Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
normatiivinen etiikka - Coggle Diagram
normatiivinen etiikka
hyve-etiikka
hyve
luonteenpiirre tai ominaisuus, jota pidetään kehittämisen arvoisena, hyve-etiikan peruskäsite
kardinaalihyveet
päähyveitä; Aristoteleen etiikassa viisaus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja rohkeus, keskiajalla listatiin myös usko, toivo ja rakkaus
-
käytännöllinen järki
Aristoteleen etiikassa toimintavalmius, joka mahdollistaa hyveiden mukaisen elämän, auttaa esim. erottamaan kohtuullisen keskitien ääripäiden välillä
eudaimonia
onnellisuus, mielihyvä, esim. Aristoteleen filosofiassa elämän päämäärä
potentia & aktualisointi
-
aktualisoituminen eli todellistuminen, Aristoteleen ajattelussa todellisuus koostuu mahdollisuuksista, jotka pyrkivät aktualisoitumaan, esim. siemenen potentia aktualisoituu, kun siitä kasvaa puu
normatiivisen etiikan suuntaus, joka pitää hyveiden kehittämistä ja niiden mukaan toimimista hyvän elämän ytimenä
seurausetiikka
utiliarismi
seurausetiikan suuntaus, joka katsoo teon olevan oikein, jos siitä seuraa mahdollisimman paljon hyötyä ja onnellisuutta mahdollisimman monelle
tekoutiliarismi
utiliarismin laji, jonka mukaan toiminnan moraalisuuden ratkaisevat yksittäisten tekojen seuraukset
sääntöutiliarismi
utiliarismin laji, joka ohjeistaa toimimaan sellaisen säännön mukaan, jonka noudattamisesta koituu hyviä seurauksia vrt. tekoutiliarismi
egoismi
itsekeskeisyys, näkemys, joka asettaa oman edun muiden edun edelle, vastakohtana altruismi
psykologinen egoismi
näkemys, jonka mukaan ihminen on olemukseltaan itsekäs
altruismi
näkemys, joka asettaa muiden edun oman edun edelle, vastakhtama egoismi
-
noramtiivisen etiikan suuntaus, jossa teon seuraukset määräävät sen, onko teko moraalisesti oikein
oikeusetiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, joka painottaa erilaisten oikeuksien toteutumista, tärkeää esim. ihmisen oikeus vapauteen
perusoikeudet
laillisia oikeuksia, jotka valtio säätää kansalaisille perustuslaissa, esim. äänioikeus
moraaliset oikeudet
oikeuksia, jotka ovat eettisesti perusteltuja eivätkä pohjauu vain lakiin, esim.ihmisoikeudet
subjetkiivinen oikeus
oikeus, joka yhteiskunnan on taattava, esim. subjetkiivinen oikeus ilmaiseen terveydenhoitoon tarkoittaa, että yhteiskunta on velvollinen järjestämään se kansalaisilleen
liberalistinen etiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, joka korostaa yksilön oikeutta toteuttaa itseään parhaaksi katsomallaan tavala, ilman yhteiskunnan rajoituksia
liberalismi
aatesuuntaus, jonka keskeinen arvo on vapaus, voidaan jakaa esim. poliittiseen, taloudelliseen ja arvoliberalismiin, merkittävä edustaja esim. J. S. Mill
vahinkoperiaate
J. S. Millin kehittämä periaate, jonka mukaan yksilön tekemisiä saa rajoittaa vain silloin, kun tämä aiheuttaa vahinkoa muille
positiivinen vapaus
vapaus johonkin, kun ihminen on positiivisesti vapaa, hänellä on resurssit jonkin tekemiseen vrt. negatiivinen vapaus
negatiivinen vapaus
vapaus jostakin, ihminen on negatiivisesti vapaa, jos hänellä ei ole estettä tehdä jotakin, vaikka hänellä ei olisikaan siihen resursseja
velvollisuusetiikka
noramtiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan teko on oikein, jos se tehdään velvollisuudesta moraalisääntlä kohtaan, teon seurauksilla ei ole merkitystä
periaate-etiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, joka korostaa, että on oikein toimia tiettyjen sääntöjen ja periaatteiden mukaan jopa seurauksista välittämättä
kategorinen imperatiivi
Immanuel Kantin moraalifilosofiassa ehdoton käsky, on toimittava aina niin, että toiminnasta voidaan johtaa yleinen laki, toisen muiotoilun mukaan kaikkien ihmisten ihmisyyttä n kunnioitettava
sopimusetiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, joka katsoo etiikan perustuvan sopimuksiin, etiikkaa ei ole ankkuroitu ehdottomiin periaatteisiin
yhteisuntasopimus
kuvitteellinen sopimus, jolla ihmiset antavat vallan jollekin korkeammalle taholle, keskeisiä yhteiskuntasopimusteoreetikkoja esim. Hobbes ja Rousseau