekaniikka ja tähtitiede kehittyi
tunnetut tiedemiehet; Arkhimedes ja Hippokrates, sekä Ptolemaios