Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomen uskontohistorian aatesuunnat ja ilmiöt 1500-1700-luvuilla - Coggle…
Suomen uskontohistorian aatesuunnat ja ilmiöt 1500-1700-luvuilla
1500-luku
Reformaation asema sinetöitiin Uppsalan kokouksessa 1536
ruotsinkielinen jumalanpalvelusjärjestys, luostarien lakkautus, pappien selibaatin lopettaminen
Luterilaisesta kirkosta Ruotsin valtiokirkko 1593 (verotusoikeus), uskontopakko, muut harhaoppisia (=ei julkisia kokouksia)
SUOMI: Martti Skytte, Wittenbergin yliopistoon opiskelijoita (Mikael Agricola, suomen kirjakieli)
pyhimysten rukoileminen ja aneet kiellettiin, koululaitoksen tason lasku johtuen resurssien puutteesta
Kirkon omaisuus valtion omaisuudeksi
Ruotsissa reformaatio 1527 valtiopäivillä (taloudelliset ja poliittiset syyt)
1700-luku
Kiinnostus järkeä korostavaan valistusaatteeseen
Luterilaisen kirkon piirissä suosioon pietismi, jossa korostettiin yksilön uskonnollisia kokemuksia ja henkilökohtaista uskoa.
Maltilliset pietistit kannustivat ihmisiä tutkimaan Raamattua ja rukoilemaan yhdessä konventikkeleissa eli seuroissa. Radikaalipietistit menivät uudistamisvaatimuksissa selvästi pidemmälle: heidän mielestään luterilainen valtionkirkkojärjestelmä oli turmeltunut ja papeista tullut vain virkamiehiä, joiden sisäinen uskonelämä onttoa
1600-luku
Puhdasoppisuuden aika (kirkon oppi pyrittiin määrittelemään tarkasti ja kaikkien maassa asuvien tuli sitoutua oikeaksi julistettuun oppiin)
Vallalla ajatus, jonka mukaan pelastautumiseen vaaditaan Jumalan armon lisäksi luterilaisen opin totena pitämistä
Korostettiin yhteisöllisyyttä, vaivaiskassa ja kirkon tehtäviin kuului myös pitää jäsenensä kurissa ja Herran nuhteessa --> julkiset häpeärangaistukset, joita perusteltiin sillä, että yksilön synti saattoi vaaraan koko yhteisön ja oli siksi julkinen asia
Kirkon vastuulla opettaa kansaa ja pitää se kuuliaisena Jumalalle ja kuninkaalle. Jumalanpalveluksiin osallistuminen pakko. Ydin saarna
Kiertokoulut, joissa lukkarit opettivat katekismuksen avulla lukemista ja kristinuskon ydinasioita. Opinkappaleet lueteltiin ulkoa, jotta sai osallistua ehtoolliseen. Lukutaidon ja kristinuskon osaamisen tarkistus kinkereillä, jossa pappi kuulusteli ja merkitsi osaamisen rippikirjaan
Luvun lopulla järkeä korostava valistusaate. --> Suomessa 1700-luvun alku
1800-luku