Historia 4

kreikan uskonto ja mytologia

kaupunkivaltiot muodostui 800eaa aikana

Kreikkalaiset perivät osan kullttuuristaan lähi-idästä

uskonto oli läsnä koko yhteiskunnassa

Kreikkalaisten mielestä ei ollut olemassa helvettiä tai taivasta

12 pääjumalaa ja lukematon määrä pienempiä jumaluksia ja henkilöolentoja

Ennustajat sai merkittävät roolin

Delfoin oraakkeli oli arvostettu

kaikki päättyvät lopulta haadeksen hallitsemaan manalaan

Heleenejä yhdisti mytologia ja kieli

tämä myös erotti heidät barbaarikansoista

Kreikkalainen aika oli neljännesvuosittain olympiadeina

joka neljäst järjestettiin urheilukisat, eli olympialaiset

menestyneitä urheilijoita ihailtiin

teatterin juuret ovat uskonnossa

Dionysoksen kunniaksi sai aikaansa tragedia ja komedia

esiintyjät olivat miehiä

Ateenalainen yhteiskunta

Kreikkalainen taide

Tietoon perustuva maailmankuva; filosofia ja tiede

Keskiajan käsitys tiedosta

Kristillinen yhtenäiskultturi

Roomalainen kulttuuri

Renesanssi

uskonpuhdistuksen jälkeen Eurooppa

Tiedon vallankumous

Valistus

Yhdysvallan itsenäistyminen ja ranskan vallankumous

1800-luvun tiede ja suuret ismit

ennen 500-luku eaa. ateena oli tyypillinenn arisrokratia, jossa maata omistava ylimyöstö piti valtaa yhdessä kuninkaan kanssa

500-luvun eaa lopussa Persian uhatessa kreikkalaisia kaupunkivaltioita, myös jalkaväki ja laivaston soutajat saivat valtaa eli demokratiaa

Ateenan demokratia alkoi hitaasti taantua 400 eaa.

Kansanoikeudet annettiin kaikille syntyperäisille yli 20v miehille, joille molemmista vanhemmista oli ateenalaisia

kuolinisku oli 300 eaa lopussa Makedonian valloittaessa Kreikan muut valtiot

Tärkein päättävä elin oli kansankokous, joka päätti asioista äänestämällä

Kansantuomioistuin koostui tuhansista arvalla valitusta yli 30-vuotiaasta miehestä

viidensadan neuvosto

50 neuvoston jäsentä oli kerrallaan virassa

esti vaikutusyritykset tomareihin etukäteen

arkaaiseen 600-480eaa ja klassinen 480-323eaa ja hellenistinen 323-30eaa

arkaanisen kauden teokset tunnistaa "arkaanisesta hymystä"

pelistyneitä ja jäykkiä

klassisen kauden teokset ovat yksityiskohtaisia

mytologisia ja hahmot alastomia

rakennukset olovat marmorista ja ne oli sopusuhteisia, sekä värikkäitä

Hellenistisen teoksen tunnistaa itäisistä vaikutuksista

yksityiskohtaiset ja korostettiin tunnetta

vaikutti myöhempään länsimaiseen taiteeseen

filosofia on viisauden rakastamista

taide ja tiede

ranska oli 1600-1700 luvulla taiteen ja kulttuurin mahtimaa

kristinuskolla yhä vakka asema euroopassa

Rokokoolle ominaista olivat sirot ja koristeelliset muodot

peruukkeja ja kalpeaa ihoa ihannointin

vaikutti kiinalainen muoti

perhe-elämä oli yhä mieskeskeistä, mutta porvarisnaisten asemassa muutos ja koulutuksessa heidän innostuessaan valistuaatteesta

teitämys maailmasta kasvoi löytöretkien ansiosta

valistusajalla teide alkoi luokitella ihmisiä samalla tavoin, kuin eläimiä tai kasveja

Rousseau ihannoi amerikan intiaaneja

hänen ideoimansa onnellisen akutila-ihmisen malleina

1700-luvulla kiina ja sen kulttuuri koettiin ylevinä

valistusaate ei ollut koko kansan liike

seurauksena länsimaiseen kulrruuriin jäi mm. tieteellinen maailmankuva ja siihen liittyvät edistysusko, julkinen keskustelu ja ajatus siitä, että ihmiset syntyvät tasa-arvoisina

yhteiskunta

sai alkuunsa 1600-luvun kuluessa Englannissa

valistusfilosofia

piti soveltaa yhteiskunnallisiin asioihin --> epäkohtiin kiinnitettiin huomiota

Thomas Hobbes esitti käsityksen yhteiskuntasopimuksesra, jonka kansa tekee hallitsijan kanssa välttääkseen anarkian.

kritisoi uskontoa ja etenki katolista kirkkoa ja halusi levittää tieteellistä teitoa

valistuksen isä John Locke täydensi yhteiskuntasopimuksen käsitettä siten, että hänen mielestään huonon hallitsijan saa vaihtaa ja kuninkaan valta ei tule Jumalalta

yläluokan ja vauraamman porvariston aate

korosti järkeä

kirjapainotaidon ansiosta valistuaatteet kuitenkin levisivät tehokkaasti ankarasta sensuurista huolimatta

Charles Montesquieu esitti vallan kolmijako-opin kirjassaan Lakien henki (1748)

Voltaire arveli "valistuneen itsevaltiaan" olevan paras hallintomalli

Rousseau kannatti antiikin ateenan kaltaisia suoraa demokratiaa, jossa kansa päättää suoraa asioista.

vastusti yksityisomaisuutta

Kant vastusti demokratiaa, mutta valtion ei pidä rajoittaa ihmisten vapautta, ellei ihmisen vapaus estä toisen ihmisen vapautta

yhdysvallat itsenäistyi vuonna 1776

vuotta aikasemmin siirtokunnat olivat ajautuneet sotaan Britanniaa vastaan ja sota päättyi 1783 sen 13 amerikkalaissiirtokunnan itsenäistymiseen

itsenäisyysjulistus oli muotoiltu valistuaatteen hengessä ja myös uuden liittovaltion hallinto tehtiin samassa hengessä

eurooppalaissyntyiset miehet saivat äänioikeuden

Ranskan vallankumous alkoi vuonna 1789 ja päättyi 1799

Taustalla; ranskan valtiokassan tyhjeneminen ja tästä johtunut verojen korotus, joka aiheutti taloudellista kurjuutta ja nosti myös esiin verotuksen ja päätöksenteon epäoikeudenmukaisuudet

"kolmas sääty" julisti oman kansankokouksensa 1789 ja alkoi säätää lakeja

sekava ja terrorin värittämä vallankumousaika, jonka kuluessa kymmenet tuhannet menettivät henkensä

Ransa ajautui sotaan Preussia, Itävaltaa ja Britanniaa vastaa

Ludvig XVI menetti päänsä 1793

click to edit

Ranskan vallankumous oli valistusaatteen innoittamien porvaruen johtama, mutta mukana olleet suuret ihmismassat eivät kuitenkaan olleet tietoisia valistusaatteesta

Napoleon Boneparte otti vallan itselleen 1799 ja oli johdossa vuoteen 1815 asti

Ranskassa kapinointiin monta kertaa tämän jälkeen ja lopulta Ranskan monarkia lakkautettiin 1870

Rooman tasavallan aika 509eaa-27eea

Roomaa hallitsivat senaatti ja kansankokous

Patriisi eli yläluokka hallitsi senaattia ja saivat enemmän äänivaltaa myös kansankokouksessa, kuin pleibeijit

Rooma sai kulttuurisia vaikutteita etruskeilta ja kreikkalaisilta, sekä välimeren kansoilta

Rooma oli patriarkaalinen yhteiskunta

myöhemmin myös uskontoon

teki 300-luvulla kristinuskon virallisen valtiouskonnon

isä määräsi perheen kohtalosta

lapsikuolleisuus oli kaikissa yhteiskuntaluokissa korkea

adoptiot yleisiä

avioliiton tarkoitus oli säilyttää miehen suvun nimi

12-taulun laki oli esimerkki myöhemmälle länsimaiselle oikeuslaitokselle

Roomalaiset käyttivät juristeja ja pääperiaatteena oli, että kukaan ei ole syyllinen ennen kuin toisin todistetaan

vapaa-aika: gladiaattorinäytöksiä, hevosvaljakkokisoja, kylpylöissä ja kapakoissa. Teki väkivallasta viihteen, mutta myös lukutilaisuudet

Roomalaisia kaupunkeja tehtiin kreikkalaistyylisiksi, mutta betonista

akveduktit ja tiet oli osoitus roomalaisten insinööritaidosta

omaksui holvikaaren käytön

Länsi-euroopan ajanjakso 1300-1600-luvulla

viitataan antiikin kulttuuriin "elpymiseen"

sai alkunsa pohjois-italian kauppakaupungeissa ja levisi myös alppien pohjoispuolelle

Tunnetui humanisti oli Erasmus Rotterdamilainen, joka kritisoi skolastiikkaa

vaikutti taiteeseen, kirjallisuuteen, tieteeseen, filosofiaan ja ihanteisiin

sama ihanne kuin antiikin kreikan filosofeilla

huomio keskittyi maanpäälliseen elämään tuonpuoleisen sijaan

elämä on lyhyt, sitä kuuluu nauttia

ajattelutapa korosti enemmän yksilöllisyyttä ja järjen käyttöä

taiteella oli yksityiskohtainen kuvaus ja raamatulliset ja antiikin mytologiasta otettu aiheet

matematiika soveltaminen näkyi uutena keskiperspektiivinä, joka näkyi maalauksissa

taitelijoista tuli ammattilaisia --> signeerasi teoksensa

click to edit

aiemmin ei erotettu käsityöläisistä

taideteoksia varasi vauraat kauppiaat, kirkko ja aatelisto

Leonardo da Vinci, Rafael ja Dontello

kirjallisuus monipuolistui ja teatteri elpyi taidemuotona

Dante Alighier, William Shakespeare

Renesannsiaika on myöhemmin nähty loistokkaana aikakautena, mutta tavallisen kansan tai naisten asemaa sillä ei ollut vaikutuksia

alkoi Wittenbergistä 1517 kun Martin Luther naulasi teesinsä kirkon oveen

Ennen Lutheria oli kritiikkiä osotettu katolista kirkkoa vastaan

Seuraukset; pohjoissaksalaiset ruhtinaskunnat irtaantuivat katolisen kirkon vallasta

kritisoinnin kohde; anekauppa, kirkon valtava maaomaisuus ja laitinan käyttö kirkonmenoissa

englanti, tanska ja ruotsi katkasi siteensä roomaan

protestantismi jakaantui eri suuntauksiin

30-vuotinen sota melko pitkälti vakiinnutti uskonnolliset rajat euroopassa

1500-luvun puolivälissä katolinen kirkko aloitti vastauskonpuhdistuksen, jonka seurauksena se pyrki vahvistamaan asemaansa valta-alueilla korostamalla omia perinteitä ja käytäntöjään.

Vastauskonpuhdistuksesta sai alkuunsa uusi tyylisuuntaus Barokki

tarkoitus oli toimia vallan kulisseina kuninkaalle, ruhtinaille ja kirkolle

korostuu mahtipontisuus

click to edit

löytöretkien seuraukset; euroopan kuninkaat olivat vaurastuneet ja pystyneet keskittämään valtaa itselleensä

absolutismi

aateliston rooli muuttui virkamiehistoksi, jonka piti hännistellä kuningasta etenkin Ranskanssa

kuningas oli ehdoton valtias, arvostelu ei ollut sallittua

kirkko perusti katedraalikouluja, joissa koulutettiin ihmisiä kirkon tehtäviä varten

1100-luvulla yksittäiset maisterit saattoivat saada opetuslupia kirkoilta ja kerätä itselleen maksavan opiskelijajoukon

kaupungeissa saattoi olla kaupunkikouluja

oppi lukea ja laskea

oppiaineet; teologia, filosofia, lääke-ja lakitiede

yliopisto syntyi kun alettiin varata joku tietty paikka opetukselle

opetus oli latinakielistä

yliopistoja syntyi sydänkeskiajalla ympäri eurooppaa

tieteen tarkoitus oli ryhmitellä tietoa, koska arveltiin kaiken olevan jo tiedossa

tiedon tarkoitus oli tuoda ihmisen lähemmäs jumalaa

todellisuuden ajateltiin koostuvan maallisesta ja taivaallisesta osiosta

maailmankuva oli geosentrinen

skolastiikalla tarkoitettiin oppia, joka pyrkii todistamaan raamatun opit todeksi antiikin filosofian avulla

tunnettu skolastiikko Tuomas Akvinolainen

Kirjanpainotaito 1400-luvulla levitti uskonpuhdistuksen, luonnontieteen ja valistuksen sanomaa

kirjallisuuden kulttuurin nousu tapahtui 1700-luvulla etenkin lukutaitoisen yleisön vähyyden vuoksi

1500-1600-luvulla tapahtui luonnontieteiden vallankumous

yliopistojen määrä euroopassa kasvoi

tiedettä haluttiin viedä eteenpäin ja tähän metodiksi yleistyi päätelmien tekeminen havaintojen perusteella

empiirinen tutkimusmetodi

Rene Descartes hyläksi käsityksen siit, että kaikki olisi jo tiedossa. Järken täytyy olla tiedonhankinnan pohja

aiemmat tiedot kyseenalastetaan

Francis Bacon esitti, että jokainen sukupolvi luo aikna uutta tietoa

Andreas Vesalius uskalsi tehdä ruumiinavauksia ja vaati lääkäreiltä opiskelua käytännön kautta

Nikolaus Korpenikus esitti, että taivaankappaleet kiertivät aurinkoa, eikä maata.

