Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
hermoston kuvantamismenetelmät - Coggle Diagram
hermoston kuvantamismenetelmät
saadaan tietoa psyykkisiin toimintoihin liittyvistä aivoalueista
menetelmien avulla voidaan
tarkastella aivojen rakennetta tunkeutumatta kallon sisälle
seurata ja muuttaa aivotoimintaa lähes reaaliajassa
pohjautuvat aivojen sähkömagneettisten ja radioaktiivisten ominaisuuksien mittaamiseen
eri menetelmillä erilaisia etuja ja heikkouksia
aivojen kudostyyppien fyysinen erilaisuus mahdollistaa rakenteelliset kuvantamismenetelmät
röntgenkuvaus
1900- luvun alussa
röntgensäteisiin perustuva TT-kuvaus eli tietokonekerroskuvaus
1970-luvun alussa
magneettiresonanssikuvaus (MRI)
1980-luvulta
mahdollisti aivorakenteiden tarkan kuvantamisen millimetrien tarkkuudella sekä harvaan ja valkean aineen erottamisen
ei voida selvittää, mitä aivoissa tapahtuu hetkestä hetkeen
EEG (elektroenkefalogrammi) eli aivosähkökäyrä
mittaa aivojen sähköistä toimintaa reaaliaikaisesti millisekuntien tarkkuudella
päähän uimalakin kaltainen päähine, jossa jopa satoja sähköisiä elektrodeja
ajallisesti tarkka
aivotoiminnan yksityiskohtainen paikantaminen ei onnistu mitattaessa kallon pinnalta
MEG (magnetoenkefalografia)
mittaa säköisen toiminnan synnyttämiä magneettikenttiä
paikallisesti tarkempi kuin EEG
magneettikenttä ei vääristy kulkiessaan kallon läpi
mikroelektrodit
voidaan mitata yksittäisten hermosolujen tai hermosoluryhmien sähköistä toimintaa
työnnetään solun sisälle tai lähelle solukalvoa
mittaa solun lähettämien hermoimpulssien määrää
yksittäissolurekisteröinti
tehdään yleensä eläimille, mutta myös ihmisille kirurgisten operaatioiden yhteydessä
toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI)
kuvaa veren happipitoisuuden muutoksia ajassa
hermosolut kuluttavat happea toimiessaan
happea kuljettava hemoglobiini luovuttaa hapen, jolloin hemoglobiinin magneettiset ominaisuudet muuttuvat
MRI-laitteisto rekisteröi nämä muutokset
mittaa aivojen aktiivisuuden seurauksena vereen kertyvän hapettoman hemoglobiinin pitoisuutta
ei käytetä säteilyä
turvallinen ja nopea suorittaa
voidaan tehdä useita kuvantamisia peräkkäin
kuuloon liittyvien aivotoimintojen tutkiminen hankalaa
kovaääninen laite
kallis laitteisto
tällä hetkellä käytetyimpiä menetelmiä aivotutkimuksessa
PET (positroniemissiotomografia)
perustuu radioaktiivisuuteen
kehitetty 1980-luvulla
verenkiertoon ruiskutetaan radioaktiivista merkkiainetta, jolla on lyhyt puoliintumisaika
puoliutumisessa vapautuu gammasäteilyä, joka voidaan kuvata
voidaan seurata, missä kohtaa aivoja verenkierto on tietyllä hetkellä vilkastunut
huonoja puolia ionisoivan säteilyn tuottaminen ja menetelmän hitaus sekä se, ettei se ole paikallisesti kovin tarkka
aivotoiminta voi muuttua millisekunneissa ja PET-kuvan ottamiseen menee kymmeniä sekunteja