Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
hallituksen talouspoliittiset linjaukset - Coggle Diagram
hallituksen talouspoliittiset linjaukset
tavoitteena hyvinovinnin lisääminen:
¨tarkoittaa ekologisesta ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa tyällisyyttä ja kestävää julkista taloutta
työölisyysaste nostetaan 75%, julkinen talous tasapainossa 2023, tuloerot pienenevät, hiilineutraalius 2035 mennessä -työllisyyspalveluiden kehittäminen, -yksityisen ja kolmannen palkkatuen uudistaminen, -työttömyysturvan uudistus - yksin yrittäjän kynnyksen alentaminen
sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus - muuttuu maakuntakohtaiskesi,
maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoituksen
maksuton toinenaste, oppivelvollisuuden pidentäminen
Harmaan talouden ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunta sekä taloushallinnon digitalisaatio
vahvistetaan strategiarahoituksen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta
yrittäjyyteen kannustetaan
Toimiva hyvinvointivaltio, toimiva infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja tiivis kiinnittyminen maailmantalouteen ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kasvun perusta. Nämä tekijät vahvistavat toinen toisiaan. Hallituksen talouspolitiikka tähtää tämän perustan vahvistamiseen.
Hallituksen tavoitteena on reaalisen kilpailukyvyn ja kustannuskilpailukyvyn turvaaminen, päätöksenteon vakaus ja ennakoitavuus sekä viennin pohjan laajeneminen uusiin yrityksiin, toimialoille ja markkinoille ja jalostusarvon nostaminen.
Talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmät tekijät ovat osaaminen ja innovaatiot. Toimiva hyvinvointivaltio, toimiva infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja tiivis kiinnittyminen maailmantalouteen ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kasvun perusta. Nämä tekijät vahvistavat toinen toisiaan. Hallituksen talouspolitiikka tähtää tämän perustan vahvistamiseen.
Hallitus on sitoutunut vuoden 2017 eläkeuudistuksen toimeenpanon jatkamiseen yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde BKT:een
Kestävyysvajeen suuruudeksi arvioidaan 3–4 prosenttia BKT:sta.
Hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla.
pysyvät lisämenot katetaan pääosin päätösperäisin pysyvin lisät uloin. Pysyviä menoja lisätään hallituksen päätöksin 1,230 miljardia euroa vuoden 2023 tasolla verrattuna kevään 2019 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan
1,230 miljardin euron päätösperäiset menolisäykset rahoitetaan siten, että verot uloja lisätään 730 miljoonaa euroa ja budjettitalouden menoja ja tuloja uudelleen kohdennetaan 200 miljoonaa sisältäen 100 miljoonaa yritystuista
Sen puitteissa kohdennetaan enintään 3 miljardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin
Työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet eivät estä suhdanteita tasoittavaa politiikkaa. Tavoitteet ovat luonteeltaan rakenteellisia. Kansainvälisen talouden odotettua heikomman kehityksen aiheuttamaa kasvun, työllisyyden ja julkisen talouden heikentymistä ei ole syytä tulkita tavoitteista poikkeamiseksi. Sen sijaan kotimaisista syistä syntyvä poikkeama on tällainen ja sen toteamisen tulee johtaa politiikan tarkistamiseen.
Kotitalouksien ylivelkaantumisen ehkäiseminen
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta
Rahoitusmarkkinoiden vakaviin häiriötilanteisiin varautuminen
Verotuksen tulee tukea talous- ja työllisyyspolitiikalle asetettuja tavoitteita, kansainvälistä kilpailukykyä ja koko Suomen elinvoimaisuutta. Verotuissa on siirryttävä suunnitelmallisesti ja ennustettavasti kohti talouden uudistumista sekä tutkimusta ja innovaatiota vauhdittavia toimia.
ENERGIAVEROUUDSITUS;LIIKENTEEN VEROTUKSEN UUDISTUS
Hallitus varaa kuitenkin 200 miljoonaa euroa maltilliseen tuloveron kevennykseen, jolla korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia.
Hallitus toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan uuden lainsäädännön viime hallituskaudella valmistelussa olleen mallin pohjalta. Uudistukseen varataan 10 miljoonaa euroa vuositasolla.
valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä.