Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Immunologia, Immunologiset mittausmenetelmät - Coggle Diagram

- - - - Koko keho. (Iho, ripset, suolisto, huuhtelumekanismit jne.
  - - - fagosomi solunsisäinen rakkula, kun mikrobin ympärille on muodostunut valejalkojen avulla pussi
      - Vaiheet
        
        Opsonisaatio ja fagosytoosin aktivoituminen
        
        Tarttuminen
        
        Nieleminen
        
        Lysosomin fuusio
        
        Mikrobin tappo
        
        Mikrobituotteiden vapauttaminen
- - - - Käynnistäjä: immunokompleksi, CRP, kromatiini
    - - Käynnistäjä: mikrobi, LPS
    - - Käynnistäjä hiivat ja mikrobit
- - - - viruksen kuoren proteiini, Bakteerin kapselin hiilihydraatti
      - käynnistää vasta-aine tuotannon
    - - vajaakykyinen antigeeni
    - - toimii vasta-ainetuotannon käynnistäjänä
  - - - Ig G
        
        monomeerinen, yksi Y
        
        vanhempi "hyökkäys" tai rokote
      - Ig M
        
        Pentameerinen, 5 Y:tä
        
        Runsaasti immunisaation alussa eli tuore infektio
        
        Monomeerina B-lymfosyyttien pinnalla, jotka nappaavat mikrobeja (antigeeni-reseptorina)
      - Ig A
        
        Toimintapaikka limakalvojen ulkopinnoilla
        
        Hengitysteissä, ruoansulatuskanavassa. Estää mikrobien sitoutumista limakalvojen soluihin
      - Ig D
        
        Erityistehtäviä ei tunneta
        
        B-lymfosyyttien antigeeni-reseptori
      - Ig E
        
        Syöttösoluissa ja basofiilisissä granulosyyteissä
        
        Määrä lisääntyy matotaudeissa ja allergioissa
    - - Mikrobien ja toksiinien neutralointi
      - Komplementin aktivoituminen
      - Opsonisaatio
      - Tulhedusreaktion voimistaminen
      - Tarttuvat kiinni mikrobeihin ja syöjäsolut tuhoavat mikrobit. Vasta-aineet eivät tuhoa.
  - - - CD8 -solut (sytotoksiset solut)
        
        Tunnistavat ja tuhoavat vieraita aineita esim. virusten infektoimia soluja.
      - CD4 -solut (auttajasolut)
        
        Erittävät välittäjäaineita, jotka ohjaavat B-solujen, CD8-solujen ja fagosyyttien toimintaa.
      - NK-solut (luonnolliset tappajasolut)
        
        Eivät tunnista vieraita antigeeneja. Tappavat omia soluja, jos niiden HLA-antigeenit ovat muuttuneet (Esim. syöpäsolut)
    - - Muuttuvat plasmasoluiksi
      - Tuottavat spesifisiä vasta-aineita
    - - Kiertävät veren mukana eri kudoksiin. Poistuvat ajoittain verenkierrosta ja kulkevat imunesteen mukana
      - Lymfosyytin kohdatessa vieraan antigeenin se aktivoituu. Alkaa jakatumaan (tytärsolut) eli klooni. Sitten alkaa antigeenin tuhoaminen (T-soluilla ja B-soluilla omat tehtävät).
      - Lymfosyytin tytärsoluista osa jää prosessissa sivuun ja niistä muodostuu muistisoluja (muistava antigeenin rakenteen). Antigeeni voidaan tuhota nopeasti ja ihminen ei ehdi sairastua
  - - - T-lymfosyytit
        
        Tuhoavat taudinaiheuttajia
        
        Esim. virukset, syöpäsolut
    - - Vasta-aineet
        
        Liikkuvat elimistön nesteissä
        
        Kiinnityvät antigeeneihin, estävät niiden toimintaa
        
        Merkki elimistölle tuhota kohdesolu esim. fagosytoimalla
    - - Sairastaminen
        
        Rokottaminen
        -> Antigeenia elimistöön
        -> Vasta-aineet, muistisolut
        
        Suoja noin kahdessa viikossa (hidas)
        
        Pysyvä teho
    - - Annetaan vasta-ainetta, jonka joku toinen ihminen on tuottanut
        
        Välitön suoja
        
        Lyhytaikainen teho (n. 3-4 kk)
        
        Ei tuota muistisoluja
- - - - T-solut kypsyvät täällä. Kypsät siirtyvät korteksista medullan alueelle ja poistuvat kateenkorvasta verenkierron mukana. Siirtyvät imusolmukkeisiin, pernaan ja imukudoksiin.
    - - B-solut kypsyvät luuytimessä
      - Kaikki immuunijärjestelmän solut syntyvät luuytimessä
      - imusolut eli lymfosyytit
  - - - Valkoisessa ytimessä T-soluja, B-solualueita, joissa follikkeleita ja usein itukeskuksia
      - Punaisessa ytimessä pernan läpi siivilöityviä veren punasoluja
      - Toimii erityisesti immuunivasteen käynnistämisessä veressä kiertäviä antigeeneja vastaan
- - - - • Riippuvat tapahtumapaikasta.
      - • Iholla nokkosrokko
      - • Nenän tukkoisuus (limakalvoturvotus) ja nuha
      - • Keuhkoputkien supistuminen (astma)
      - • Myöhäisreaktio noin 2 – 6 tunnin kuluttua
      - • Uusia välittäjäaineita syntyy syöttösoluissa.
      - • Verisuonet laajenevat ja niiden läpäisevyys kasvaa.
      - • Verenpaine laskee (anafylaktinen sokki).
  - - - Vastasyntyneen hemolyyttinen tauti
      - • Lääkeaineet
      - • AIHA
      - • Halvausmainen lihasheikkous (myasthenia gravis)
      - • Kilpirauhasen liikatoiminta
      - • Goodpasturen oireyhtymä (verivirtsaisuus)
  - - - • Kosketusallergia (nikkeli, kumikäsineet, liimat)
      - • Tuberkuloosi-infektio
      - • Autoimmuunitaudit
      - • Virusinfektiot
      - • Ruoka-aineallergiat
      - • Kudossiirrännäisten hylkimisreaktiot
- - - - • Kaikki ihmiset eivät voi ottaa rokotetta tai eivät muodosta riittävää immuniteettia.
      - • Henkilöt, joilla on puutteellinen immuunijärjestelmä
      - • Vastasyntyneet
      - • Ikääntyneet
      - • Syöpäpotilaat
      - • HIV-potilaat
      - • Sairaalahoidossa olevat potilaat
- - - - Mittaa valon intensiteettiä, joka siroaa aineen partikkeleista. Mitä enemmän sironnutta valoa sitä enemmän näytteessä antigeenivasta-ainekomplekseja
      - Tämän perusteella määritetään aineen (näyteen) sameus
      - Näytteissä havaitaan mahdollisia muodostuneita antigeenivasta-ainekomplekseja sekä kudosnesteen eri proteiineja
    - - Turbidometrisessa menetelmässä valon määrä, joka
        läpäisee liuoksen, laskee, kun saostuman määrä
        kasvaa.
      - Turbidometriassa mitataan valon vaimenemista
      - Sironneen valon määrä on paljon suurempi kuin läpäisevän valon määrä, nefelometria antaa suuremman herkkyyden mittauksissa kuin turbidometria, joka perustuu liuoksen läpäisseen valon mittaamiseen
  - - - An / Av = Cn / Cv
      - Cn = An / Av * Cv
      - n= näyte
      - v= vakio