Giardano Bruno esitti, että avaruus on ääretön eikä sillä ole keskipistettä

Johannes Kepler korjasi planeettojen kiertoradat elipsin muotoisiksi

Galileo Galilei ja Isaac Newton murskasi maailmankuvan

Galilei osoitti, että jupiterin kuiden kiertävän jupiteria eikä maata

Newtonin painovoimateoria selitti sen, että miksi esineet putoavat ja taivaankappaleet eivät vain jatka eteenpäin avaruudessa

Mekanistinen maailmankuva sai alkunsa 1600-luvulla

maailma nähtiin toimivan kuten matemaattisen tarkka mekaaninen kello

ajattelua sovellettiin myös luonnon hyödyntämisessä

luonnontieteiden kehitys loi edistysuskon, jonka mukaan tieteen avulla voidaan luoda jatkuvaa edistystä

1600-1700-luvulla alettiin perustaa tieteellisiä seuroja, joita kautta uudet tieteelliset saavutukset saivat yleisöä ja tiedemiehet tekivät yhteistyötä

Kristinusko vakiintui Rooman valtauskonnoksi 300-luvull keisarien yrittäessä yhtenäistää heikkenevää imperiumia

Paavin johtama katolinen kirkko oli ainut länsieurooppalaisia yhdistävä tekijä

valtiot oli hajanaisia feodaaliyhteiskuntia

Bysantti, eli itä-rooma säilytti antiikin kulttuuriperintöä ja sen pääkaupunki Konstantinopoli oli yli 500 000 asukkaan metropoli

600-luvulla välimeren ympärille syntyi islamilainen kulttuuri, joka rakentui vanhalle itämaiselle sivistykselle ja kehitti eteenpäin myös antiikin tiedemiesten ideoita

Roomalaiskatolinen kirkko oli hengellinen ja maallinen mahtitekijä ja sen kanonista oikeutta sovellettiin kaikkialla sen valtapiirissä

Elämä oli ankeaa ja lyhyt

korosti uskonnon merkitystä

harva tiesi oman kaupungin ulkopuolisesta mailmasta

kartat tehtiin uskonnollisin perustein

Luostarilaitos toimi keskiajalla sivistyksen kehtona, jossa kirkonmiehiä ja myös ulkopuolisia koulutettiin

useat keksinnöt tehtiin luostareissa

aatelisto lähetti lapsensa "hoitoon" luostareihin

fransiskaanit ja dominikaanit

Konservatismi

vanhoillisuus- tai säilyttämisaate syntyi vastareaktiona Ranskan vallankumoukselle

keskeinen ajattelija oli Edmund Burke

liian nopeat muutokset ovat pahasta, kuten ranskan vallankumous hänen mielestään osoitti

Liberalismi

vapausaatteen tärkeimmät oppi-isät oli Adam Smith ja John Stuart Mill

valtiovallan toimet rajoittavina tekijöinä ihmisen elämälle ja siksi vapauksia pitäisi lisätä ja valtion rollia pienentää

Mill voidaan nähdä myös feminismin merkittävimpinä ajattelijoina

Nationalismi

kansallisuusaate korosti kansoja ja niiden asemaa valtioiden pohjana

alkunsa sai sakalaisten Johann Gottfriend Herderin ja Georg Hegelin kirjoituksista

Herder ajatteli kansoilla olevan oma erityisluonteensa ja Hegel puolestaan näki oman valtion jokaisen kansa tärkeimpänä tavoitteena

Sosialistit ajoivat työväestön oikeuksia ja halusivat tasaisempaa varallisuuden jakoa

Tieteellinen sosialismi

kirjojen kommunistinen manifesti ja pääoma kautta

ensimmäiset kirjoittivat Karl Marx ja Freidrich Engels

Vladimir Lenin korosti vallankumousta ja saikin sen aikaan venäjällä 1917

kaikki neljä ismiä saivat alun valtavia muutoksia 1800-1900-luvuilla ja vaikuttaa vieläkin

luotiin nykypäivällä puolueille ja politiikalle

kreikkalaisille tämä tarkoitti kaikkea tieteellistö toimintaa

itsensä jatkuvaa kehitystä pidettiin ihailtavana

rationaalinen ajattelu ja tietoon perustuva maailmankuva oli kestävä perintö länsimaiselle kultturille

kreikan filosofia sai alkunsa nykyisen läntisen turkin alueella sijanneessa Jooniassa

Luonnonfilosofit kuten Pythagoras ja Demokritos yrittivät selittää maailman ilmiöitä luonnon avulla ilman jumalia

sofisti

viisauden opettajat

keskittyivät ihmiseen

opetti puhetaitoa mille oli tarve ateenassa

Tunnetuimmat filosofit; Sokrates, Platon ja Artistoteles

Aleksanteri Suuri aloitti sotaretkensä itään ja valloitti Persian

sai hellenistisen kulttiirin alun

vaikutteet sekoittui kreikkalaisiin

hellenistisen maailman keskus oli egyptin alexandria

lääketiede, matematiikka, mekaniikka ja tähtitiede kehittyi

tunnetut tiedemiehet; Arkhimedes ja Hippokrates, sekä Ptolemaios